Epätoivon hetkillä, kädet täristen tutkailen mol:n sivuja sopivan työpaikan toivossa. Mutta eräänä päivänä, aivan yhtäkkiä saan puhelun. Se oli puhelu työhaastatteluun firmaan X. Enpä kauaakaan aikaile kunnes menen sinne testattavaksi. Siellä ollaan innokkaita ottamaan minut firmaan töihin. Ainoa ongelma: ei saada työsopimusta ulos tulostimesta. Sovimme siis allekirjoituksen seuraavaan viikkoon.
Samana päivän, kun puhelu tuli firmasta X, sain myös toisen puhelun. Se oli siis puhelu toiseen haastatteluun, firmaan Y. Siihen joutui odottamaan viikon, ennen kuin pääsi oikein kunnon piinapenkkiin. Aiempia haastatteluja, ei voi oikein haastatteluiksi kutsua. Ei siellä mitään kyselty, kerrottiin vain. Täällä firmassa Y kuitenkin laitettiin sellaiseen tulikokeeseen, että heikompaa olisi hirvittänyt. Minä kuitenkin selvisin kunnialla sieltä ulos, hyvällä puhetaidolla tietenkin. Sanoivat ottavansa yheyttä, epäilin sitä suuresti. Onneksi oli takaportti, olin juuri edellisenä päivän allekirjoittanut sopimuksen firmaan X. Odottelin vain että firmasta Y saattaisi tulla parempi tarjous.
Viikonlopun yli sain odotella, kunnes soitto soi ja laulut raikasi. Minut oli valittu myös tähän firmaan Y. Palkka olisi piirun verran parempi, mutta... paljon muttia tässä työssä. Tarkoitus oli saada sisäinen siirto, mutta ei. Työ alkaisi kahta viikkoa myöhemmin kuin firmassa X. Matka olisi kuusi kertaa pidempi...
Kaikella järjellä ja laskelmilla, tulin sihen tulokseen, että vaikka kuinka otettu olenkin varsinkin tästä firmasta Y, olen päätynyt pitämään sopimukseni firmassa X. Laskelmissa selvisi, että viivan alle jäisi tasan sama summa, vaikka firmassa Y palkka olisikin hiukan parempi. En siis näe minkäänlaista syytä lähteä kauemmaksi, saman rahan takia. Okei, kyllä työtehtävät olisivat aivan erilaiset, mutta uskon firman X tarjoavan minulle töitä myös tulevaisuudessa ja mahdollisesti kenties vaikka ulkomailta. En uskoisi että firma Y pystyisi siihen lähimainkaan.
Onhan se inhottavaa kieltäytyä, mutta en pysty olemaan samaan aikaan kahdessa eri paikassa, vaikka kuinka tahtoisin. Rahanahnehan en siis ole.
Eli tällä hetkellä siis on kaksi työpaikkaa ja kolmas kolkuttelee ovelle, tai pikemminkin soittaa puhelimeen. Täytyy ilmeisesti siis jostain kieltäytyä. Uskon että olen tehnyt oikean ratkaisun kaikella järjen ja tunteen tasolla. Uskokaa pois, näin olen päättänyt.Kiitos ja näkemiin!
Moikataan kun tavataan!