IRC-Galleria

Gary Busey on hauska hemmo (vaikkakin pelottava) ja mies on itse kehittänyt omia elämäntotuuksiaan, joita kutsuu Buseyismeiksi. Wikistä lainaus:

Busey was previously addicted to cocaine, but has been sober for 13 years. In a conversation with model Amber Smith, being treated for a pain killer addiction, he revealed several acronyms related to religion and sobriety, which he called "Busey-isms," and stated his intention to compile them into a book.

These included
"Gone: Getting Over Negative Energy,"
"Faith: Fantastic Adventures In Trusting Him,"
"Sober: Son Of a Bitch Everything's Real,"
"Fraud: Finding Relevant Answers Under Deception," and
"Freedom: Facing Real Exciting Energy Developing Out of Miracles."

In a talking head interview recorded later, Smith expressed appreciation for Busey's knowledge and enthusiasm, but also felt he was "crazier than [she] is."

Gary Busey pamahti vahvasti uskoon selvittyään hengissä 80-luvun lopulla tapahtuneesta moottoripyöräonnettomuudesta, jossa mies kaatui ajettuaan Harrikalla seittemääkymppiä. Buseyllä ei ollut kypärää ja mies mätkähti kadulle pää edellä, joka aikaansai loppujen lopuksi aivovaurion joka nyttemmin näkyy erittäin poikkeavana käytösmallina.

Subilla sunnuntaisin tuleva Julkkikset Katkolla näyttää melko elävästi miten ihminen voi muuttua kaikenlaisten huonojen päätösten jälkeen.

(Muita julkkuja ohjelmassa:
Steven Adler former Guns N' Roses drummer
Jeff Conaway actor; returning from Season 1 to recover from numerous back surgeries without abusing his medication
Rodney King became a U.S. civil rights figure when videotaped in 1991 being beaten by L.A.P.D. officers
Tawny Kitaen actress and former model
Nikki McKibbin singer and former American Idol contestant
Amber Smith actress and model
Sean Stewart son of singer Rod Stewart.
Gary Busey actor
Seth Binzer singer; returning from Season 1 after Dr. Drew learned of his relapse)

Vaikutti ihan huvittavalta realityläpsäisyltä vaikkakin on hieman epäilyttävää sorttia, mutta käytöspsykologinen mielenkiintoni ainakin heräsi.

Venyttelin tässä ojentajalihaksia. Tuntui niinkuin ne repeäisivät kappaleiksi pelkästä käden nostamisesta. Pelotti hieman sitten kiristää vielä entisestään. Saa nähdä miten vetreä sitä on huomenna, taidan silti ruveta salille aamupäivästä, niin saa kivat perjantaisaunat sitten samaan hintaan.

Jaa niin, olen nyt laihtunut 14 kiloa ja vyötäröstä on lähtenyt 23 senttiä. Ei helkutti.

Aika isoja lukuja.

Tiesittekö, että olen super tarkka väreistä? Tiesittekö, että olen vielä tarkempi kuin osasit kuvitella? Ollille on vain yksi väri, nurmikolle on vain yksi väri, eikä mihinkään niistä väreistä kuulu sininen pohja, mikä on ikävä kyllä yksi juttu mikä tulee CMYKin mukana.

I'm dying here. Miksen saa ihan vähän punaista mukaan?

Voisin piirtää värit RGB:nä mutta siinä vaiheessa kun tiedosto muunnetaan CMYKiksi, saan aivohalvauksen taas. Ehkä parempi taistella maailmaa vastaan yksi väri kerrallaan niin ei tartte tehdä juttuja kahdesti.

MUTTA ON TÄMÄ NIIN VÄÄRIN!

Kaikilla on jotain jännää ja ura ja elämä ja juttuja, mut miks omat jutut ei tunnu yhtään niin hienoilta tai isoilta?

"vaan kymmenen kiloa"
"vaikka se onkin vaan lastenkirja"

Hullua tässä on se, että asiani ovat nyt juuri niin kuin niiden pitäisi ollakin, mutta silti koen syyllisyyttä kun en istu perinteiseen hyvän ihmisen muottiin. Olen aina ollut erilainen ja omillani, sama kuvio toistuu tässäkin.

Briteissä ei saa ilmeisesti tehdä töitä lasten kanssa mikäli ei rekisteröi itseään ns. turvalistalle. Briteissä kaikki ovat potentiaalisia pedofiilejä ennen kuin toisin todistetaan.

Eli kun saan kirjani julkaistua, en voi mennä Britteihin pitämään lukuiltaa kirjakauppaan, ellen rekisteröi itseäni ensin turvalliseksi aikuiseksi.

Just joo.
Orwell was an optimist.
[Click to see the article]

Syyskuusta helmikuun alkuun: -14 kiloa.

kaikki on koko ajan kavereita kaikkien kanssa, kun luulis että ne olis jo ennen feediäkin ollu kavereita keskenään? Hämmentävää joka päivä lukea kymmenen uutta kaverijuttua vaikka ne onkin old news to me.

Nykyaikana verkkojournalismi on synnyttänyt aivan uuden journalismin muodon, sanottakoon vaikka pikauutisoinniksi. Oikeat, vanhan ajan tutkivat journalistit eivät pidä verkkotoimittajia minään, kun verkkoon jutut kirjoitetaan pikapikaa ja useimmiten joko valmiiksi toimitetuista sähkeistä tai muista vihjeistä.

Yksi kamalampia vastaan tulleita vähintäänkin surkeasti kirjoitettuja juttuja oli Hymyn uusin "Voi Morjes"-juttu koskien BB-Nikoa.

Nikohan on siis tosi herkullinen tapaus kun pojalla on temperamenttia, tavallisesta poikkeava seksuaalinen suuntautuminen sekä olemus eikä mies kaihda avata sanallista arkkuaan muun muassa blogissaan. Nikossa riittää paljon materiaalia mitä voi Hymyssä voivotella ihan rauhassa, aivan kuten nyt kun joku selvitti että Niko on perustanut Facebookkiin koiralleen oman sivun.

Tätä kun ei ajattele sen tarkemmin niin ensimmäinen reaktio on "voi kamala hirveän tyhmää, eihän koira voi käyttää nettiä, ketä kiinnostaa, onpa pinnallista, huomionhakuinen temppu". Sitten jos kuitenkin vetää hetkeksi henkeä ja miettii asiaa, ei se ole mikään ihmeellinen juttu. Facebookissa kuka vain voi perustaa niin monta sivua kuin ikinä haluaa omille jutuilleen joille haluaa seuraajia. En tiedä onko Niko tehnyt tämän luomalla uuden käyttäjätunnuksen mikä on ikäänkuin sääntöjen rikkomista (siinäkin on väittelijöille pari porsaanreikää mistä kinastella niin siksi pysyn neutraalisti poissa koko jutusta enkä halua siihen syventyä), vai onko mies perustanut fanisivun oman tunnuksensa alle mutta kun asiaa ajattelee niin mitä sitten? Jotakuta kiinnostaa kirjoittaa statuspäivityksiä koiransa perspektiivistä. Kuinka moni on pitänyt koirablogia, lähettänyt sukulaisille terveisiä lemmikiltään, puhunut lemmikkinsä oletettuja ajatuksia ääneen jossakin tilanteessa?

No ei se sikäli, ihmiset saavat väheksyä tällaista käytöstä jos haluavat mutta se juttu mikä minua kyseisessä asiassa kaivelee, on se artikkelin kielenkäyttö! :D Ihan käsittämätöntä suttua. Eikö niitä juttuja oikolue kukaan? Sarkastinen piikittely on mitä ilmeisimmin ollut tarkoituksena, mutta nyt jutusta paistaa läpi vain pahansuopuus, ilkeät heitot ja surkeaakin surkeampi kielitaito. Nykytermejä ei käytetä eikä kirjoiteta oikein, kun samalla yritetään selkeästi olla parempia kuin Niko koirineen. Minua jaksaa ihmetyttää se, että ihmiset eivät oikeasti kaipaa hyvää ja laadukasta tuotetta vaan syövät tuon kaltaista puppua hymy huulillaan (no pun intended).

Olen ehkä elitisti hienoine sanankäänteineni, tekopyhä oikolukemattomalla mielipiteelläni sekä tuomitseva jyrkillä ilmaisuillani mutta minä sentään tiedän, että ihq daa on väärä kirjoitusmuoto.

"nyt tämä lollaava ihq daa keravalaisdaami"
"ihqoikean julkkiksen"

Hämmentävää ettei Hymyn jutun viereen tarvitse laittaa nimeään, olisin mielelläni tarkastellut minkä ikäinen, näköinen ja tapainen ihminen kyseisen artikkelitekstin takana piilee. Ainakin jotakin on toimittajan hampaankolossa ollut, kun tämä on tätä tekstiä aggroenteröinyt doc-filuunsa.

P.S. Mikä ihmeen Voi morjes?

synttäribileet, niin tulisiko sinne ihmisiä?

Ensin olin et yhyy en pääse leffaan ja nyyh.

Sit pääsin ilokseni katsomaan Zombielandia josta tykkäsin sikana.
Sit avasin mailit tänään ja olen ilmeisesti kutsuttu Discshopin ennakkonäytökseen katsomaan Sherlokkia.

Jee!

Vielä pitäs jonkun järjestää kaikille muilleki elokuville ennakkonäytökset, et pidetään linja tasasena.