Milloin meistä tuli näin hyödyttömiä?
Ja miksi, kun se tarve jota varten meidät luodaan lakkasi olemasta, synnymme yhä tähän maailmaan?
Nyt kun meidän pitäisi elää kuten nämä eläimet, tunnemme tyhjyyttä, jota meidän ei pitänyt tuntea.
Meidän piti vuotaa verta, alistua, kärsiä, antaa kaikkemme.
Mutta ei, nyt olemme vapaita, eikä meille ole enään todellista tarkoitusta tai käyttöä.
Me vain olemme ja tuhlaamme itseämme.
Mietimme ja turhaudumme olemassaolostamme, joka on vääryys.
Vääryys ja pilkka koko olevaisuutta varten.
Minun täydellisessä maailmassani ei ole tasa-arvoa tai oikeutta.
On vain järki ja hyöty.