IRC-Galleria

Idhren

Idhren

www.heijastuspinta.fi

Tehtäkööt selväksiKeskiviikko 08.08.2007 04:10

En ole uskontovastainen ihminen. En ole kiihkoateisti, mutta puolustan kyllä kiihkeästi totuuden tavoittelua. Todellisuudesta näyttäisimme saavan tarkimman ja käyttökelpoisimman käsityksen rationaalisin, tieteellisin menetelmin, joten puhuessamme todellisuudesta käyttäkäämme tätä viitekehystä. Joka kokee aiheelliseksi nimittää minua muka-kipakasti tiedeuskovaiseksi, tehköön vapaasti niin, mutta muistakoon samalla, millä menetelmillä ihmiskuntaa suuresti hyödyttäneet keksinnöt on tehty, minkä keskellä elämme.

Jokainen uskokoon mihin haluaa, jokaisella on oikeus uskoa tai olla uskomatta. Kenelläkään ei sen sijaan ole oikeutta vahingoittaa muita ihmisiä minkään vakaumuksen nimissä, ei ateismin, ei kristinuskon. Kenelläkään ei ole oikeutta tuputtaa muille ihmisille omia käsityksiään ilman vakaita ja pitäviä perusteluja (perustelujen kanssa tyrkytyksestä tulee keskustelua tai väittelyä, mikä on vain suotava asia) - totuuden tyrkytys sen sijaan lienee vain hyväksi, siksi meillä on muun muassa oppivelvollisuus. Onhan suotavaa, että olemme perillä asioista, jotta pystyisimme tekemään valintoja ja päätöksiä asioiden oikeassa valossa, parhaan harkintakykymme mukaan. Jokaisella on kuitenkin edelleen oikeus sanoa ei, jopa totuudelle, mikäli kokee niin tulevansa onnelliseksi.

Tärkeimpinä asioina pidän onnellisuutta ja totuudenmukaisuutta - rehellisyyttä itselleen ja muille. Kun meillä on totuudenmukainen käsitys maailmasta, voimme kehittää sitä ja kehittyä itsekin, voimme tehdä ihmiskunnasta onnellisemman. Ihmiselämällä ei liene meille kovin suurta merkitystä, ellemme ole onnellisia, tai edes tyytyväisiä oloomme.

Toki onnellisuuteen on muitakin reittejä, ja jokaisella on oikeus valita oma reittinsä. Syvällä uskolla yliluonnolliseen ei paranneta katkennuta jalkaa, mutta ehkä poistetaan kyseisen vamman aiheuttama mielipaha. Kukin päättäköön, miltä kantilta haluaa asiaa elämässään tarkastella, minulle on yksilötasolla merkityksellisintä se, että ihminen on onnellinen. Muistettakoon tässä kuitenkin edelleen se, ettei omaa onnellisuutta ole suotavaa edistää muiden onnellisuuden kustannuksella. Lähimmäisen rakastaminen on aina hyvä ohjenuora. Ihmiskunta kokonaisuutena näyttäisi valitsevan mieluummin keinon parantaa katkennut jalka sen sijaan, että valitsisi keinon poistaa kyseisen vamman aiheuttama mielipaha. Ihmisten mielipaha tuppaa keskimäärin poistumaan samalla, kun vamma paranee.

Lainaan lopuksi Carl Sagania.
"It is far better to grasp the universe as it really is than to persist in delusion, however satisfying and reassuring."

Olen siis itse taipuvainen hyväksymään yksilötasolla myös illuusiossa elämisen, mikäli se tuottaa onnellisuutta, mutta ihmiskuntatasolla katson totuudentavoittelun olevan erinomaisen perusteltua.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.