IRC-Galleria

arafat

arafat

Pekka Puupää

Selaa blogimerkintöjä

[epätietoisuudessa eläminen tekee ihmisestä vähintään vainoharhaisen, mitä muuta minulta voisi odottaa? mitä muuta minusta voisi odottaa? MITÄ tahtoisin itseltäni odotta, eikun; mitä tahtoisin että minulta ja minusta ei odoteta]

(väli tallennetaan, immunia ei, seikkaperäinen 16kchr, eikun, vittu, miä en tiiä monta merkkiä on eikun vitussa tai mikä tää ediotir on. kattokaas kun silloin kun vielä kattokassinen oli muotia oli byte byte ja char char ja int int ja char char ja double bouble... hetkinen. otetaas uudesataan [coopy paste] Uninterruptible Power Supply (UPS) on järjestelmä tai laite, jonka tehtävä on taata tasainen virransyöttö lyhyissä katkoksissa ja syöttöjännitteen ...

mitä vittua, sanoi (huudahti, no muuta se merkki), pekos pill, (ja jatkoi, sanomattakin on selvää), (oho tuli kaki pikkua, anteeksi Mestarini),(ja kolmas),hevoseni oksentaa?! (katuva toteemus, eletään villissä lännessä, missä kaikki sarjakuviin verrattava on mahdollisa ja etenkin kaikki se mikä tapahtuu ja jää kertomatta, siitä sulut ja aasille porkkanaa. gringolla on huonu näkö, sihtisilmä, ja harvat hampaat kun kaikki karoteeni vai oliko se karsinogeeni menee aasin hätyyttelyyn. dynamiittia kourallinen ja vähän vainoharhanen, huono näkö ja kaikkea sellaista. asiat tapahtuu, itse on.

ja itse on,
osama bin laden,
osana tapatumia noin aravia
(tai muuta puhumatta mutta aravalainalla tehyssä tiilihormissa jo ropiseep0i(
käskettii panna sulkuu johonkin tohon ja tein niin että tahtoni säily, en kyllä yhtään usko neuvojiani. enkä siihen, joka vastasi puhelimeen. on pantava korvamerkkejä, mutta kun tietäsi millä ja mihin. ei viittisi ihan summa mutikassa ruveta arpomaan jotain lyjykynnä ja 11mm hylsyn väliltä että silläpä nappasen tohon akillesjänteeseen korvamerkin kun yhtään mietin että mihin sen ite valitessa ottasin, mutta ja kun niin jätän siis homman keskenn. minusta on kiva jättää hommat kesken, tai puolitiehen tai puolitiehyeihin, jos oikein pilkulla nussitaan, mutta ei tääsä nyt olla pendoliinolla ajamassa kaakonkulmalta äärinmäisyyskin vai missä hevon vitussa miä olen? ainii. miä olen kotona, toi puhelin oli jossain ja se sano mulle että just olin sanomassa mulle mutta en sanokkaan ja sitte oli tulossa sanomaan mulle että tuut-tuut-tuut mutta näköjään miä sitte juttelin sen lapsi-karhun kanssa mikä siinä sadussa lapsia ensin pelottelee, se tonen on sellanenn että siihen miä enin tutustuin ja se hätyytteäli kaikkien äitejä. minulla on menny roolijako ihan sekasin, miä en voi ohjata tätä näytelmää, miä pakenen vastuuta ja sanon että mistään velvollisuudestga ei koskaan edes puhuttu, paitsi hää tuolle. kyllä miä nää ja nuo jutut tunnen, niitä miä olen kuunellu. sen takia mulle ei vastata pheimeen.

miä ymmärrän teitä,
hävinneet

miä haluaisin nähä teitä joskus jossain tai kuulla edes, mutta te ette vastaa puhelimeen vai onko kuulossani vikaa, että puhelimenne aina sanoo joko tututututtaiolentututututujuurituututsanomastututututusieltuttutututuu

miä ihailen rehellisyyttä,
antakaa se rumuus minussa anteeksi,
jos olen tuolla rehellisyydellä tarkoittanut mielestänne sitä että
puhuisin mulle, mitä te olette minulle kertoneet. sillä tideä, minusta sanottua, ja epätotuutena otettavaa, mutta ei ole asiani pakottaa, minulla on väylä, ja minä olen se:

antakaa sanottavanne minulle ja minä olen oraakkeli :P kosmonautille lähinnä nyt terveisiä lähettelin kiitoksen muodossa tosin, miä särmään vielä, miä tänään sanoin elämäänhallinnan-ohjaajille miksi minulla oli sellanen 5mm paksu pahvi nojalla tuola... asiat tapahtuu, miä olen muuttunut asiaksi, tahtomattini ja jos toivoa sasin niin häeäisin enemmän kuin kukaan on koskaan hävennyt ja niin teenkin. kokoajan ja koka-kola, kistelty aihe, mutta tosi ja tosia joka sana.

asiat ovat ja asioista voi tulla tapahtumia. vain mielikuvitus, ruutupaperi tai tietokone voi olla rajottava tekijä. itsestäni huomaan että mikään ei pian, jos muita en saa kiinnostumaan.

asiat menevät tapahtumina ohi, niin minä niistä, mutta yritän edes, vielä, huomautella muita siitä että mistä minun pitäsi ottaa kiinni, jos eivät he noihin, ohjelmoinnin koukeroihin, takerru, kun ne kuitenkin niin helppoja on huomata.

ei kelpaa! ollaan, vittu, työttämiä puutrhureita tai jotain vammasia yksilöitä. itketä ei ees sitä että päässä soi ääni, joka ei sinne kuulu. ja miä piän yhtä nilkkaa että saan edes jonkun tänne sitä valitettavaa asiaa kuulemaan. nyt kun on koneet korvalapuin ja verkot vetelin keinoin niin huomaahan sen kuinka ja miksi miä haluaisin olla tämän asuinalueen verrkko-operaattori. autot parkista pois ja naaprueilta ne liiat tietokoneet kastoja vispaamasta...

mutta ja muta, ja ken ties ja kuka missäkin

miä ihailen teitä, teillä ja sanoen
paskanaamat

kiitti ja kipparilla on ongenkoukku hatussa, onnea hatulle, maalaa se virhiäksi!

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.