IRC-Galleria

Sinä olet minun mattopiiska, aina viritetty rotanliiska.. laulujeni aihe, runojeni rumuus ja rakkaus. Pyytteetön rakkaus. Ilman järkeä tai romantiikkaa. Mutta täynnä rakkauden pullistamaa tunnetta.
En voi käsittää tuota elämänmenoasi. Mutta haluan vielä 8-kymppisenäkin kuulla unelmistasi. Eihän niissä ole päätä eikä pyrstöä ja jos joku näyttäisikin hetken sujuvan, pilaat sen vaikka nyrjähtämällä.
Silti. Uskon että voin 8-kymppisenäkin kyläillä Iloisen papparaisen luona. Sen saman paskanmarjan jonka kanssa voi keskustella tuntikausia saksaa ymmärtämättä kieltä.
..ja juoda pannukaffeet siinä katsellessa kun Steven Seagal hyppii vakavana junanvaunusta toiseen.

..et ehkä olet Toiveeni ja Haaveeni,
mutta Kaikki Anteeksi <3

jokaisen uugeemiesdiggarin helmipuuro.

Ihanaa mennä kattoon äitiä ja isää! Olen niiden pikku tyttö enkä kenenkään muun. Eikä ne oo ikinä haukkuneet mua vaikka oon ollut tyhmä. Ne on rakkaita!

Olin niin päämäärätön ja levoton.. eksyksissä kaikkien mielipiteissä, eksyttänyt oman tahtoni ja suuntani. Sitten sinä tulit ja valoit minut itseeni takaisin. Satutit mutta kasvatit. Väänsit minuun uskoa täydellisyyteen ja ikuisuuteen. Ja vaikka olemme tunteneet toisemme vasta 12 hassua päivää, en enää epäröi.. sinua olen aina kaivannut, sinut olen aina halunnut. Sinua voisin rakastaa ikuisesti sekä myötä että vastoinkäymisissä.. mennään naimisiin oi jooga!

niin se vain on kun tarpeeksi jauhaa.

En ikinä voisi tyytyä helppoon elämään. Haluan raataa ja saada elämyksiä. Haluan kokea paskaduunin ja Intian, purkkipavut ja tryffelit, rakastumisen ja eron tuskan, pilvissä leijumisen ja maan sisään vajoamisen, hektisyyden ja täyden rauhan, synnytyksen ja kuoleman. Haluan nähdä köyhät ja rikkaat, pyramidit ja voikukat, siilit ja leijonat. Haluan kuulla lasteni ensisanat ja Maj Karman viimeiset biisit. Haluan ottaa itseäni niskasta kiinni ja tiputtaa vuoroin pumpuliin ja vuoroin nastoihin. Olkoon kuoleman jälkeinen elämäni helppoa ja seesteistä.

Satuin tänään katsomaan erästä miestä silmiin kaupassa. Hän karsasti aika pahasti. Sitten aloin tarkkailla muitakin. Tuli suloinen rokkipariskunta vastaan, tyttö karsasti. Sen takana kulki parrakas mies, hänkin karsasti. Onkohan vika minussa vai katsooko puoli maailmaa täällä kieroon.. vai katsooko ne vain minua kieroon... O.o

Oli jo vuoden ollut selvää että siskoni häät ovat tulossa. En ajatellut asiaa sen kummemmin. Eilen kun ne sitten vihdoin tärähti päälle, tajusin kuinka ainukertaista se on.. lapsuuteni paras kaverini, siskoni menee naimisiin!! Ja kohta sen sukunimikään ei ole sama kuin minulla. Upean sulavaa häävalssia seuratessani tajusin että olin ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni oikeasti onnellinen jonkun puolesta. Haluan itsekin jonain päivänä samaan tilanteeseen, mutta jos sitä ei tapahdu, on edes joku meistä hoitanut asiansa oikein. Ja tämä joku on oikeasti jopa ansainnut onnensa.