IRC-Galleria

[joku (lauri vai anssi vai mikä kuklnmäksin se väksiinkin on. joku piirpauke) joku kertakaikkisen maailman ja sen kaikkeuden parhaita muusikkoja ja musiikintekijötä... tämä ei ole jumala itkee vaan konevitsan kirkonkellot, mutta saa luvan kelvata... jos ei niin kuunnelkaa sitten kuinka ' jumala itkee', sama mies, sellaista musiikkia ja sellaista jota kuunnellessa tulee mieleen että vähissä on parempi, jos sellaista löytyy. mutta niin on]

piiin tänään yhen sortin turpakäräjät ja näyttää käyvän niinkuin kuulostaa että toiset käy pitämättä. onni on onnettomudessa se että minä voisin olla kovasti häirintyneenä vähän helvetin äkänen mutta ja kun.

nyt on asiat hollillaan ja vimpapääl, niin että ei ole yhtään hetkeä varaa arpoa tekemisiään niin että niissä, mitä puhun on joku toenperänen tolkku. nyt on joko puhuttava paskaa, liioteltava tai valeheltava ihan vaan tietosesti. se, kuinka sävystän tai sisälltän puheeni siihen solkotukseen, joka tätä on, onkin sitte melkolailla tai noitten omasesti joltisenkin kiini niistä asioitten haaroista, jotka tänä pvnä jätin makuulle pöyälle. miä olen nimittäin sitä mieltä, ja edelleen että jos nyt on vähän kipu hellittänyt tai muuten tullut aatoksiin sellasiakin asioita joita voi ihan miettiä tekeväksi tai osittain jopa haavehin kiinni ottamasa niin onpa sitä ja on yhtä ja toista.

mutta elonlahojoista olen silti sitä mieltä että ne voisi olla kaikilla samat vaan ei ole. vähän on väliä ja merkitystä silläinkinkinkinkin että missä kohtaa puroa sulutetta purataan. tommosia on. j on kai jokunen lisääkin. mutta eihän sille mitään voi, ellei ole niin että on itse olemansa omanansa monty on the run eli rob hubbardia vai mikäs se oli se ei skientologi? no oli miten oli mutta nyt puhun näin ja vakavasti olen aivossani sillä teon mielellä että saapi olla aika ruskiat ilmät ja että ne sitten rapiseekin. mutta niin siinä käy ja niin käy kuin kuvittelee tekemältään välttymän. asiat on ja sitten asiat on ja menee kohdallen. jos ei ole minusta kyse, kunto tai kiinostus niin sen ohjelmanumeron minä julkaisen jokatapauksessa ja kaikella uhalla. jos miä saisin tai voisin nimetä yhden asian menneen kahden ja tulevien toisten mitattavalta ajanjaksolta, niin miä nopiasti sanoisin että olen miä miten sekasin tai tolkuissani tai tolkuton kuin tahdotaankjinni ajaitellaja sitä rataa niin siitäpä se leikki on alun aikoihin saava ja kysymättä kessuttmaton totuuen puhelija, eli eiköhän tilata pinaatilettua ja vampyyrin sorkkarautaa. jos en miä syö, tai ei minulle maistu niin on siinä niissä sitä jotain jonka voi jättä rikoksentekovälineeksi ihan sille omalle paikalleen.

niin ovat ajatukseni kieroutuneet ja niin olen minä - kierosilmä - valmistautunut ehkä jollen valmis antamaan ihraa kärpäsille ja ihmettelemään, kuinka tore liha ja juuri siksi, on kerinnyt muuttua kassalle päästyäää harmaaksi. sellaista on kujuus, kurja elämä ja se ikävä että jotkuu saatanan lysmypaskat arpoo jotain että saataisiin napajäätikölle jotain ihmeellistä ja kummaa häppeninkiä.

vaan niin on määrä ajan ja aika märän asia pitää oikkunsa kohdallaan ja minun sitten tuoda se niistä esiin kun sanon että joku on epäturvallista. mutta mainareinahan on vaan neekereitä. sama kai kun nyppisi raajoja kärpäseltä. me olla jenkki. me olla sarumanultraa ja ultraa kaikki hyvin siitä malliksi maali, kärkipotkulla, vaan mitäs tö tiedätte? joku vitun ääliö kasvbatti-idiootti tuo porukoitaan, missä ei ole mitään vikaa, kunnes selviää tai tulee jotenkin, jollain tapaa kuin itsekehuisesti joku vitun hk. huomenna on palokuntajuhlat ja se tarkottanee sitä että miä vetäsen pari frmea "sojoon ja kyseessä on kai joku vimmatun scde va mten ti windows nyt tahdottiinkaan somennella... niijoo.... suomennella se sana oli