IRC-Galleria

(sävel Me ollaan sankareita kaikki)

Keitä ne on ne porvarit, tuollaiset
rikkaat pojat, joiden autoja, kaikki
haluaa?
Nuo ne on ne porvarit, tuollaiset
rikkaat lapset, Ville,Olli, Eeki myös.

Te ootte rikkaita kaikki
kun teidän lompsaan katsotaan
te ootte lapsia rikkaiden,
ihan jokainen.

Keitä ne on ne porvarit, tuollaiset
rikkaat tytöt, jotka rahaa isiltä aina saa?
Nuo ne on ne porvarit, tuollaiset
rikkaat lapset, Taija, Taru ja Anna
myös.

Te ootte rikkaita kaikki
kun teidän lompsaan katsotaan
te ootte lapsia rikkaiden,
ihan jokainen.


thx. wanhat - päätimme yksissä tuumin muiden porvareiden kanssa, että saatte elää, emmekä tilaa palkkamurhaajia nirhaamaan teitä :]

- joissa oli huippua
- jotka muistan ikuisesti
-joista jäi paha maku suuhun

Olin hakemassa pikkuneiti Mette-Maria(5-vuotta) päiväkodista. Muut lapset siinä sitten katsoivat kun Mette puki haalaria päälle ja pikkupoika nimeltään Tommi sanoi ihmetellen:
"Onpa Mette-Marilla kaunis äiti"
Mette katsoi ensin Tommia, sitten minua ja sanoin lopulta:
"niin onki"
Sitten Mette tuli minun viereen ja kuiskasi korvaani:
"Tommi luulee sinua minun äidiksi. Mut se on vasta 4 (vuotias), ei se voi vielä tajuta.



ps. onneksi Tommi ei luullu minua Mette-Marin mummoksi, koska sit oisin masentunu :D

thx Daddy <3





ps. Noin 5 sekuntia myöhemmin auto liikkui. Tarvitaanko vielä lisää todisteita Hänen olemassa olostaan?

Isin pikkutyttö ei enää löydä isäänsä,
isää ei ole.
Ystävänäsi en enää luota sinuun,
ystävää ei ole.
Itkevää ei kukaan jaksa lohduttaa,
naurua ei ole.
Kuollutta kukaan ei pidä kädestä,
eläviä ei ole.
Kukaan ei uskalla olla surullinen,
onnea ei ole.
Pessimisti ei pety minuun,
minua ei ole.
Rakastan sinua nyt ja aina,
järkeä ei ole.

Girls in tight dresses
Who drag with mustaches
Chicks drivin' fast
Ingenues with long lashes
Women who long, love, lust
Women who give
This is the way
ItÂ’s the way that we live

Talking, laughing, loving, breathing,
fighting, fucking, crying, drinking,
riding, winning, losing, cheating,
kissing, thinking, dreaming.

This is the way
ItÂ’s the way that we live
ItÂ’s the way that we live
And love

Taivas täyttyy mustista pilvistä. Istun hiljaa maassa, kun tulet luokseni ja hymyilet rohkaisevasti. Tiedän etten voi luottaa sinuun, mutta ehkä pienen hetken. Pienen hetken elämästäni luotan sinuun. Kohotan käteni sinua kohti ja sinä nostat minut syliisi. Takkisi suojaa minua sateelta ja kylmältä. Lähdet kävelemään reippain askelin polkua pitkin pitäen minusta tiukasti kiinni. Painan kasvoni kiinni rintaasi, paidassasi on jokin tuttu tuoksu. Oloni on hetken turvallinen, kunnes jalkani kolahtaa johonkin ja tajuan paitasi tuoksuvan kuolemalta.

Et puhu minulle mitään; en varmaankaan edes ymmärtäisi sinua. Kuulen, kun jossain jyrähtää ja suljen nopeasti silmäni. Minua alkaa pelottaa - entä jos sinä et olekaan ystäväni?
Kuulen toisen jyrähdyksen ja otan tiukemmin paidastasi kiinni. Taputat minua ystävällisesti selkään ja mutiset jotain. Kävelet pikaisesti polulta metsää kohti kun kolmas jyrähdys kantautuu korviimme. Saappaasi tarttuvat kiinni mutaan ja matkantekomme hidastuu hieman. Muutama sadepisara löytää tiensä takin sisään ja kastelevat tummat hiukseni.

Mitä syvemmälle metsään menemme, sitä vähemmäksi valo käy. Tuuli liikuttaa puidenlehtiä; enää ei kuulu jyrähdyksiä. Luulen jo vaaran olevan ohi, kun yhtäkkiä pysähdyt. Kyykistyt hitaasti, lasket minut alas suuren puun juureen ja peität minut takillasi. Katson sinua suoraan syvänsinisiin silmiisi; en ole ennen nähnyt vastaavia ja jään tuijottamaan niitä. Katsahdat minua nopeasti, kuiskaat jotain ja taputat maata. Käsitän, että minun pitää pysyä paikallani ja nyökkään sinulle.

Nouset hitaasti ylös ja tähtäät aseellasi metsää kohti. Otat muutaman harkitun askeleen ja katoat puun toiselle puolelle. Kuulen sateen pieksevän puidenlatvoja, muuten on aivan hiljaista. Luulen jo hetken, että jätit minut oman onneni nojaan, kun yhtäkkiä kuulen huutosi. Kurkistan peloissani puun taakse ja näen sinut ja kaksi miestä. Sinä olet laskenut aseesi ja niin ovat tehneet miehetkin. Miehillä on samanlaiset takit kuin sinulle. Juttelet heidän kanssaan iloisesti ja sitten käännyt kohti puuta, jonka takana olen piilossa ja huomaat minut. Menet polvillesi maahan ja levität kätesi minua kohti. Se on merkki: saan tulla.

Otan takistasi tiukasti kiinni ja juoksen kompuroiden luoksesi. Otat takin päältäni hymyillen ja puet sen yllesi. Kaksi miestä katsoo minua naureskellen ja minua alkaa ujostuttaa. Tarraudun kiinni takinhelmaan ja otat minut heti syliisi. Paitasi on märkä ja kylmä ihoani vasten, mutta se ei haittaa. Tunnen taas olevani turvassa. Kiedot takin ympärilleni uudelleen ja jatkamme matkaa miesten kanssa.

Minusta tuntuu, että matka jatkuu ikuisesti. Sinä juttelet miesten kanssa rauhallisella äänellä ja pidät minua tiukasti sylissäsi. Sade lakkaa kuin itsestään ja tulemme pois metsästä tasaiselle aukiolle, jossa tuuli puhaltaa kylmästi jalkoihini, jotka roikkuvat vähän takkisi ulkopuolella.
Keinutat minua hiljalleen ja nukahdan hetkeksi. Herään kuitenkin hetken päästä kovaan huutoon. Kuulen naisen äänen, joka huutaa:
-Aseet pois, muuten ei ole tulemista!

Näen kuinka sinä ojennat oman aseesi toiselle miehistä ja sitten vastaat naiselle jotain. Miehet jäävät seisomaan paikoilleen, mutta sinä kävelet kohti naista. Juttelet minulle rauhallisesti, katsot kauniilla silmilläsi minua aika ajoin ja silittelet selkääni. Hymyilen sinulle niin veikeästi kuin vain osaan ja naurahdat minulle. Avaat takkisi ja nostat minut näkyville. Ulkoilma on kylmää ja yritän päästä takaisin takkisi sisälle, mutta et suostu siihen. Näen jonkin matkan päässä ison talon, jonka puiseen kattoon on maalattu suuri, punainen risti. Nainen seisoo talon edessä ja hoputtaa sinua, mutta et taida ymmärtää häntä, koska kurtistat vain kulmiasi.

Kun pääsemme talon pihaan, nainen yrittää ottaa minut syliinsä, mutta pidän sinusta kiinni. Sinä et sano enää mitään, katsot minua vain hetken ja huomaan silmiesi muuttuneen sameiksi.
-Tulehan nyt tänne tädin syliin turvaan, nainen sanoo ja saa minut riuhtaistua irti sinusta.

Sinä silität hiuksiani ja annat suukon otsalle. Tajuan, että jätät minut tänne ja palaat itse miesten luo. Minulle tulee äkkiä kova hätä ja alan huutaa, mutta sinä käännät selkäsi ja lähdet kävelemään kohti miehiä. Silmäni täyttyvät kyynelistä; ainoa turvani jättää minut yksin.
Nainen laskee minut maahan, mutta pitää tiukasti kiinni käsistäni ja sanoo vakavalla äänellä:
-Älä sinä huuda tuon miehen perään. Hän tappoi ystäviensä kanssa koko sinun sukusi. Kiitä Luojaasi, että olet hengissä.