Keskiviikko 5.7.
Nyt oli lopulta tiedossa jokaisen Kiinassa tai ainakin Pekingissä käyvän pakkokohde eli Kiinan muuri. Kello 9.55 hyppäsimme minibussiin hostellin pihasta. Vahingoksemme olimme ensimmäiset autossa ja se tiesi pitkää kaupunkireissua, kun keräilimme väkeä matkaan muista hostelleista ja hotelleista. Matkalla oppaamme kertoili hirveästi kaikista Pekingin suuremmista nähtävyyksistä. Olimme Sobelin kanssa kierrelty ihan hyvin seutua kuin vain yhdessä oppaan mainitsemassa paikassa ei oltu käyty - nimittäin ravintolassa, josta saa parasta Pekingin ankkaa.
Matka muurin alle kesti 2h 50min. Siitä vielä viiden minuutin köysiratamatka ja olimme saavuttaneet sen, mitä saavutettavissa oli. Lähdimme samoilemaan jyrkemmän näköistä osuutta kohti. Ilman paitaakin kuumottavassa auringonpaisteessa hiki kirposi siristen iholle. Parhaimmillaan portaat nousivat yli 45 asteen kulmassa. Kävimme suhteellisen korkealla olevalla tornilla, johon kunnossa pidettävä osa loppuikin. Piti tosin kielloista huolimatta käydä parin kymmenen metrin päässä tsiikailemassa. Alas pain tullessa kiipeilimme muurin päältä yhteen vartiotorneista, joiden sisäpuolelta oli portaat otettu pois. Vähän uskaliastahan se oli muurin reunustalle nousta. Ihailimme muuria yhteensä kuuden tornin matkalta. Upeat maisemat sieltä ainakin oli.
Paluu vuorelta tapahtui turistien viihdyttämiseksi tarkoitettua kelkkamakea pitkin. Kyllä siellä henkilökunta oli heti näyttämässä hidastusmerkkiä, kun suomipoika haluaisi vahan vauhtiakin tuntea. Sitten vain vielä hetken odottelu ja lähdimme takaisin pain.
Sitten olikin vuorossa kaikista turhanpäiväsin asia, josta ei missään reissun mainoksessa oltu sanottu - pakkokäyttö silkkitehtaassa. Ensiksi pieni briiffaus silkin historiasta ja sitten parissa ostoshallissa hengailua. Ei sieltä tainnut kukaan meidän porukkaan kuuluva mitään ostaa. Autossa kuunneltiin takanamme olleita japanilaisia, jotka tuntuivat puhuvan yksinkertaisia suomenkielisiä sanoja. Kysyimme asiasta ja nainen vastasi olleensa viime vuonna Suomessa. Sanoimme olevamme Suomesta, jonka jälkeen he eivät enää sanoneet sanaakaan suomea. Hyvin heiltä kuitenkin ääntäminen onnistui ennen kuin keskeytimme heidät.
Jäimme pois edelliseltä päivältä tutulle ostarille. Opas oli mennessä sanonut sen olevan osa Aasian suurinta bisneskeskittymää. Hän myös sanoi sen vieressä olevan kävelykatu, joka meitä kiinnosti. Siellä pyörimisen jälkeen palasimme hostellille.
Ulkomaisia nähty: ihan simona
Päivän plussat ja miinukset:
- mennessä jatkuvasti kälättävä opas
+ Kiinan muuri
- pakkokäyttäminen silkkitehtaassa
+ palatessa opas oli suurimman osan ajasta hiljaa
+ minibussikyyditys Aasian suurimman bisneskeskittymän pihaan
Uusimmat blogimerkinnät
- Ti 17.2. - Viimeinen kokonainen päivä 18.02.
- Ma 16.2. - Legendaarinen Kalashnikov 17.02.
- Su 15.2. - Teh vaellus 17.02.
- La 14.2. - Mielenkiintoisia löytöjä 17.02.
- Pe 13.2. - Alun ihmetykset takana 17.02.
- Matkoilla pitkästä aikaa \o/ 13.02.
- 12.6. 13.07.
- 11.7. 11.07.
- 10.7. 10.07.
- 9.7. 09.07.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (8)
- ▶ 2007 (26)
-
▼
2006 (13)
- ▶ heinäkuu 2006 (11)
- ▶ kesäkuu 2006 (2)