IRC-Galleria

arafat

arafat

Pekka Puupää

Selaa blogimerkintöjä

[ja sitte vielä php bugasi niin somasti... te sitten ette osaa!]

minua itkettää: enimmäkseen miä itken omia tekojani ja sellasia omia tekoja, joita en ole saanut tehdyksi, mutta irc-galleria. VOI HYVÄ tavaton, miten käsittämättömiä vempaimia teidän jäjestelmänne yht'äkkiä lykkää käytöön, ja toi että vipaatte minut niin että en en saa lisätä puhelkimellani ajankohtaista kuvaa, kun oma-kuvasta on tullut ulinaa niin en miä voi muuta kun itkeä kun sanotaan että "puhelimellanne ei voi lisätä kuvia".

teillä on homma handussa?

lähetä vip-rahalla, ja tee siten vippi kymmenestä kaverista ja saat jakelu-natsan.

TIETÄÄKÖ IRC-GALLERIAN YLLÄPITO ETTÄ ns. KETJUKIJREIDEN LÄHETTÄMINEN ON LAISSA KIELLETTY KUTEN ON PYRAMIDIHUJAUKSET?

kyselen ihan nimettömänä, että onko teillä kaikkilla hattu väärinpäin ja kuuntelettko liikaa hiphoppia?

nimim. paskat housussa ja lökäpöksyt siksi näyttää siltä. sori, mun on pakko mennä kuselle ettei paska housuista huuhtoudu, hikoillen kireesti ja hattu saa tippua, sen nostan kun palaan, nyt ei kiinnosta hip eikä hop, pitää pitää paska housussa, hinnalla millä hyväsä. kato ettei mun pesäpallomaila ja jousipamppu ja tikat huku, ne on siinä lähellä lippistä, ei muuten mutta nissä on mun... kaverin... sormenjälet ja ne on olleet mun pyllyssäkin, vihaan dnata, meen saunalahteen ja tilaan soneralta pseudonyymin!

hitsi kun tota sontaa tulee suustakin vielä vessassa käytyä. tungin pide-shuikun itteeni ja väänsin veden kylmälle että paikat puutuisi. se teki hyvää, toki tiedän että on vaaralista peliä tunkea vettä suoleen silä paineella ja vielä tyhjentymättömään suoleen, mutta tykkään riskeistä, enkä tarkoita vain, suuria pääsiäsia ja kukon munia. on nimittäin sen verran hiphoppia hetulassa että joku notkea rotta, jos olisin, niin muuttaisin nimeni sitkäksi rotaksi ja kävisin yötöihin, antaisin kyyrikin jyllätä ja kun kello soi tekisin kierroksen ja kävisin takasin jakkaralle ja antaisin kyllikin jyystää, ja kun kello soi tekisin kierroksen ja antaisin kyyrikin jyystää ja kun kello soi niin tekisin kierroksen ja kävisin takaisin jakkaralle, mutta polvillani, ja antaisin kyllikin jyystää, ja niin menisi yö nätisti, että tahtoisin tehä vielä aamuvuoronkin. olenhan miä kyltymätön ja tehny itestäni sietämättömän, ja bossi ei kuuntele vaan antaa palaa, ja se ei tunnu missään. miä kerron loput ratossa tai nuotiolla tuola luolamaalauksilla tai lähteelllä kun soi arvo meriläisen alasin ja välkkyvi valot ja soi metso soitimella ja paukkuu - kai - ilmarisen vasara alasinta vasten, vasemmalla ja oikialla ja takana viistossa ja valot käy kun rauta kaikuu, metson soidinmenot hukkuu alasimen ääniin, ahjo huohottaa ja vasara lyö, rauta alasimen päällä iskusta pajavasaran tai lekan alla pehmiänä äänenä nyt kaikuu eikä sellasena keinona, jolla meriäinen vain ääntä takoi. teemmä alasimesta uskottavan version ja alkuperäselle kunniaa tekevän, se mielessä ja sen kun saan tekijät pomittua niin jo olen onnellinen kun joku teki jotain ja miä kuuntelin ja katoin valoja ja olin ihmeissä ihan valojen ja äänten, tavattomia mielikuvia sain luotavaksi ja seuraavaa lähettä miä mielessäni näin

lähe siis tule, kotisi on syli ja miä pissaan päällesi, rakkauesta, sanosin.

mutta tollasia sanoja ja sellasten sanojia on kuin kuusessa neulasia, ja terve kuusi sen määrän ylittää, miä aina sairasta ajattelen kun pitää olla niin että mittana on pieni ja heikko, miä en tykkaa makeista karkeista, ne on vaikeita kuvialla kielellä mauiksi, mutta kun kerkiän niin ehin senkin. nyt ei ole aika vaan on korkia aika tulla ihan ja sanonpas näin:

parhain Verna, sano siä isälleis, että vaikka hän uhosi miut ulos vieä; ilmolle ihmisten, ulos mökistä ja hakien vieä, eihä sanansa niin ei ole häpiä tottomuus yksin hänen, humalassa sanottua, mutta jos minua niin häpiää niin voisi edes soittaa ja sanoa. miä en kanna kunoja, mutta vois se edes soittaa ja sanoa että miä olen häpiän aihe ja aihio. pitää kehata perua jos uskaltaa luvata, niillä säännöin miä elelen. siä saat vielä tietää vahemmistais enemmän kun ollisit halunnu, mutta ei ole sen aika nyt eikä täällä.

sano että Tomi soittaa, mia rupian tekemään testamenttia, jos se on mun ekan kirjan nimi

mitekäs se menisi gabriel tule takaisin, sano waltari, becket sano että huomenna hän tulee ja miä luulen että jo pitäisi olla kolmas touhon trilogiaan, mutta kun ei tule mieleen niin teen sen sitten. vaikutteet miä otan varmstikin nukkekodista, minua kiinnostaa erityisesti ja eniten naisen kohtalo ja naisen uhrautuminen perheen eteen ja vuoksi sen, vaikka rakkaus loppuu, mutta lapset ei taho kasvaa. sellasen asian pähkäily on kaikin tavoin kesken. sanokaakin niin että james joycesta onsanotty että hän on parhaiten kuvannut naisen mieltä, niin sen mielen kuvaamisen miä otan kuvattavakseni. miä olen yhen sortin androgyyni, mutta enimmäkseen aseksuaali, ja ihan oikein tuntuvasti eli minulla ei ole pikkkuhousunsuojia, minulla on isonhousunsuojia ja miä heittelen niitä verisiä tuppoja tienpieleen kun miä haen kaljaa ja vinnaa ja pontikkaa ja huumeita ja lääkkeitä ja ruokaa ja mitä vaan kun miä kuvittelen käveleväni ja kun miä sitte viimein herään niin on vuoteeni vieresä kauhia kasa vessapaperia, mitä on kasteltu mitä kummallisin keinoin katseltavaksi, ja miä panen ne läpinäkyviin muovipusseihin että miä voin niitä hovini kokoontuessa näyttä ja niistä kertoa yksityiskohtaisia tarinoita ja magna cartaani tulee taas ruksi ja valtani vähenee, pelkoni on aiheellinen. sillä magna cartaa pidetään todellisena länsimaisen demokratian syntynä, ohi noien kreikkalaisten pelleilyjen, sillä ja niin ja sitä rataa... olen niistä lukenut ja kukkis on nähny ite elävässä elämässä magna cartan kun se oli lontoossa, kirjstossa näytillä. miä näin vaan leonardon omakuvaksi uskotun piirrustuksen, jota näytetään kerran 50v ihmisille tai jotain sellasta siinä luki. asiat ovat nähtävillä ja niistä johdellaan päätelmiä, olla ja ei olla. magna cartasta luettu on ja anna miä ispbn jos jotain kiinnostaa...facta ja maailman historia ja joku muu kirjanen... miä menin jossain yhteisössä sanomaan että jouset ja niin ja siihen liittyi joku kuningatar, joka oli ranskalaista syntyperää engalnin kuningatar anto luvan käytellä pitkäjousia ja siihe loppu ritarikausi, ja siksi ne teki niin kun ne teki ja kuningas oli tuhlannu kaikki rahasa niin että ei ollu enää varoja pyytää veronkanto-oikeuellsia varustamaan sotajoukkoja niin siltä irtosi pää...

mutta se oli kultasta renesanssia ja edesli jotain napoleonin uunoiluja...

sanoisinko jopa että tule ja ota pitkä takki ja mene eelläni tupakalle, miä seuraan ja seuraa tehessä virtsaan reviirimerkin ihan vahingossa vaan. miä olen myskihärkä ja virtsani haisee fahrenheitille. sellanen miä olen

sellasena eläny ja sellasena elän ny'

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.