IRC-Galleria

[mutta sen verran on vitutuskäyrät korkealla että ei parane enää enempää tänään nuita verenpainelääkkeitä ahtaa mahaan, ja tupankiakin varmaan on poltettava vaan joka toinsella kertaa aikomisesta ja kaikki ulkona]

niin paitsi ne tupakat, jotka tulen polttamaan illalla tässä kun tulen vähän avautumaan. on nimittäin astianpesukone muuttunut lattianpesukoneeksi ja talosta ei meinanaa löytyä sellaista määrää, vettä imevää, jätepaperia koska nykyään halvimmatkin mainokset on varaa painaa sellaselle paperille mikä on 80% savea (sitä mitä linnutkin syövät verenpainetta ja ties mitä vaivoja ehkäistääkseen ja hoitaakseen) ja kaikki vähä, jossa ei ole savea, menee sytytellessä tuota pannua, kun tulee uppoduttua tuonne sohvaan (television kanssa) tai silloin harvoin kun pääsen koneen kimpuun vilisee minulla bitit silmissä niin että saa jatkuvasti olla tekemässä tulta kun ne aina ehtii sammua kun bitit vilisee silmissä...

lakanoitakaankun ei (vaikka pesuntarpeessa ovat, eivätkä ainkaan likaisemmaksi muuttuisi) viittisi tuohon eikä tähän, missä olen nilkkojani myöten vedessä ja henkein kaupalla siis koskettelen sähklöaitettetta, mutta uskallan tehdä sen koska tiedän että isä-pappa on tehnyt sellaisen sopimuksen että tähän taloon tulee vain ydinvoimalla tuotettua sähkö-energiaa, hän on erikseen sopinut niin että kahvi maistuisi paremmalta kuin naapurissa, ja täytyy sanoa että kaikki, ketkä (meilä) kylässä ovat käyneet, väittävät ensin kahviamme vahvemmaksi kuin mihin ovat tottuneet ja lanttailevat sitä, yleensä, vedellä - ennen kuin olen ehtinyt muistaa huomauttaa että ottaa varovasti ja vähän ensin kun se on parempaa. aivan kuten tuo keittiön hana, jolla he sitten kastelevat itsensä ensin kielen poltettuaan, kun ei ole kukaan muistamassa sanoa että vesihanassa on sormenjälkitunnistin. olen hieman päästänyt tämän teknologia-talon väsäämisen riistätymään käsistäni niin että en itsekään tiedä kun se on riistäytynyt niin että täälä muutkin saavat tehdä kaikenlaisia kytkentöjä. tämä alkaa jo kohta muistuttamaan sitä elokuvaa, joka on sovitus roman polanskin omenista(*, mutta siinä on vähän toisenlainen lapsi tekeillä... erittäin suositeltava elokuva, etenkin skifi-friikeille, jotka tykkää synkistä, mutta realisitisista ajatuksista (ymmärtäen dramatisoinnin) tarpeen, siitä, mihin teknologialla voidaan päästä, eikun...

no ja mutta, nilkkojani alkaa jo lämmittämään tämään jotenkin oudosti tämä vesi ja sormenpäitäkin kutitta niin onpa pantava nämä näppäimet pois ja annettava viimeisille kirjaimille, tältä erää mahdollisuus napsahtaa näytölle internettien tomitettvaksi sinne missä näitä voi ihaila muutkin, ja lakata ihmettelemästä kuinka minä nopeasti katosin täältä oltuani pitään niin aktiivinein että yli kaksi merkintää vuorokaudessa ehdin naputella ja siinä ja tässä on minua sellaisetkin ihmiset tavanneet keillä on alkometrit ja kaikki käytettävissään vaan eipä ole tarvinut kertaakana puhaltaa, enkä ole poliisilta tai muulta virka-apua antavatlta taholta pummaillut eli melkolailla kotona on tullu nököteltyä vaikken ole näkynytkään. se on välillä semmosta kun toi mania mene ja tulee se ja tää karmia vitutus ja sitä on vielä auttamassa sellanen paskalääke, joka vie niilkasta kivun ja päästä halun, mihinkään, yhtään mihinkään. ja sekös on minulle edullista (vrt. edukasta) ja hauskaa? (tulee nin paljo taas nuita sivulauseita että liekö se mania sitten.. puhelinkin)

ymmärrättehän?

minuakin,
kiitos

psst. ei löytynyt alamäestä rantaa, sellanen charter se oli. niistä on varotettava

*) kuinka hyvän vitsin voisi saada tahattomasti aikaan, kun putosi rosemary's baby vähän kaus omenapuusta ja meiän päärynäpouussa oli pussilakana ja... eli rosemarys' baby on toi mainittu omen, josta se uudelleenfilmatisointi. onneksi kävin vähän ettimässä että heti häiriinnyttyä asiasta, kun en heti sitä tarkastanut tulin tutkailleeksi enkä nyt löydä sitä leffaa ja sitä tärkeämpää on löytää jotain, vaikka nuita lakanoita sitten... eteinn sen leffan ehkä joskus, mutta jos en tai jos joku ton lulee ja kekkaa niin kerro ihmeeessä, että osaan käydä korjaamassa. olisi niin saatanan vittumaista jättää tommonen lähde ja viite vituralleen kun on huomannu että se meni pieleen. en voinu, kattokaas, sitä korjata niin että olisin vaan pannu rosemaryssin siihe kun ehti mennä sen verran aikaa että ties vaikka joku jo luki ja lianasi jossain niin sitte sillä olisi viitteet vituillan. armeijassakaan ei saanut päiväkirjamerkintöjä korjata niin että niist ätuli lukukelvottimia, toisilla vaan oli sellainen käsiäala (olen hyvin ehdoton sen suhteen että kirjoja ei polteta, ja siten on minun omalla kirjotuksellani oltava esimerkki siitä miten voi mennä vituiksi ja se häpiä on vaan otettava:P