IRC-Galleria

Martti kysy tuopille tai parille. Ei oikeen pygenny täs kondikses. Perseest olla kipee.

Oon pipi. Ekaa kertaa johonki kymmeneen kuukauteen. Tosi ilkee flunssa. Pygee ees kävelee. Heikottaa... Janottaa... jne. Ei viittis olla poissa tunneilta. Pakko vissiin mennä maaten.
Ja niin, näin äsken mielenkiintoisen unen: Jotkut kolmikätiset hirviöt oli hyökänny Suomeen ja kaappas mun faijan. Päätin sit lähtee kostamaan ja puolustusvoimat lupas jotain tukee, ku jaksoin valittaa kuinka kaikki on ihan vitusta. Sit selasin jotain tiedustelun digikameralla ottamia valokuvia niistä öttiäisistä ja siinä kameralla oli tallennettuna myös videokuvaa jostain Tähtiportti-tapasesta sarjasta, jonka jakson idea oli, et yks mies oli muuttumassa asteroidiks. Ja maailmassa kuulemma elää kaks hyttyslajia, jotka voi aiheuttaa tämmösen ongelman jos ne onnistuu pistää. Taidan olla ehkä pienessä kuumeessa kun nään jotain ton tapasta.
Sanotaan et tommosta paskaa mä en vastasuudessa ala kattoo. Jos joskus näätte mut nukkumassa jossain ja vaikuttaa, et nään jotain tommosta sekoilua, ni tulkaa potkimaan perseelle, et herään mahdollisimman nopeesti.

Ensin Baarikärpäseen ja ku se oli helvetin tukossa, ni sit tapaamaan yhtä frendiä Mamaan. Ja siinä matkalla olin saanu tekstarin, jossa se kerto et oli lähteny himaan. Valitettavasti luin sen viestin vasta ku olin jo Mamas. Ja yritän sopii itteni kanssa, et en enää IKINÄ hengaa Mamassa minuuttia pidempään yksin. Siel saa liian hyvin seuraa. Ja jos perusheteron miehen suuri fantasia on käännyttää lesboja, ni ihan sama. Homomiehet yritti käännyttää mua aika hyvin. "Ei noin homo jätkä voi olla hetero." Ei tätä enää. Ei ei ja ei.

Lähdettiin lehtijoukkalinjalaisten kaa bilee. Oli hauskaa. En jaksanu loppuun asti. Sammuin eteiseen.

Kitara ja juomaa. Eilen. Kivaa.

Kun heräsin tänään aamulla, niin ei ollut mitään tietoa miten olin sänkyyn päätynyt. Pörssin kautta Ankkapuistoon ja sieltä Baariin. Ja kun muut lähti, ni mä tilasin itselleni viel 2 "jotain kivaa" -drinkkiä. Ja siihen toiseen tuli aika runsaahkosti alkoholia. "Hups", on kyl ihan kiva kommentti baarimikolta, ku se on kaatamas viinaa lasiin. Muut lähti ja jäin vetämään sit kaks lasillista jotain 10 minsassa. Sit katkes filmi. Leikin kuulemma kännykällä. Jännää. Aamulla katto pyöri ympyrää ku avas silmät. Ei paha. Kohta taas juomaan giniä ja olutta.

Kävin tänään pitkästä aikaa kouluilemassa. Samalla kävin Kallion Pörssissä. Ja otin... kahvin. Ihan jees mesta.

Ja btw, pääsin opiskelemaan lehtijournalismia Hellcityn Helvetinkieliseen Kansanopistoon (HEO). Mutta, silti armoton vitutus.
Se jenkki on jääny vaivaamaan mua pahasti. Ei oo vuosiin ollu tämmöstä ihan puhdasta paskaa fiilistä, varsinkaan jonkun ihmisen takia. Ja jumalauta jos se sai käsityksen, et se feidattiin, ni vittu voiko enää pahempaa olla. Aloin juttelemaanki sille sen takia, et se näytti yksinäiseltä. Ja pari sekuntia, ni sain sen nauramaan. Jos jotain sanottavaa siitä tytöstä oli, ni sillä oli ainaki vallottava hymy. Jäi mieleen. Pahasti. Nyt ainakin ymmärrän mistä Shane MacGowan laulaa biisissä A ghost of a smile.
Just suurin asia, mikä tässä hommassa riivaa on se, et yksinkertasesti hävitin sen tytön. (En tosin kauaa etsiny ku aloin olla aika tuubassa, ja ois tietty voinu käyttää ees jonku minuutin siihen hommaan... vitutusvitutus.) Tietty ois voinu olla et se feidas mut, mutta epäilen, koska se näytti nauttivan mun ja kavereiden seurasta. Ei voi tietää. Ja mä jopa hyväksyisin sen paljon paremmin jos niin ois käyny, koska mistä se voi tietää millä motiiveilla mä sen seurassa hengasin. Tietääkseni Suomi on naisille mielenkiintonen paikka, ku baareissa ei yleensä pääse turhista iskuyrityksiä yrittävistä jätkistä eroon muuta ku pyytämällä, et jätkä painuu vittuun. Ja mitkä mun motiivit sit oli? Ei mitkään. Jumalauta ku näin tytön, joka näytti yksinäiseltä, ni piti vaan koittaa parantaa sen iltaa. Se onnistu kyl. Mut loppu jäi isoks kysymysmerkiks. Ja mulle ois riittäny et oisin päässy sanoo sille goodnight and farewell. Tekee pahaa.

Tapasin Wanhalla ehkä mukavimman jenkkitytön koskaan. Ja sit ennen ku lähdin himaan onnistuin kadottamaan sen. Ois nyt saatana ollu vitun kiva sanoa edes hyvää yötä ja näkemiin, mutta vittu ei. Kuinka voi maailma olla näin vitun ihme mesta. Ja sit se varmaan sai hyvän kuvan jostain ääliöstä, joka feidaa sen jonnekki vittuun. Vittu.

Kävin HEO:n lehtijournalismin linjan pääsykokeissa. Tai koe ja koe. Kysymyksiä malliin miksi haluat tänne. Ja referoi ja analysoi jotain uutista. Blaah. Ja se haastattelu... Miten sen nyt ottaa. Kuinka paljon keksittyä paskaa osaa suoltaa haastattelutilanteessa. Ainoa asia, jota tulee välttää on vastaus: en mä oikeen tiedä. Vältin sitä. Ja puhuin hurjan määrän paskaa päälle. Saas nähdä. Ne ei välttämättä ota ku pari sisään ja sinne pyrki nyt toisella kerralla helvetisti porukkaa. Tai miten sen nyt ottaa. Reilusti enemmän kun niiden muille linjoille, mutta ei oikeesti ihan kauheesti ihmisiä, kuitenkin yli 20. Ja veikkaus et siel on paikkoja noin 5 jäljellä. Täytyy alkaa kokonaispäiväseks muusikoks kohta.
Ja vaikka en enää osaa kirjottaa, ni lukekaa saatana mun depressiivinen kesänovelli Alppilan lukion Apropoosta 2003. Joskus on sentään osattu... jotain.