IRC-Galleria

"Kun makaa yöllä sängyssä ja joku hajottaa kujalla pullon, se voi kuulostaa herkältä, lähes musikaaliselta, kuin kulkusilta. Joskus sitä kuulee sisällään samanlaisen äänen."

"Ihmiset olivat aina jossain, joukkoina, iho marsipaanivärisenä vetisessä auringonpaisteessa, ja tuijottavat kuin näkisivät friikkisirkuksen vetonaulan."

"Hän tuijotti verhojen välistä rakoa, joka kapeni alhaalla. Hän tuijotti aukkoa, kunnes siitä tuli pitkä, suora tie, joka halkoi pimeää maaseutua ja katosi rauhalliselta ja kutsuvalta näyttävään kaukaisuuteen."

"Olet kova, mutta hän on kovempi. Eikä se lopu koskaan."

"Hän hymyili ja nyökkäili ympärillään oleville kuin nämä olisivat olleet juonessa mukana, olleet hänen salaisuutensa haltijoita."

"Kuin valkeus, jonka näkee, kun leikkaa mansikan kahtia. Kuin se ainutlaatuinen valkeus mansikan keskellä..."

"On ihmisiä, jotka tuntuvat heräävän eloon kun tulee paikalle ja kuolevan pois, kun lähtee pois. On kuin he olisivat koneita ja itse olisi sähköä."

"Nimen sointi sai seinät pyörimään. Huone hajosi kuin vaahdoksi. Yht' äkkiä hän ei voinut enää ajatella mitään tuntematta itseään huonovointiseksi. Tuntui kuin putoaisi huoneesta pää edellä. Kuin ovi olisi ollut maassa oleva reikä. Jalat rämisivät portaita alas. Jaloisssa ei ollut voimaa, ei luuta."

"Hänen päätään särki karmeasti - pehmeä, tylsä jyskytys. Sen lisäksi hänellä oli epämiellyttävä pehmustettu olo, kuin klaustrofobia. Hänestä tuntui, kuin hänen aivonsa olisi pakattu pumpuliin ja niitä oltaisiin postittamassa jonnekkin. Paketin kylkeen oli kirjoitettu TÄMÄ PUOLI YLÖSPÄIN."

"Ehkä vihdoin pystyy nukkumaan. Ja sitten jostain kuului ääni. Ei kovaa. Liian kaukaa, että se olisi kuulunut kovaa. Se olisi voinut olla joku tallaamassa pahvilaatikkoa."

© MOFFALES. Kopioiminen ilman lupaa on tekijänoikeusrikos!!