Olen tulessa. Liekit nuolevat käsivarsiani ja sydäntä. Olen huutanut "voi vittu sentään" monta kertaa tänään ja niin kovaa, että naapurini luulevat minun varmasti seonneen.
Ruumiini on kirottu. Olen kuumeinen. Otsani on hehkuva kuin hiilet helvetissä ja liekki on sininen. Sillä sininen on liekeistä pahamaineisin ja polttavin. Ja pelottavin.
Lihakseni itkevät. Olen voimaton.
Pyörin sängyssäni ja rukoilin ääneen, että joku tulisi auttamaan minua. Joku, joka sanoisi oikeat sanat. Kukaan ei tietenkään tullut, ja vaikka olisi tullutkin, en olisi avannut ovea tulijalle.
Lopetan tämän kirjoituksen epätoivoiseen pyyntöön: Ota minut syliin!
Uusimmat blogimerkinnät
- Parsakaali-kinkkupiirakka uupuneen pyllynläm... 06.05.
- Aallokonmittaaja 07.07.
- Viimeisen käyttöpäivän lopullisuus 09.04.
- Viha ja rakkaus 05.10.
- Päiväkirjamerkintä 24.05.
- Carpe diem! 13.11.
- Esi-isien jalanjäljillä 21.04.
- Meedio 23.02.
- Ameba 21.02.
- Nuhanenän tunnustuksia Osa 1. 03.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2024 (1)
- ▶ 2023 (1)
- ▶ 2022 (1)
- ▶ 2021 (1)
- ▶ 2020 (1)
- ▶ 2019 (15)
- ▶ 2018 (4)
- ▶ 2017 (2)
- ▶ 2016 (1)
- ▶ 2012 (1)
- ▶ 2011 (5)
- ▶ 2010 (49)
- ▶ 2009 (51)
- ▶ 2008 (232)
-
▼
2007 (381)
- ▶ joulukuu 2007 (19)
- ▶ marraskuu 2007 (29)
- ▶ lokakuu 2007 (34)
- ▶ syyskuu 2007 (45)
- ▶ elokuu 2007 (43)
- ▶ heinäkuu 2007 (23)
- ▶ kesäkuu 2007 (20)
- ▶ toukokuu 2007 (34)
- ▶ huhtikuu 2007 (36)
- ▶ maaliskuu 2007 (37)
- ▶ helmikuu 2007 (36)
- ▶ tammikuu 2007 (25)
- ▶ 2006 (93)