IRC-Galleria

Väritöntä melankoliaaTiistai 18.09.2007 00:24

Joku väittää että oppimista tapahtuu koko elämän ajan. Kai siihen on uskottava, vaikka ei aina siltä tunnukaan. Enemmänkin tuntuu siltä, että unohtaa aiemminkin opitun. Tunnen olevani toisinaan aikamoinen höppänä, kun unohtelen asioita ja tavaroita milloin minnekin.

Tosin on muutamia asioita joita olen oppinut vanhenemisen myötä. Yksi on keskeneräisyyden sietäminen. Tosin olen tässä taidossa vieläkin aika huono, mutta aiemmin olin aivan surkea, joten jotain olen oppinut.

Nyt tämä taito on koetuksella, sillä tuntuu ja näyttää että monet asiat ovat kesken ja osa on alkamassa. Ihan konkreettisia asioita on mökin remontti, joka etenee melko verkkaisesti. Samalla alkaa ensi viikolla täällä kotona remontti. Olohuone jaetaan kahtia, että saadaan seitsemäs makuuhuone. Näin olisi kaikilla lapsilla oma huone. Onneksi remonttiin tulee ammattimies, mutta silti meillekin jää vielä monta asiaa hoidettavaksi. On kestettävä mm. sekasotkua ja väliaikaisuutta.

Olemme aloittaneet siivousoperaation Aapiskukossa, kaikki on levällään ja pitää ratkaista, mikä menee roskiin, hyväntekeväisyyteen, kirpputorille tai jää elämäämme jatkossakin. Sitten on ratkaistava missä hän tai se sitä jatkaa. Olohuoneen hyllyssä, varastossa vai kellarissa.

Jos kevät paljastaa monta roskaa ja likaa, niin syksyn harmaus ja lakastuminen luo värittömän melankolian niin pihaan kuin taloonkin. Aiemmin yritin häätää tätä tunnelmaa kynttilöillä ja asetelmilla, nyt en ole oikein jaksanut. Jokin tolkku tähän olisi saatava.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.