Tämä tunne saa vatsan kääntymään. Se saa maailman menettämään värinsä ja hengityksen tuntumaan raskaalta. Kuin kana häkissä, kuin rotta juoksupyörässä. Ei eteen- eikä taaksepäin. Paikallaan vain. Historiako toistaa itseään, vai minäkö se vain elän samat asiat uudelleen ja uudelleen. Vaikka yritän, kuvio ei rikkoudu.
Eikö koskaan? Eikö? Vai menettelenkö väärin? Teenkö jotain väärin? Voisiko joku perkele sanoa mikä kameleontti ja ajatustenlukija mun pitäis olla?
Vai ajattelenko vain liian yksipuolisesti? Ehkä ei ole hätäpäivää... Ehkä. Mutta miksi se tuntuu niin vaikealta uskoa?
Dear J-P. M. A., sinusta en pahaa sanaa tule sanomaan. Olet herrasmies ja hyvä ihminen. Todella. Olen onnellinen siitä, että sinunlaisiasi ihmisiä on. Onnellisuutta. Ja kaikkea hyvää.
Uusimmat blogimerkinnät
- Juhannus 19.06.
- Floppa floppa 25.04.
- Perfect 18.04.
- JEEE! 05.04.
- R-E-S-P-E-C-T for the janitor 01.04.
- Ulkoministeri Kanerva: 29.03.
- [Ei aihetta] 27.03.
- Tralala 17.03.
- Kurjuutta kummempaa 13.03.
- ystävänpäivää... 18.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2008 (11)
- ▶ 2007 (56)
-
▼
2006 (93)
- ▶ joulukuu 2006 (9)
- ▶ marraskuu 2006 (5)
- ▶ lokakuu 2006 (6)
- ▶ syyskuu 2006 (6)
- ▶ elokuu 2006 (4)
- ▶ heinäkuu 2006 (11)
- ▶ kesäkuu 2006 (5)
- ▶ toukokuu 2006 (5)
- ▶ huhtikuu 2006 (7)
- ▶ maaliskuu 2006 (8)
- ▶ helmikuu 2006 (11)
- ▶ tammikuu 2006 (16)