Entä miten pieniin osiin voi minä hajota. Mitkä osat ovat välttämättömiä olemisen
tunnistamiseen. Ei persoona kai, eikä tunteet ei, käsistä ja kasvoista puhumattakaan.
Samanlainen eikait voi olla sama, sillä jos niin - eläisin tuhannessa paikassa maailmassa.
Ennen minua oli miljoona samanlaista ja jälkeeni tulee... Niin, montako meitä voi olla? Olemisen oikeutus herättää kysymyksiä.
Tuntuu että olemisen tunnistamisen kokemus on ollut aina sama, riippumaton iästä ja aineesta.
Olemisen tunnistamisen tuntemus herättää kysymyksiä miettiessä mitä sen tunnistamiselle tapahtuu mielen muuttuessa taas materiaksi ja maaksi ja voiko materiasta tulla kierron kautta taas aikaa ja olemusta aistiva olento.
...
Vastauksia odotellessa on kait vain keskityttävä sisäiseen yhteyteen. Niin me olemme tehneet aina.
Uusimmat blogimerkinnät
- Ajatuksia. 02.11.
- Minä, materia ja maailmankaikkeus. 25.01.
- Trippailua 02.02.
- Arvasin saatana!! 17.01.
- Ei!! 31.10.
- Ja ihan niinkuin 29.10.
- Kaupunkielämää ja kahvia. 21.10.
- Facebook!! 12.10.
- [Ei aihetta] 20.09.
- [Ei aihetta] 05.09.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2011 (1)
- ▶ 2010 (1)
- ▶ 2008 (3)
-
▼
2007 (22)
- ▶ lokakuu 2007 (4)
- ▶ syyskuu 2007 (3)
- ▶ elokuu 2007 (1)
- ▶ heinäkuu 2007 (3)
- ▶ kesäkuu 2007 (2)
- ▶ toukokuu 2007 (4)
- ▶ huhtikuu 2007 (2)
- ▶ maaliskuu 2007 (2)
- ▶ tammikuu 2007 (1)
- ▶ 2006 (17)
- ▶ 2005 (13)