IRC-Galleria

AAARGHH!
Vielä keskiviikkona koetta palauttaessani varmistutin, että Kähkönen muistaa sitten merkiä ajoissa kurssimerkinnän torstaiaamuna, että nimeni on varmasti siinä listassa, joka lähetetään YTL:lle.

MINULLA EI OLE KURSSIMERKINTÄÄ!
=MINULLA EI OLE MERKINTÄÄ YHTEISKUNTAOPIN PAKOLLISIEN KURSSIEN SUORITTAMISESTA!
=EN EHKÄ PÄÄSE KIRJOITUKSIIN!

"Tapan sen!"

Aamulla selvittämään asiaa... -_-'

EDIT: Vittu miksi vessapaperi on aina loppu??!

...etteikö naurattaisi kun varis lentää ikkunaasi.

Säikähdin pahasti, "WTF, loool?!"

Ilmeisesti lintu on kunnossa koska lensi pois kovin nopeasti.

"Damn this is a great country! Even the animals are high!" ~Snoop Dogg~

Mikä tekee hymystä sellaisen eleen, että se aiheuttaa vastaavanlaisen reaktion katsojassa?
Jos onnellisuus on parhaimmillaan hormonaalista, miksi jonkin kuvion näkeminen aiheuttaisi hormoonien vapautumista.

Kokeellista ajatuksen virtaa, aloitan sanasta "stimuloi". Pilkku merkatkoon ajatuksen vaihtoa:

Jos joudumme stimuloimaan kaikkea mitä koemme, (sekainen tunne), sirkkelit leikkaavat naudan ruhoja (johtuu musiikista, Daft Punkia), minne olemmekaan menossa, pitää alkaa käymään kahvilla yksin, luodakseen persoonallisuus josta muutkin pitävät, knalli, kaikilla rennoilla persoonallisuuksilla on knalli, surullinen mieli (johtuu musiikista), jos olisi joku joka pystyisi muuttamaan ajankuvan muuksi tarvittaisiinko silloin "sankareita" niinkuin nyt, tee on hyvää, (vihainen), kuolema, omalla tavallaan vapautus kierrosta, ehkä, elämänjälkeinen, huijausta, tarkoitus olla jotakin, väline, keskustelut Marin kanssa tästä, väärinkäsitys, (punastuminen), epävarmuus ja kykenemättömyys olla valmis, kuka tekee lehdet puihin, onko kurkkupastilleissa oikeita luonnonaineita, kemikaaliteollisuus, huijaus, kuninkaat jotka nukkuvat, Juho Koistinen "Elämme vain kerran", humala, Kallen synttärit oli kivaa, Anniina (hämmennys/punastuminen), röyhkeydet joita olen lausunut on paljon, tarve olla persoona johon on itse tyytyväinen ja josta muut pitävät, tarve olla erillainen kuin muut, House, naiset, rakkaus, psykosomaattinen kipu ensi rintakehässä ja sitten nykyisemmin päässä, päästä pulpahtava silmä, automaattiase ja sen lataaminen näyttää elokuvissa "siistiltä", aamulla kouluun ja nukun pommiin varmasti, minkälainen on hyvännäköinen mies ja mitä siihen tarvitaan, uskallusta tulla esiin sellaisena kuin on, Neea, minne olemme matkalla, Kaisa, paskaa paskaapaskaapaskaa, kuka olen lopulta kun kuolen, mitä minusta jää siihen kiveen johon nimeni kaiverretaan, parinvuoden takaiset kesän yötaivaat olivat maagisia ja kauniita niissä oli hyvä "kylpeä", keksin uuden tavan tehdä hymiö, synnyin, 4-vuotis synttärit jossa rikottiin ilmapalloja haarukoilla, 5-vuotisynttärit vihreä kakku äiti oli epävarma pitäisivätkö kutsutut kaverini kakusta vihreän värin takia, väsyttää, höyryävä keho, ruumis, ruumishuone, CSI-Miami, Neean olohuone, näkökentän sumentuminen, Jukkiksen kitara ja siitä katkenneet kielet, painttaide, kummisetä eno "long live the crayoons!", väärässä ajassa eläminen, rakkaus ja sen kivut, tiede ja sen turhuus, Aleksi Keskitalo kuoli tsunamissa lyötyään minua olkapäällä painiessamme Tommin kanssa (?) Jukkiksen vanhassa olohuoneessa, humoristinen tapa suhtautua kuolemaan, mustan huumorintajun herääminen minussa kun elämän osa-alueet kuolevat ja katoavat, Ville Vienonen ja "Täytyy mennä äiti soitti kana uunissa", Jussi Heikkinen löi minua ja pyysi anteeksi seuraavana päivänä totesin että sattuuhan sitä humalassa vaikka nenäni on vieläkin vinossa sen jälkeen, (naurahdus), uusi tapa/maneeri reagoida asiohin, yksinäisyys, "Sadan vuoden yksinäisyys"-näytelmä, hyi äidinkielenopettajia ja heidän turhaa hehkutustaan joistakin asioista, 8-bittinen nintendo ja jouluaatto äiti onnistui sotkemaan isän ja enon asetukset näiden yrittäessä asentaa nintendoa televisioon, vanhempin ero ja isän suuttumus, piparit, pitkän matematiikan kertauskurssi, Kukkis, Iisa, Juho Koistinen, Roope, yläasteen matematiikan tunnit, keskustelut Artem Vochevin kanssa natriumkloridipommista jolla aiheuttaa ydinlatauksen energiapäästö, Jarmo Toivonen ja naurahdus videokurssin elokuvassa, Kaisan ja Anskun leffa jossa soi "I wanna have sex on the beach", drinkki joka ei maistu kovin hyvältä, stadion täynnä yleisöä, ristirock jossa sain 3000 aplodit yrittäessäni piristää pahoinvoivaa Jukkista huutamalla "Menkää kotiinne täällä ei ole mitään nähtävää!", ystävyys ja sen merkittävyys jota kovin moni ei tajua, pilapuhelut Jukkikselle "Hurjan hurjan hauskaa tädää!", kun esittelin Onnin Kaisalle kaikki oli hyvin, koskettimien soittaminen oli hankalaa mutta luulin tehneeni sillä vaikutuksen Kaisaan joskus 8-luokalla, valehtelin etten ollut koskaan pelannut pesäpalloa kun Kaisa oli katsomassa liikunnantuntejamme yläasteella, hah olen menneen vanki omalla tavallani, afro, worms3d ja kuinka siirsimme xboxini Jukkiksen olohuoneeseen, autokoulu ja kuinka tutustuin Minna nimiseen ihmiseen joka pyysi minua kahville mutten viitsinyt mennä koska seurustelin silloin Neean kanssa ja ajattelin sen olevan väärin, Sofia joka aina haluaa minut vaihtamaan lamppujaan mutta peruu lopulta, tylsyys, 8-bittisen nintendon pelit ovat vaikeita mutta jo 4-vuotiaana kahlasin läpi pelejä joita en enään pysty pelaamaan läpi edes hampaat irvessä, kaikkeen sisältyy tunne joten elänkö tunteiden varassa kylmän järjen sijaan, musiikki vapauttaa, isovanhempien antama trancelevy josta ei päässyt eroon kirveelläkään se oli vaaleanpunainen ja häiritsevä, minä en ole vapaa vaan kahlittu, odotan.


Hyvin kuluttavaa. Ja turhaa, sillä kukaan ei ymmärrä noiden ajatusten tarkoitusta elämässäni, kuinka paljon ne merkitsevät ja kuinka haikeaksi niiden ajatteleminen minut tekee.

Olen aina haikea. Hymiö ",

Jukkiksen kanssa pohdimme tässä, että meistä ei tullut kauheasti kuvia risteilyltä.
Nyt tarvitaan uusia kuvia!

Märehdimme sanomalehteä.

Ikävä on kuin sairaus.
Se syö pohjaa kovin monelta asialta...
Juuri kun et muista sitä, se iskee sellaisistakin lauseista kuin "Hei ootteko hommanneet jo kissan?"
tai "Puhutaan toisesta maailmansodasta!".

Sitten ei ole enään kivaa.
Ikinä.

Mutta, emme tulleet näin kauas vain siksi, että voisimme nyt luopua tältä raskaalta taipaleelta.
"Let us see what horrors await us."

"Kipu on väistämätöntä!"
Sitä hokien, tulen pala palalta katkerammaksi ja kateellisemmaksi.
Kyyninen? Minäkö? Elämää vihaava?

En.

Minulla ja elämällä oli sopimus, ettemme hypi toistemme silmille...
Tarvitsen jonkun, joka osaa vain olla vierellä, kun sitä kaipaan.
Joku, joka ymmärtää, ettei rakastaminen ole kosketusta, vaan tarve tuntea toinen läsnä sellaisena, kuin on. Joku, joka ymmärtää, että kun olen iloinen, se hymy joka huulillani on, on tarkoitettu hänelle.
Yksin hänelle.

Jos ei rakasta yli rajojen, ei rakasta laisinkaan.
Rajojen, kuten säännöt, liminaalit, moraali, aika ja lopulta kuolema.
Rakkaus ei ole vain jotakin, joka on elämän osa.
Kun kuolemme, meistä jää vain tunne. Olkootkin vain kaiverrus kivessä tai
kirjoitus kirjan omistuksessa.

Olkootkin vihaa
Olkootkin rakkautta

Ei ikinä, ikinä, ikinä enään rommikolaa.

Eikä koskaan kuunnella Kallea juomavalinnoissa!
Ensin Gambina ja nyt rommikola.

Ei ei ei...

Suolapähkinätkin maistuu rommikolalta :S
+uni ei tule.

Muuten oli kivaa :D

Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan ja
Uudestaan

"Lopu ei ikin tää, tuska elon, mi viimeiseksi jää." ~Shakespeare~

Pää särkee.
Poskia kuumottaa.
Pitäisi olla vihainen, mutta ei voi.
Katse harhailee.
Kädet tärisevät.
Kaikki pitäisi niellä ja olla hiljaa.
Hiljaista on, niin pään sisällä kuin ulkonakin.

Joskus olisi vain parempi, että voisi tehdä jotakin,
jotakin millä on tarkoitus.

Ei, minun tarkoitukseni hukattiin. Minut haudattiin.
Minut pistettiin kantamaan omat tuntoni yksin.

Tila, jossa leipä ei maistu leivältä, eikä lämpö tunnu lämmöltä.
Tila, jossa paha on hyvä ja hyvä on paha.

Tila, jossa kaikki on yhden säikeen varassa odottaen, että pääsee romahtamaan.
Romahtamaan alas...

Ja nukkumaan...
Aina nukkumaan...

Unta, jonne painajaiset eivät pääse.

Yksi tarpeeton teksti lisää:

"Tiedettävästi näädäthän ovat.. kovin pelokkaita olentoja..."
"...MITÄ?! MEKÖ?! Minä näytän niille liskoille! Lynkkaan niitä niin, etteivät ne tunne häntiään linnasta lähtiessään!"
"Teidän avullanne voitamme varmasti!"
"Rrrrakas neiti! Pistäisin ne päreiksi, mutta noidannuoleni on niin kovin kivulias!"
"Hälläväliä, anna hänelle vähän surumarjaa..."
"Ei missään nimessä, se voisi olla vaarallista! Kokeilkaa sitä sen sijaan Vilperttiin. Hoi! Vilpertti!"
"EI! En tehnyt mitään!"
"Älä ole pöljä, haluamme vain, että maistat... TÄTÄ?"
"Mitä se on?"
"Ole hiljaa ja maista."
...
"No? Miltä sinusta tuntuu?"
...
"No?! Miltä sinusta tuntuu?!"
"Suusi kiinni senkin lintu! Kyllä tiedän itse miltä sinusta tuntuu!"
"No no Vilpertti, rauhoitutaanpas nyt."
"Rauhoitu itse, senkin pullea!"
*Vilpertti lyö herttuaa*
"Miten- Miten uskallat!"
"Hurraa! Surumarja toimii!"
"Anna tänne sitä, päästäkää minut! Tapan hänet!"

Näin siis lasten animaatiossa nimeltä Papukaija Kaija vuodelta 1984.

"Sinulla on aikaa kolme päivää!"

Ihan tylsää, lukuloma.
Kukaan ei tee mitään.
Kehenkään ei saa yhteyttä.
Kotona ei ole mitään tekemistä.
Antisosiaalisuus.
Ärr.
Paskanmaku suussa kirjoitan.

Suihkussa ollessaan ei kannata uppoutua ajatuksiinsa liikaa.
Sen seurauksena voi tajuta hierovansa kasvojenpesusaippuaa tukkaansa :(