IRC-Galleria

Valot on jo sammutettu aikoja sitten. Makaan sängyllä ja mua tuhannesti nuorempi tyttö kieriskelee sohvasängyllä olohuoneessa. Kumpikaan ei saa oikein unta.

"Voinks mä tulla sun viereen nukkumaan?", nuori ääni kysyy ujosti olohuoneesta. Häkellyn ehkä vähän. "Kai se käy. Tähän mahtuu kyllä varmaan kaksikin", vastaan hiljaisella äänellä peiton alta. Tyttö nousee ylös ja tepastelee löysässä paidassa ja pikkupöksyissä huoneen halki. Vetäyden lähemmäs seinää tehdäkseni lisää tilaa sängylle ja yritän olla kiinnittämättä huomiota siihen, kun pienikokoinen sinisilmä kömpii viereeni ja sujahtaa peittoni alle. Käännyn kuitenkin tyttöä kohti ja tervehdin sitä väsyneesti kuiskaamalla: "Hei."

Tyttö ei sano mitään. Se tuijottaa sinisillä silmillään takaisin vain hiljaa. Sitten yhtäkkiä se siirtyy lähelle ja käärii pienet kätensä ympäri paljasta ihoani ja painaa päänsä kiinni rintaani. Se nostaa silmänsä kasvoihini ja kysyy herkällä äänellä: "Voinks mä olla tässä aina?"

Ja samalla, kun kuulen poliisiauton pillien soivan yössä, suutelen tyttöä otsalle ja kuiskaan: "Oon pahoillani pikkunen, mutta aina on liian kauan."