IRC-Galleria

niinhän sitä sitten tuli se päivä oltua, ja seuraava koitti. jo tiesin aamulla että on käytävä ostamassa kahvia ja tupakkaa, oloni oli niin levotn, siihen kahvi onkin hyvä lääke, mutta onpa kuitenkni niin ja niinkin siis että kävin ostamassa kahvia ja tupakkaa, eikun vittu, miähän ostin presidentin ja kamelin, miä aina olen niin vaatimaton kun miä käyn ostoksilla.

jaaaaa... ostoksilla miä käyn niin harvoin kun miä käyn alkoholilla, mutta olin puhumassa, sillä minulla on tapana puhua kun kirjoitan, ei ole lainkaan aina niin kuin aina sanon aina sanoessani että olisitte, tahdon teititellä Teitä, muutakaan vaihtoehtoa ei ole, mutta ei ole tarvettakaan, sillä olinhan juuri sanomassa että ette ole oikein aina kuvitellessane yksin lukijani kun puhun kirjoittaakseni. heleppoa kun sen harjottelee, helvetisti vaan sudokua ja turvenuijaa, tai jos haluaa väitellä niin sitten on se joku hiton vempele, mistä se yhen sortin sami, ..., niin siis sellainen että sen minä tahdoin oikein muistaa vähän, ja hänen tekosiaan ovat monet sanomiseni, mutta kuinkas sitten kävikään kun ei, nin luhrman, minulla ei ole yhtään lukijaa ja te tiedätte että minä en sano mitään.

no, tuossapa oli taas yhtä paljon järkä, kuin on musiikissa jota kuuntelen eli proter rick ja ja ja ja aja aja aj ja . . . _ . . . _ . . . _ koitin vain esittää miltä se kuulostaa. minun musikkimaku perustuu junnaukselle ja kakofonialle, en osaa kumpaakaan kuvailla nyt noita morsen merkkejä enempä, eikä ne olleet morsetusta van jotain vain. kuten aina on.

arveluttaisiko yhtään kysyä jos auttaisin, että onko psykoosini kiinnostava? minusta kyllä, mutta se on kovin objektiivista, tahtoisin sellaisia kuvauksia miltä se tuntuu kun tätä joku lukee ääneen kun muut kuuntelee. voisin puhua vaikkapa ja kuunnella sittenkin, sillä kyllä ja niin myös näyttää, näkökulmasta ja silmä näystä, mutta kuitenkin. minä en vain tahdo että ihmiset ovat kuin he ovat.

kävinhän tänään katsomassa ihmisiä kylällä. täälä niitä oli vähn, harvinaisen vähän, ja harvinainen on myös ikäviä muistoja kuvaava sana, sillä olen joskus pyydytänyt perhosia, surmaten ne purppuraliinalla katetun styroksin päälle, mikä on väärin, siinä pitäisi käyttää bambua, mutta puhuakseni niistä vähistä ihmisistä, joita kylällä näin niin eipä ole paljon puhuttava. tässä kylässä on enemmän autoja kuin ihmisiä. kaupat olivat puolillaan autoja, mutta asiakkaista autioita itse kaupat, josas kaikkea kulutustavaraa ja päivittäistarviketta mmyydäään. tuli melkein mileen että soitan poliisin, mutta sitten ajattelin että m-y-siq eli y on myy- merkki kuin kreiskan kielessä kun en osa käyttää nyt jotain alta-123, kikkaa tai windows merkistöllistä avainta ja vempainta. eikö teistä koskaan muka tunnu siltä että olisi hauskaa vain olla ja ajatella sanomatta ja huomata kuinka tehoton keino itseilmaisulle kirjaintenkäyttö yksinkertaisesti ja merkistöstä riippumatta on.

suomi on kyllä hieno kieli kikkailla, mutta hitto niitä kieliopin koukeroita ja välimerkkien hämmästeiitä ei järkiinsä tullessaankaan tajua, kyseessä kun on sen sen joku en muista, lisään lukemitstoon sen leinosen, joka on kirjottanut suomen kielioppii -kirjasen ja se on kivan näkönen, jos se ei ole kirjahyllyssä, mutta kun ei saa luettua kun on niin paljon tekemistä ja tätä minä enimmäkseen, mietiskelyä. mietiskely on kivaa. miä olenkin miettinyt että pitäskö muuttaa oikein tonne ihan rajakylille, ei sinne missä turunen asuu, mutta niillemain, niitä maita miä mietin jo ekalla kerralla kun liuin juhani ahon jonkun metsästäjän jutun, minust tuntu sitä lukiessa että juhani aho on tappanu ihmisen eikä karhua. mutta ihmisen voi tappaa kyllä mielessäänkin kun on juhani aho. miä en ole enkä tule olemaan enkä vertaile ittiäni siihen. työ saatte niin tehä, mutta ei ole tarvis ja ojs ei niin ei ole tarvetta silloin sanoa, josko on vai eikö. sitä vaan tulin ajatelleeksi, kun mainittin turusen... niih, ja sama virsi tohon. jokainen on mikä on ja sekös meitä rassaakin?

niin se vaan on. miä olen tehny ja kuluttanu, mutta tehnyt sellaset määrät paperia, kartonkia muovia, lautoaj, lankkuja, eristettä, kertakäyttö-mukeja, -haarukoita, -lusikoita, veittiä ja pahvisia mukia ja lääkepakkauksia ja painanu nesteen paskaa niille papereille aj ringtonesinnetäänesms että jos ja kun teistä joku nuori tätä jonain päivänä lukee, niin voi sitte tietää että minun aikalaisita on suomessa, jokainen ihminen käyttäny enemmän minun koskettamia atomeita elämänsä aikana kuin minä kleopatran. kuluttakaa.

miä olen sellanen unabomberi että ja voi, nyt tuli sellanen sana että ovikello soi, ei vittu mullahan olikin leivän paahin mikä tuola ringasi jo monta minuuttia sitte ja se paska on riikki, tää talo on täynnä savua, taita olla palokunta, joka ehti ennen ciata... vitun leivät että niistä lähtee enemmän savua kun alushousuista, jotka palaa wc-ssä kun kinkku palaa jossain muualla ja ojuluun on joku 3-4 tuntia... mutta se niistä. koittakais nyt ottaa rennosti ja ihan vaan antaa mennä välilä. sitä varten täälä ollaan. miä olen käyny tänään jossain muuallakin kun kahvia ostamassa kun oli ne isot kisat tuola jossain ja miä olin selostajana voimistelussa ja miekkailuun osallistuin pulsari-sarjassa, niin että voitte tunkea ne florettinni taskun ja kaivaa kynän esiiin, ja se on käsky!

erttäh,
niirnhg... ne leivät :P
'

noin voi käydä kun taustalla soi red one live at unit a 14 march 2001

dzb

siinä on hiphopparit ihemeissään, että muriikkia ilman niitä sanoja, mitkä mielessä pyörii...

mee malaan takkis kuva betooniin tai ho- ho- ho- hororr, kuten oli maalattu johkuu hiilivaunuun kun kätevä maalasi ja sami änkytti, mitä pitää sanoa (timppal, soita kotiin:P

lukemistoa:
suomen kielioppi, pirkko leino
lääkelaskennan opas, kaija kaalamo
ITSETUNTO vai ITSETUHO, tor-björn hägglund, kari pylkkänen, marjatta katajamäki
valitan käpsejä, mutta kirja on otsikoitun ja kansi örf, mikähän se termi olikaan, no kannen on suunitellut joku nin ja sille on sana ja siksi käpsit, kun ei ole karkkiakaan justin taimillakaan kelloa