IRC-Galleria

arafat

arafat

Pekka Puupää

Selaa blogimerkintöjä

minä todella olen suuruuskuvitelmainen, en suuruudenhullu. edes, jos se, käsityksissäni vahvistui, mutta suuruuskuvitelmaisena en anna mokoman pikkuseikan häiritä. hyppään vain askeleen ja liukastu kiveltä. käsirauta puristaa ja oikean käden sormet eivät oikein toimi kymmen sormijärjestelmällä kiirjoittaessa samaan, lihasmuistin oppimaan tapaan.

en kuitenkaan aio hidastaa tai vahentaa sanomiseni maaraa tai sanojeni laatua kohentaa. hidastan vain ajattelua ja hypaan taas yli yhden psygologisen elinvaiheen, joka ihmisen rambo-elämään kuuluisi muutenkin kuin olona eloa kuvailua asciin. aikani riittää siihen mikä minun on. mutta aivan kjuin varmuudeksi teen pari merkintää lissää, jo tässä vaiheessa sitä varten miksi olen ja miksi ylipäätään ollaan ja being there:

minä olen molekyyli
kuljen yhdisteenä
vieden eloa
tulen niellysi
mieliä miellytäni
ilo kaasuna olo
vaihteluna
elo

--

olenko koskaan
halunnut olla nainen
lomakkeessa kysyttiin
vastasin
ei
ajattelin
olen halunnut ja
ajattelen usein
että olisin nunna
ensin luostarissa

--

minä en koskaan
halunnut olla rakastettu
tai edes pidetty
jonkinlainen hyväksyntä olisi riittänyt
nytt olen täynnä vihaa
mikä on seurausta

--

sanoilla on merkitys
vielä senkin jälkeen
kun kaikki on
sanottua

--

tahtoisin todella
sanoa jotain mutta
tekoni tekee sanomattoman
ja minä en halua
olla pyyhekumi

--

joskus on vaan
mitä useammin
niin helpompi on vain olla
ajattelematon ja täyttää kaikki ennakkoluulot
korjaamatta mitään

--

ilmapiirinä on hankala olla ahdistamatta
tekee tilalle työtä
ja odottaa seuraavaa

--

sellainen on se ajatusten kaatopaikka ja kauhia kuvitelma siitä että kukaan ei ymmärrä, mutta kukapa jaksaisi kun ei itseänkään huvita, ei ole huvittanut oikein, koskaan ja ei oikeoin ole kiinnostanutkaan, mutta kaltaisilleen ajatuksille ja sanomisille ei pidä antaa lopullista valtaa ja etenkin pitää olla luja ja vähän paksunahkainenkin. tyhnyys ei ole akkosissa vaan käyttäjässä ja miä en näitä käytä miä välitän kertakäyttökirjaimia. soita xyz-qwertyiop-asdffdsa

moro rehtori. miä vaan röyhtäsin, en toiennyt että ikkunan alla on lehtori pehtorin simca pimca

..



minulla on niin paljon rahaa etten paskalle taivu, joku pallinaama sano baarissa
telkkarissa jollee ja se joku toinen sano sille ekalle että sillä on niin paljon paskaa,
siis sillä tokalla, ettei se mahu vessaa paskalle. sit miä ajattelin että kuinkahan paljo
niillä sitä rahaa on kun miä en tiiä paljo minul on, mut' sit' miä onneks muistin että
ei tarvi miettiä: mun ei tarvi käydä paskalla, voi vaan olla ja ajatella että pitäisi...

ai joo, lääkkeitä! nyt tiedän miksi on lääkeitä!

iskää... tu'...
meneekö jakeluun
tuleeko mieleen
kauanko jaksaa
näillä eväillä ja kuka ne tekee

hai on kala. hai on kala. hai on kala. haisi sie kuusaalaineh paska! siä just', vitun mies nimeltä
pirkko "mailanen pallo" petelius, haist' sie vaikka vittu tai nuole sormeas, saatanan säihkyvä paska ja mene juontaa sitä luontoiltaas. sinusta koskaan mihihinkään muuhun ollukkaan. vituttaa tollaset kouvolalaiset jotka yrittää kuusaalaisina esittää jotain kymenlaakson laulua. miä sinulle vielä yhen kerran laulan ja sen toisen miä näytän. järjestys on viel vähä epäselvä, mut' niin olen miäkin...

hai on kala, john gielgud on prosperoon p0jan pissaa maistelemassa kun peter greenaway sanoo
hai on kala
onko haineväkeittoa eväissäsi, oletko pelle miljoona va tumppi varonen?
punkkarot myy itseään ja anarkistit sääliään
tappajavalas on delfiini
tappajavalas on miekkavalas
valaita kuolee rannoille
hyvä rasva menee lokin nokassa hukkaan

mumm0 on hukassa,
tyhmä metsästäjä ei osaa valmistaa karjalanpaistia
tai sitteen se ei viitsi kun rosvopaisti on helpompi
kannattaako rikos

riko' siä ne tuopit, miä hajotan kalusteet

MINÄ OLEN KONDUKTÖÖRI
konnareille oma olympialajinsa tai pari

katos! mummo, joka oli hukassa olikin noita akkoja, joka antaa trulleille karkkia
tarjosi niitä hannulle ja kertullekin makeisia maistiaisia

hukkalle ei kelvannut mummo alhaisen rasvaprosentin tähden, vanhasen hallitus
kiittää itteään ja kehuu: stubb on oppinut laskemaan seitsämään. seitsämän on
valehtelijan luku. stubb eduskuntaan!

huumattuna löytynyt mummo paljastaa iltasanomissa sen mitä hymy ei kertonut:
metsästäjänä esiintyvä, kirvestä mukanaan kuljettava ja mummoja aukova mies
on pienissä sienissä sellainen että se kirves nojaa puuta vasten.

mänty paljastaa vaasan sanomissa tai jossain pohjalaislehdessä: metsästäjänä
esiintyvä mies on virkavapaalta palaamatta jäänyt biologian opettaja, joka katosi
joulukuusivarkaisiin tai ainakin sekaantui niihin

lähteet: tietotoimisto hiki pedaalilla ja vähä hiilimonoksiidia ettei kaikesta tehtäisi kuitua

p.s. varokaa puhdasta vettä ja muistakaa että kofeiini hidastaa a-vitamiinin imeyttymistä
ts. ensin vesi sitten happo (parkkihappo, jota kahvissa on) muuten tulee sormeen rakko

nii sää: vähän näkee ja tunnustelemalla koittelee niin aina löytyy joku joka soittaa poliisin

suomi mitä vittua!?Torstai 26.03.2009 23:04

Tulitko hetero kädelle ja tumputtamaan minun kuvani kermojen kera. Mene, vittu, pendoliinoinesi vankilaan, mene suoraan vankilaan kulkematta lähtöruudun kautta. Sinua ja kaltaisiasi sinuja ei kaivata tässä yhteisössä yhtään enempää ja jopa vähemmän kuin minua. Minulla sentään on jotain sanottavaa, mutta siä, vitun lehmä ja kusenhajunen paska lurkit GALTSUSSA kun et osaa mudata, vitun taivaallisen aukion homo-petteri. Mene ja koita vasta mentyäsi onko sinulla vielä kivekset vai oletko maho lehmä lopunajan elämääsi ja tulevan ikäsi...

girls are diamonds best friend, then behold because old and we all loose our child in the end...

diamonds are a,
diamonds are a,
diamonds are a,
diamonds are a,
diamonds are a,

mouling rouge ja marilyn monroe ja arafat nevahood
OHO, VITTU. PAINOIN VAHINGOSSA JA APINA JA GORILLA KÄVELIVÄT TORILLA JA SITTE LOPPU YKSI AAAKKONEN OTIKKO-RIVIKKEESTÄ. SANON RIVIKE KUN SE ON RIVIPARI, MUTTA KUITENKIN VITUN LESPOT VOI MENNÄ KIOSKILLE JA OSTAA ÄRRÄ-PUSSEJA JOS EI ÄRRIPURRI KELPAA, tai edes riitä...

olenko minä koskaan sanonut mitään kaunista, tai tarkemmin olenko edes koskaan sanonut kenestkään mitään kaunista? jos en niin vedä siä vitun vasen huuli pään yli ja syö ittesi ja maista silliä. luuletko että on kivaa nuolla pillua, joka haisee samalle kun sormi, jolla mittaan tuulensuuntaa, vitun kauppamiehen matkakoju parilla nakilla, joita ei edes pariloitu. kato katoavaa kansanperinnettä lehmä-apina ja kuule kun attenburgeri puhuu savannilla muurahaisista, sillä siä siä olet se. vittu, pitääkö kaikki puhua korsoksi että joku ajatus laukkaa vai pitääkö tulla tapulikaupunkiin ja puristaa jokatoisen liivimiehen nenä punaseksi että ne tajuaa ettei petteri punakuonosta lasketa leikkiä.

tekisi mieli itkeä tollasten hiivatulehdusta alvariinsa sairastavien nahkaliivien takia, mut' ei jaksa kun on tullut katelleeksi liikaa lars von trieriä ja etenkin sen idioottia ja rigettiä. menkää vessaa ja peskää omat kätenne, saatanan johannes-kastajat. miä sitte rakastan teitä ja kouvolan vasikoita.
miä olen lauri aalla ja me ollaan veljeksiä ja toisella on jonkun italialaisen mestarin liekit tatuoituna vasempaan käteen. väkivaltaan yllyttäminen on suomessa rikos, siksi miä kehotankin liittymään minuun. miä teen jack kerouchit ja perustan uskonlahkon, kun matti vanhanen sen vielä sallii ja sitte työ teette joukko itsemurhan ja miä syön teidän lastenne ruoat ja käyn bensalla ja huulipunalla. miä olen sitte hurja ja ihmeellinen, mutta sellasena minua on aina pidettykin, kai se on aika olla sellainen ennenkuin kehoni lakkaa hapettamasta.

tulkaa ja menkää! kuulkaa ja kuuroutukaa, sillä noin 100-prosenttinen lukutaito ei ole aina pelkkää hyvää, mutta parempia aikoja odotellessa... jaa katos mul on on ollut toi vhs-kasetti toistolla ja taas se loppui eli onpa kelattava pikkasen eteenpäin niin että kuulen ewan macgregorin nature boy -tulkinnan ja sitte seuraava etappi on toi tango ja ja ja miä olen joskus kai tämän sanonutkin ja nyt miä toteutan tätä katkeraan loppuun: minulla on sellainen vapaus mistä muut haaveilee, koska olen tämän itse ottanut. nähkää märkiä unia, mutta älkää pyrkikö minun lakanoihini, sillä ne ovat hiestä märät ja ennen kuin aamu paistaa tuohon huoneeseen, on jo home, isäni kodissa, siinä varjonpuoleisessa makuuhuoneessa, missä on sammalta muistuttava kokolattiamatto, joka sykkii välillä kun laittaa kenkiä jalkaan ja on lähdössä talvella ulos ja pyörtää aikeensa, melkein, mieli niin jo tekee, mutta sitä kun ei ite ehdi ja aina maltakaan ja sielä asuu se yksi nainen ja miä olen aseksuaali. vittu menkää hannes ja mauriziiin, vitun aivonavat. miä itken kotoa ja voin luvata vain sen etten ikinä tällä jalalla kiipeä mount everestille. vetäkää lisähappea, miä vedän viinaa ja harrastan veritankkausta ja vastailen kyselytutkimuksiin, joita tehdään puhelimen välityksellä ja olen juuri niin yksinäinen että vastaan varmasti oikiata kuluttajaa kun juomana on cola-juoma ja käytän tonnin vuodessa partaveteen kun en jaksa käydä suihkussakaan.

menkää itteenne, käykää iittalassa ja ihmetelkää minua. siinä on elämälle kaarta ja rataakin

p.s. teollisuus ja työnantajat vai mikä vitun pt tutkii ja osaahan ne!
miä harvoin varsinaisesti lainaan kun miä varsin harvoin varsinaisesti luulen että minun tarvii, sillä onhan niin ja eritoten juuri niin että minä kyllä tiedän ja taidan keksiä omat sanomiseni, mutta joskus, aivan joskus vain on niin että joku on joskus sanonut jo niin paljon kauniimmin sen mitä minä rujosti yritin ja silloin mieluusti lainaanaan, ja jos kun se sikäli on edes jotenkin tiedostettua niin minä annan arvon sille kuka sen esiintuo, ei välttämättä niinkään sano, kunhan sanojana en ole minä vaan minä vain toistan... mouling rouge, baz luhrman... ja koitan näin vhs-kasetilta muistellaa sen toistaessa, tiedäthän kun ei halua käyttää jotain vitun interwebbiä ja copy-pasteilla, vaan typoineen... ja roxanne, luultavasti policea (miä vihaan ja halveksin stingiä, police jotenkin menee):

we have a dance
in brothels of buenos aires

tells a story, about this woman and
a boy who falls in love with her

the woman is a prostitute of love
the boy of storeis

first there is desire
then passion
then suspicion
jeallousy, anger
the love is for highest bidder
just for just, without money there is no just
that will drive you mad

yes, jeallousy

roxanne, you do not have to put on that red light
walk the streets for money. or do not care if it is wrong or right
roxanne, you do not have to wear that dress dress tonight
roxanne, you do not have to sell you'r body to the night


his face upon yours
his hands upon yours
his lips caressing yours
it is more than I can bare and stand

why does my heart cry
feelings i can not fight
you are free to leave me
but just do not deceive me like you now do
and please belive me when i say
i love you like i say i do
roxanne
roxanne
you are afraid to leave me, just to deceive me

roxanne
roxanne
roxanne
roxanne
roxanne
roxanne
roxanne
roxanne
roxanne
lasi mestarista, markku toikkaan - puli-valtakuntaa rammasta hevosesta tai huonosta edes

lasi mestarista,
markku toikkaan.
pyysi kymmentä oksalla,
krokotiilin kyyneleitä.
helppo hölmöä vie,
kun oikein nuhtelee;
pitää kädestä.
pivotta ihmettelee
asu hakkuulla
se yksi puu ja väris raakkuu
tuo valo pimeyteen vie,
mitä ihmetteelen,
keloksi havuista siemenpuu

...

sit' tietseyksyö mikä tulee mieleen...
käviks' siul pahat, just?
joo, tässä tuli ja tää on tällainen paikka.
tiedätkö, hyväs' hengessä?
ja ihan uskoma sun on se,
oi ja tääl' olis tollasia ihmisiä,
niin olisinhan...
vois olla jotain.

reikä paitaan heti
palasi kun uuteen vaihdoin
lasi, mestarista se. roiske ihooni paloi.
ei pihkaa kummempi
tekisi - siis kun heräsin, teki - mieli istuttaa joku kasvi tai mielummin puu, mutta on lunta ja maa niin kovaa ja sitte keksin että sijaistomintona 'GALTSSUUN' synkronoisin itteni, ja niin sitten tulin ja teen tai olen tehny jo kun luet, mutta kuitenkin... sijaistoiminto ihan, ja selvinpäin...

nimim. harvoinpa olen selvinpäin mitään täälä tekemisistäni puhellu.

nimim. tee vähemmän ja juo kahvia enemmmän

nimim. nimim

(eiköhän toi diftonggi ole nyt hatussa tai sen alla, ei vaan hukka vihriääavaruushattua kun on sillä päällä niin on ajatukset kasassa, ja muistaa että ei toi ollu edes sellanen ja hattukin on taas vähän pieni. kasvaako pääni vai turpoaako se vaan...noh)

nimi. halki, poikki ja pinoon ja takkaan tulet ja makkaraa ja kahvia valmistamaan. se on aamu nyt!
kato
kato on vaalianpunasenpantterin palvelija, kato. hänet on palkattu siksi ja siksikin että vaalianpunainen pantteri pysyy varpaillaan. mutta miähän en kehtaa ittiäni verrata peter sellersiin, paitsi miä haluan. mutta haluta ja saada on itestä kiini ja miä ylitän, on sitten eriasia haluta ja saada ja miä tuskin saan jos haluaisin verrata, mutta ja mutta.
miä yritin ensin mutta se oli liian heleppoa, sitte miä vaan ylitin ja niin minusta tuli ja minustapa tulikin, mutta on heleppo tulla kun ei ollut vaikia ajatella, mitä muut ymmärtää, ja vielä kun tiesi että ei mitään edes ymmärretty, ja vielä vähemmän osasivat kuvitella, tavan ihmiset, joihin itseäni en lue kuluvaksi ja siten jatkaa omahyväisesti: ainoa vaan ja asiana minkä miä haluan sanoa on tunne, jota kuvaa kai sana vaatimattomuus ja halu sanoa jokin sanottu ja tehdä työ sen eteen.

ollapa lyrsi viriästä vähä nätti ja koriasti panna: being there

sitä ei oiken voi ylittää niin on vaan tukevasti nojauduttava itsesääliin ja sitä hävettäväksi asti harrastettava, sillä ei sitä muuten mittaa, on vaan pantava ittensä peliin ja olla rinnastamatta, mutta toki sen tahon sanoa että jos jotain hain niin niin käy kun aina käy ja tavoitteet tähtiin ja meteoriittina maahan kun oikein taivasta hipoopi.

nätti aasi-hattu päälle ja kehumaa että 'rupesin pelikoodaajaksi... avaruusvihreähattu...' koodatkaa itestänne ropelihattu burgundiin. miä uskallan kuvitella teistä kaikkea rohkeaa ja voin jopa tehdä niin halutessanne. antakaa vain hattunne väri ja hilpeytenne adjektiivi...
minusta on mukava olla
minusta on mukava tulla
minusta olisi paljon mukavampaa vain olla tullakseen, ja niin miä tekisin jos miä oikein haluaisin
mutta kun en miä uskalla
mutta minusta on mukava kuvitella
minusta on oikein mukavaa vain kuvitella että miä uskaltaisin ja miä vähän sanoisin
mutta minulla ei ole sitä rohkeutta tai sitä sikamaista halua olla ja sanoa, siksi miä usein haaveilen
miä haaveilen paljon ja vähän perhosia, miä enimmäkseen eetteriä apteekista talvisin ja hibernoin
mutta sellaista se elämä suurelta osin ja enimmäkseen osallani on, yhtä teeskentelyä ja toisten kahvin juominkeja.
enimmäkseen miä näen märkiä unia, hiestäni märissä lakanoissa, joissa pojat makaa, enkä miä pidä majaani thaikuissa, miä vaan elän untenmailla enimmäkseen ja välillä kaikki on unessa totta.
monesti ei ja se montaaseista, joissa haluaisin elää
miä näin kerran untakin jostain monetin absintin juojista, mutta se oli vain kuva. ei sellaisista kuvaa jos ei uniakaan. ei kuvista paljoa kannata uneksia.
voi jeesus kun on kristinusko täynnä kiitollista porukkaa taas ollut täälä viinaa juomassa.
minusta on kiva juoda viinaa, miä olen kuin viinileili tai niittyleinikki, naama yhtä kukkia ja kanssa
minusta jos joku näkisi märkiä unia niin ne vasta märkiä olisikin, niin näppyinen iho ja vasta leivottu
mutta sellaisia vastoja on nähty kasteltavankin. ei sellaisia yleensä ole ja vaikka olisi niin ei märissä unissa ja hiestä märissä lakanoissa ne vain eläisivät ja pakkasella talvisin pantaisiin se lauta hankeen. miä tykkään märistä unista, paiseista itessäni, niin kuin täi tykkää puusta pakkasessa.

on sellaisia taas elämän päivät ja sen elkeet että ei tästä humalasta ja hyvästä seurasta pääse eroon kuin olemalla oikein nätti ja puhumalla oikein hirviän kauniisti. onhan, kattokaas, seura kaunista ja kirkkaita silmät juuri niin kuin ne itellä kiiltää ja miä vasta sen kiiltämisen taidon osaan ja paskaa puhumisen. miä olen yksiä valheita täynnä ja loput miä kiristän että olisi yksi päivä syy lisää elää ja niistä ylimääräisistä ja kiristämällä ansaituista päivistä toiseen miä käyn kun puron yli kiveltä toiselle hyppien ja miä olen yksi vitun sammakko ilman kruunua ja kukaan ei suutele sillä minulla on vaan eikä edes sitä vähää.

sellaisia kiviä kun on opetellut, risalla nilkalla, väistelemään ja aina liukastuu niin sellaista elämää elää. se on se valehtelijan ja totuuen puhujan elämä sellainen paikka että siinä ei halua elää kun siinä tulee enemmän kiristetyksi kuin luulee saavansa, mutta osansa valinneen tai sellaiseksi leimattuna on elämää käytävä, kun viimein joku tulee ja sanoo että nyt se on loppu ja vähän on nähtävissä sellaisia enteitä että joku minun elämäni lopettaisi ilman lupaani ja siitä sitten puhelen.

(elämä ei lopu, vaan "sellainen" elämä)