IRC-Galleria

Suomen edustusjoukkueet agilityn MM-kisoihin on nyt sit karsittu. Kävihän sekin jo melkein työstä, kun viikonlopun istu, katteli ja videoi ratoja. Ainakin on silmät jo kierossa ja persauskin puuduksissa. :D

Tuli oltua eilen TaNpereella Iron Maidenin konsertissa järkkärinä. Ihan pipona porukkaa ja monta tuntia siinä saikin alkuun ihan vain kopeloida sisääntulijoita. Konsertin päätyttyä vaikutti siltä, ettei se ihmisvirta lopu koskaan. Hellitti se sitten jossain vaiheessa ja päästiin lähteen kotiinpäinkin.

Seuraavaks ollaankin sitten Assemblyssa. Olkaahan kunnolla, rakkaat nörtit.

Byhyyhyhyy... Tahtoif niin kovin fellafen pienen pöwwöifen...

Oon miettiny viimeaikoina paljon ihan tosissani koiria. Varsinkin omaani, luonnollisesti. Haluan ymmärtää, nähdä, kuulla, oppia, opettaa ja ennen kaikkea kohdella ja johtaa oikein.

Cara on tähän asti elämässäni mukana olleista koirista eniten "vaativammalla tavalla" koira - sekä sen että meidän keskinäisen suhteen ymmärtäminen siis myös vaatii enemmän. Se on niinsanotusta kovapäisyydestään huolimatta loppujen lopuksi herkkä koira. Herkkä ohjaajan toiminnalle, laumahierarkialle, ympäristölle, tekemiselle ja sen puutteelle... Kuitenkin hyvällä tavalla. Mun tehtäväni on löytää tahti meidän elämälle. Mun kuuluu löytää ne keinot, joilla saan esiin parhaat puolet koirasta ja meidän yhteistyöstä. Back to basics.

Tällä viikolla on meillä ollu eräänlainen lyhkänen "johtajuuden päivitys" -ohjelma. Ensin en huomioinut Caraa ollenkaan, aargh, vaan huolehdin vain perustarpeista. Myöskään muut eivät tällöin saa kiinnittää siihen huomiota. (Pikkuhiljaa aloin myös silitellä sitä oma-alotteisesti sen maatessa rauhallisesti paikoillaan.) Se joutuu välillä olemaan pois olohuoneesta, välillä päästän sen sinne kanssani vaihteleviksi ajoiksi. Sohvalle ei nyt kuitenkaan saa tulla. Makuuhuoneeseen se ei pääse ollenkaan. Minä syön ensin.

Käytiin tuossa juuri naapurikoulun kentällä ottamassa luoksetulotreeniä. Johan oli tyttö onnesta soikeena, kun viimeinkin pääsi tekemään jotain! Luoksetulo, nami, luoksetulo, nami... ja sarjojen lopuksi leikkiä. Johan oli koirassa vauhtia patukan perään uudelleen ja uudelleen sännätessään! Tuo nopeus ku näkyis agilitykentillä! Kukaties vielä näkyykin...

Tätä harrastetaan nyt ainakin jokunen päivä pelkästään. Ja luoksetuloa nimenomaan siksi, että siihen sanaan liittyis se tekemisen riemu, mikä tekemisen puutteessa on patoutunut. Ehkä sanalle näin jää "ikuisesti riemullinen sävy", vielä kun sitä tulevaisuudessa tietty välillä vahvistetaan.

Lisäksi ois tarkotus parantaa niitä käytöstapoja, jotka on jääny retuperälle. On alettu totutteleen remmissäoloon eteisessä. Tarkotus ois etukäteen tehä siitä koiralle mahollisimman luonnollinen, rauhottava ja miellyttävä juttu. Kun sanon "koukku" (remmi kiinni koukussa - "remmiin" on jo käytössä muuhun), koira tulee eteiseen istumaan remmiin ja saa siitä hyvästä joko ruoan, tai Kongin. Hyvin tuo sitten rauhottuu sinne.

Ideana tässä olis yhistää "koukku" vieraiden tuloon kera räminäpurkin. Ovikellon soidessa, jos haukkuu, heitetään räminäpurkki (sopinee myös muuhun ei-toivottuun). Koiran hiljentyessä pyydän sen koukulle, jossa se saa odottaa kiltisti, kun otan vieraat vastaan. Sitten, kun se on ollut aikansa rauhassa vieraista välittämättä, sen voi päästää vapaaksi. Jos hötkyilee, menee takaisin eteiseen. Ja niin edespäin. Aikaa myöten oppinee, että rauhallisuus tässä asiassa palkitaan.

Että sellasta tällä kertaa. Jatkamma harjotuksia!

KISA A
IA: 50
A: 41,26
AV: -8,74
RV: 0
Tulos: 0
Sijoitus 4./15
Video: http://www.youtube.com/watch?v=s1wdnX0ss90

Pääosin sanoisin radan ollen selkeä ja menokin ihan sujuvaa. Cara teki hypyt ym nätisti, eikä kontaktivirheitä tullut.

Ajansyöjiä ja parannuksen paikkoja: Ensimmäisellä A:lla istutin Caraa ainakin sekunnin, mihin tietty meni aikaa ainakin se sekunti. Lisäksi jostain syystä pujottelussa ennen viimeistä keppiä Cara käänty kattoon mua tyyliin et joko mennään, vai pitääks tää viimenenkin tehä. Huitasin sen tietty meneen sen viimesenkin ja sit jatkettiin. Pituudella käänsin ite niin myöhään, sekä epäselvästi, että Caran kaarros meni ihan luvattoman pitkäksi. Varmistelin ehkä liikaakin, ettei koira hyppäis jo sivusta pois. Sitten toisen A:n jälkeen, loppusuoran toisen ja kolmannen esteen välissä Cara vähän varmistelee multa mihin jatketaan ja siitä tulee hienoinen nytkähdys menoon. Tällaset pois, ja ollaan voitettu varmaan jo 3-4 sekuntia.

KISA B
IA: 45
A: 33,73
AV: -11,27
RV: 0
Tulos: 0
Sijoitus 4./14

Tätä rataa ei valitettavasti meidän osalta saatu videolle. Hienosäätöpaikkoja muuten en nyt voi hirveästi analysoida, kun ei ole sitä materiaalia josta suoritusta tutkailla, mutta pujottelun jälkeen kun seuraava hyppy oli noin 45 astetta keppien lopetuksessa takavasemmalla, niin vasenta puolta kun tulin, halusin kokeilla sitä, että vedän Caran "nenästä" (vasenta kättä ainakin käytin) ja tuuppaan sen edestäni aidalle ja kiepautan taas takasinpäin seuraavalta aidalta suoraan viimeiselle, pysyen ite siellä "sisäpuolella" koko ajan. Nenästäveto-tuuppaamisen tein sitten huonosti, jonka johdosta Cara pyörähteli turhaan, käännyttyään ensin vähän väärään suuntaan. Siinä meni aikaa varmaan 2-3 sekuntia hukkaan. Ne loput pari estettä taasen oli ihan ok.

Lähettiin Caran kanssa maanantaina 06:46 junalla Jyväskylään. Omat tavarat kulki matkalaukussa ja koiran ensiaputarpeet, harjat, lelut, remmit, ruoat, namit, kisakamat ja pujottelukepit tungin rinkkaan. Olihan se melkosta taiteilua horjua se hillitön rutja selässä, mutta on sitä ennenkin kuormia rahdattu... Totesin, että on kuitenkin helpompi kulettaa kaikki yhessä isossa rinkassa, entä hilata monta pientä nyssäkkää - olihan siinä tosiaan se koirakin ja nuo omat roippeet.

Ainoo vain, et huomenna lähetään aamupäivällä Sentun kyydissä Ouluun ja se kiroaa mut nähdessään tuon kaiken! Sori, Päivi armas... xD

Kisa D
Lk: Maxi II
Rata: Hyppy
RP: 138
IA: 50
Aika: 45,64
AV: -4,36
RV: 5
Tulos: 5
Sija: 11./31
Tuomari: Lee Gibson, GBR
Video: http://www.youtube.com/watch?v=mmu3mdOojdY

Alussa oli hauska pyöritys, jonka suhteen vähän mietin et kuinkahan käy. Se kuitenkin onnistu, vaikka melkosen isoilla kaarroksilla. Vitonen tuli kuitenkin myöhemmin, kun pituuden jälkeisellä "aitaympyrällä" Cara ei irronnutkaan hypylle, niinkuin kuvittelin, vaan tuli ohi. Aikaakin siihen meni tietty. Pujottelu myös oli sairaan hidas, kun tais kaikki energia mennä suorituksen aikana haukkumiseen. Ihanneaika oli kuitenkin niin löysä, että siinä pysyttiin kaikesta huolimatta.


Kisa C
Lk: Maxi II
Rata: Agility
RP: 158
IA: 47
Tulos: HYL
Sija: -/33
Tuomari: Anne Savioja
STADI GAMES, Lauantai 31.05.08
Video: http://www.youtube.com/watch?v=2ZTDq8mYUNI

Ei oikein tainnut Carakaan enää jaksaa. Meno on todella löysää ja vähän sellasta "tehään nyt kun on pakko" - räksytti aika lailla, eikä hirveesti seurannut mua. Ei ainakaan hyllytyskohassa, missä ainakin omasta mielestäni tein sen takanaleikkauksen ihan selkeästi. Ennen keppejä en sitten varmaan ottanut sitä tarpeeksi tarkasti, kun se pääty taakseni haukkumaan. Keinulta se ensin käänty kyllä aidan suuntaan, mutta meni sitten ihmettelemään keinua "ai tää nousee tälleen"...

Vaan A:n kontakti on aivan mahtava! En vain ymmärrä miksen istuttanu sitä muillekin kontakteille samalla tavalla, kun kerta oltiin jo hylkykin saatu, vaan hätäilin niissä. Kai jotenkin turhautti siinä vaiheessa. Tyhmä minä.

Kisa B
Rata: Hyppy
RP: 157m
IA: 45
Aika: 51,03
AV: 6,03
RV: 5
Tulos: 11,03
Sija: 13./35
Tuomari: Anne Tammiksalu, EST
Video: http://www.youtube.com/watch?v=LQyqFHFhJ3I

Rata oli mukava, ei mielestäni mikään vaikee. Kivasti oli joitain kiepautuksiakin, joka oli vaihtelua monille ehkä liiankin suoraviivasille kakkosluokan radoille. Mulla oli kuitenkin niin huono olo, ettei tuosta suorituksesta voi oikein mennä sanomaan mitään. Jos kaikki ois ollu ok, niin ratakin ois varmasti mennyt paljon paremmin. Nyt en kuitenkaan parempaan pystynyt.

Katoin videolta sekuntien kulumista. Radan yleisistä sählingeistä huolimatta nolla ois kuitenkin tullu ja alle ihanneajan, mikäli lopussa olisin putkesta jotenkin kutsunut Caraa sen sijaan et aattelin vain poispääsyä radalta. Sinne se sitten paineli muuallepäin ja siinä vaiheessa oli vähän turha enää huutaa...


Kisa A
Rata: Agility
IA: 48
Aika: 42,81
AV: -5,19
RV: 0
Tulos: 0
Sija: 8./41
Tuomari: Ritva Herrala
Video: http://www.youtube.com/watch?v=omMQfsWFbe0

Ihan kiva rata, tykkäsin. Olo oli jo parempi varjossa istuskelun jälkeen ja rataantutustumisen otin iisisti. Caraa taas sitävastoin koitin kuumentaa antamalla sen katsoa, kun menin tutustumaan rataan. Yleisesti ottaen oon suoritukseen tyytyväinen, vaikka parannettavaa tottakai on - ja tulee olemaan. ;)

Ne puomi ja pujottelu kun ois taas ollu nopeemmat ja kaarrokset jääny vähän pienemmiks, oltais päästy enemmän ihanneajan alle, vaikka ei nyt varmasti sinne kolmen kärkeen kuitenkaan. Mut hyvä fiilis jäi tästä.

Tuli tekstiviesti: "Turvatarkastuksen molemmat osiot hyväksytty."

Se meinaa nyt varmasti sitä, että tutkinto on suoritettu!

Ohi on, ohi on, jee jee jee!! =D

Mäki haluun tuollasen... :}