IRC-Galleria

Tänää enää tentti ja perjantaina viimeinen esitys jäljellä...

Ei ois kouluakaa enää ku kolme päivää. *nyyh*

Perjantaina lähdin siinä päivällä ajelemaa ensin Kotkaan. Oli vähä tavaraa roudattavana sinne. Sieltä jatkoinki sitte matkaa mökille. Eeeeii ollu siis kuuma ollenkaa, nääh.

Eka ilta meni siin vaa ihmetelles ja jotai ihme viinii lipittäes.

Lauantaina sitte heti aamulla ulos makaamaa badenbadenille aurinkoon. Aah, lämmintä!
Tulihan siin vissii joku kolme tuntii oltuu, kovasti jaksoin väittää ettei se aurinko mitää ota. Muutaman tunnin päästä ku olin sisäl, ni katoin peilistä. KÄÄK! Olin ihan punanen ku papu. Oli se tainnu ottaa, heheh..

Tänää aamulla sama juttu, heti aamusta aurinkoon makaamaan. Kyllähän se hiukka kirveli ottaa aurinkoo niihi palaneisiin kohtiin, mut nääääh! AURINKOOOOO!
Tuli tänääkii taas joku reilu kaks tuntii siin maattuu. Ihanan lämmintä! Oi että.
Mut sit tänää piti lähtee takasin tänne Vantaalle.. Eikä se enää luvannu kovin lämmintä tiistaista eteenpäin. *niisk*

No mut ei se mitää, ihanaa!

Kämppä kunnossa ja kaikki hyvin.
Kamoja pakattu ja vähä ylimäärästäki siivoiltu. Kyllä nyt keleeepaa.

Unta on nyt saatu taas muutama pikkupätkä. Viel ku jaksais laittaa tän kämpän kuntoon.

Jengiä tuppaa ovista ja ikkunoista jatkoille aamu neljältä ja taas heti aamulla kympiltä.. En jaksa näin kauaa kestävii bileitä. Haluun vaan UNTA! Prkl..

Olipahan tapahtumarikas Vappu, ei voi muuta sanoo. Aivan järkyttävä siivo! Kaikki paikat yrjös, mut onneks on sitte niitä hyviäki juttuja.

Sitä on aina ja ikuisesti. Mut ei se mitää, ku jaksaa vaa hymyillä. Hyvä päivä ollu.

Kiirettä pitää aamusta iltaan ja päivästä toiseen. Onneks parin viikon pääst pääsee töihi ni kiireet loppuu. Hihhei!

Kyllä sitä kaikenmaailman juttuja sattuu ja tapahtuu. Ensin hakee moneen kymmeneen työpaikkaan, eikä mistään kuulu mitään. Kaikki kaverit saa kesätyöpaikan, eikä vieläkää itse kuule mitään. Ei saakeli, kyllä alkaa selkäpiitä karmimaan ja tuskanhiki nousemaan otsalle.

Epätoivon hetkillä, kädet täristen tutkailen mol:n sivuja sopivan työpaikan toivossa. Mutta eräänä päivänä, aivan yhtäkkiä saan puhelun. Se oli puhelu työhaastatteluun firmaan X. Enpä kauaakaan aikaile kunnes menen sinne testattavaksi. Siellä ollaan innokkaita ottamaan minut firmaan töihin. Ainoa ongelma: ei saada työsopimusta ulos tulostimesta. Sovimme siis allekirjoituksen seuraavaan viikkoon.

Samana päivän, kun puhelu tuli firmasta X, sain myös toisen puhelun. Se oli siis puhelu toiseen haastatteluun, firmaan Y. Siihen joutui odottamaan viikon, ennen kuin pääsi oikein kunnon piinapenkkiin. Aiempia haastatteluja, ei voi oikein haastatteluiksi kutsua. Ei siellä mitään kyselty, kerrottiin vain. Täällä firmassa Y kuitenkin laitettiin sellaiseen tulikokeeseen, että heikompaa olisi hirvittänyt. Minä kuitenkin selvisin kunnialla sieltä ulos, hyvällä puhetaidolla tietenkin. Sanoivat ottavansa yheyttä, epäilin sitä suuresti. Onneksi oli takaportti, olin juuri edellisenä päivän allekirjoittanut sopimuksen firmaan X. Odottelin vain että firmasta Y saattaisi tulla parempi tarjous.

Viikonlopun yli sain odotella, kunnes soitto soi ja laulut raikasi. Minut oli valittu myös tähän firmaan Y. Palkka olisi piirun verran parempi, mutta... paljon muttia tässä työssä. Tarkoitus oli saada sisäinen siirto, mutta ei. Työ alkaisi kahta viikkoa myöhemmin kuin firmassa X. Matka olisi kuusi kertaa pidempi...

Kaikella järjellä ja laskelmilla, tulin sihen tulokseen, että vaikka kuinka otettu olenkin varsinkin tästä firmasta Y, olen päätynyt pitämään sopimukseni firmassa X. Laskelmissa selvisi, että viivan alle jäisi tasan sama summa, vaikka firmassa Y palkka olisikin hiukan parempi. En siis näe minkäänlaista syytä lähteä kauemmaksi, saman rahan takia. Okei, kyllä työtehtävät olisivat aivan erilaiset, mutta uskon firman X tarjoavan minulle töitä myös tulevaisuudessa ja mahdollisesti kenties vaikka ulkomailta. En uskoisi että firma Y pystyisi siihen lähimainkaan.

Onhan se inhottavaa kieltäytyä, mutta en pysty olemaan samaan aikaan kahdessa eri paikassa, vaikka kuinka tahtoisin. Rahanahnehan en siis ole. Eli tällä hetkellä siis on kaksi työpaikkaa ja kolmas kolkuttelee ovelle, tai pikemminkin soittaa puhelimeen. Täytyy ilmeisesti siis jostain kieltäytyä. Uskon että olen tehnyt oikean ratkaisun kaikella järjen ja tunteen tasolla. Uskokaa pois, näin olen päättänyt.

Kiitos ja näkemiin!
Moikataan kun tavataan!