IRC-Galleria

Taru Sormusten Herrasta -pikkujoulu:
Muistat eronneesi ystävistäsi, tavanneesi kääpiöitä, tapelleesi kauheasti, puhuneesi puille, kävelleesi aivan helvetin pitkiä matkoja ja hävitit sormuksesikin heittämällä sen Tuomiokapitulin takana viemäriin.

Nils Holgersson - pikkujoulu:
Huomaat lentäneesi etelään jonkun hanhen kanssa.

Kristoffer Kolumbus -pikkujoulut:
Et tiedä mihin olit menossa, etkä perille päästyäsi tiedä missä mahdat olla,
mutta koko reissu menee valtion piikkiin.

Tuhkimo-pikkujoulut:
Tulet kotiin ilman toista(kin) kenkää ja haiset epämääräisesti kurpitsalle.

Prinsessa Ruusunen-pikkujoulut:
Sammut sadaksi vuodeksi. Saatat herätä, kun joku suutelee sinua, mutta
prinssi se ei takuuvarmasti ole.

Pieni Merenneito - pikkujoulut:
Jalat eivät aamulla irtoa toisistaan ja haisevat silakalle. Peilistä sinua
tuijottaa eilisillan Arielin sijasta tämän aamun Ursula-merennoita.

Lumikki-pikkujoulut:
Heräät aamulla seitsemän miehen keskeltä.

Ruma ankanpoikanen -pikkujoulut:
Aamulla vieressäsi on väärät munat.

Hannu ja Kerttu - pikkujoulut:
Aamulla voit kätevästi suunnistaa vessaan yöllä laatoitettua vanaa
seuraillen.

Perinteinen Suomalainen pikkujoulu:
Lompakko on tyhjä, kännykkä on hukassa, päässä soi tango delirium etkä uskalla edes vilkaista kuka vieressäsi kuorsaa.

ärgh! Aamusta kaikki taas menny lörinäks.. tos ennen 7.00 tankkasin auton ja kun olin käynnistämässä suzua, niin arvaappa menikös avain poikki!! no oonneks en ehtiny sitä ihan perille työntää...(härskilt kuulostaa) kun se jo poikkes..sain sitten avaimenpään pelastettuu ettei uponnu lukkoon kokonaan. No eikun paniikkisoitto ukolle..Mitämäteen mitämäteen!!?? ja auto jäi kiltisti seisomaan siihen tankin eteen kun piti mennä töihin avaa ovet. Onneks Villen isukki sai hommattuu vara-avaimen..(sekin jo kerrän vääntyny) ja kiikutti sen siuntioon ja sai siirrettyy suzun työpaikan pihalle. Voe että oli taas aamu... Sit teetätin lohjal yhen vara-avaimen enkä pölöjä tajunnu et autos olis käynnistyksenesto.. eipä se sit virtalukkoon käynynnäkään. OU JEE!
Tulipas sitten nyt hommattua ittelle eläkevakuutuskin... Mummuna päästään sit eleleen ees jotenki kohtuullisesti.

Tää päivä menny vähän pyllynalle... On vähän sitte ollunna kiirusta töissä, tressiä jne...Ei taukoakaan. Ukkoakin varoittelin textarilla et tiedossa matalapainetta.
Kaikista eniten suututtaa se että päiväkotimme aidan toiselta puolelta löytyi tänään huumeruisku.!!! DAA!! HALOO!! Huh, pelottaa ajatus et neula olis ollu pk.n puolel ja joku kultamuru ottanut sen leikkeihinsä..onhan niitäkin jotka ei malta tulla tädeille kertomaan ihan kaikesta... Eikö me todellakaan voida suojella lapsia enää miltään? Edes käpykylässä nimeltä Siuntio? Vanha lapsuuteni paikkakunta, turvallinen lintukoto...NO ANYMORE!!!

PEUKELE ETTÄ KETUTTAA KOKO PÄIVÄ!

Pikkujoulut takana! okey, Lauantaina paikallisessa: glögiä, olutta jouluruokaa, arpoja, karaookkee... Kinaa ja känää, ihania ystäviä, kyyneleitä jne... Kaikkee sekaan mahtu. En ruppee erittelee kaikkee yksityiskohtaisesti, mut asianosaiset tietää mistä puhun. Jostakin kummasta syystä olo tuntui hetken typerälätä ja vedätetyltä. En siltikään halua pilata rakkaita ihmissuhteita menneiden takia. Todellakin olen kaikkea muuta kuin vahva, vaikka toisin väitätte. Mä olen heikoista heikoin ja tyhmistä tyhmin.. Kaikki joskus mokaillaan ja kukin tavallaan, mut sen sanon että anteeksi voi olla pieni sana, mutta merkitä paljon! Ja sen sanomisella tulisi olla aina oikea ajoitus...

Elämäs aina sattuu ja tapahtuu. Pieni ihminen joutuu painiskelemaan suurienkin asioiden kanssa ja on joskus jopa ihan yksin. Olen monesti ollut yksin ja onneton. Nyt tuntuu että elämässäni olisi muutama hyvä ystävä. Heiltä saan voimaa , heihin voin luottaa, heitä minä Rakastan !!
Vaikka kuinka ottaa päähän, vaikka kuinka itkettäis ja maailma romahtais..nämä rakkat ihmiset nostavat minut ylös. Heidän ansiostaan olen vahvempi, itsenäisempi.. Ensimmäistä kertaa minulla on TODELLISIA ystäviä. Kiitos että olette olemassa..Kiitos ettette tuomitse ja kiitos että uskoudutte.. Mikään elämässä ei ole tärkeämpää kuin luottamus.

Ehe ehe ehe... Olipa taas kokemus. Mentiin oman duuniporukan kans aluks seurustelee omalle päiväkodille..Juteltiin ja glögiteltiin. Siirryttiin Koululle jossa kunnanjohtajan puhe oli loppusuoralla ja safkattiin hyvää karjalanpaistia...Nami! Ohjelmanumeroita ennen meidän esitystä oli kolme ja joka ainoassa oli vanha tuttu sävel Jukolan seitsemästä veljeksestä,,sanat nyt oli muokattu aina uusiks. Mut pääasiassa aika hmm..tylsää. Kolleegani juonsi kilpailun jossa kolme joukkuetta kilpaili . siitä ketkä nopeimmiten käärii kanssakilpailijansa wc-paperiin...Olipa hauskaa!!! Seuraavaks piti 10- ihmistä side silmillä tunnustella itsensä oikeaan pituusjärjestykseen... Oli siin nauramista! Sit jossain vaihees lähettiin poppoolla Lohjalle loheen, kun gollegat halus humpappaa humpappaa... mua nyt ei hirveästi sytyttäny tää lohen tähti-ilta ala Anneli Mattila. Sain työkavereiden haukut kun nätisti kieltäydyin yhden ukkelin hausta.. Ei ne ymmärtänyt lainkaan. On kuulemma epäkohteliasta. Nojaa..Komsii komsaa. Mie oon tyly ihminen

Onpas ens vkl. haasteellinen. Täytyis joutaa kaksiin pikkujouluihin. Perjantaina Työpaikan pikkujoulut teemalla: hehee " seitsemän veljestä" Ovat väärässä jos luulevat et pamahdan sinne jussipaita yllä ja karvahattu päässä. Nöy nöy..ei tuu kesää! Lauantaina Sompaillaan, mikäli sielunvoimat riittää, Paikalliseen Siel on pikkujoulut myös.. Sit ei varmaan oo eikä tuu enää enempiä..No kaverin kans kyllä sovittiin, että jokupäivä istuttais meillä kyhäämäs joulukortteja hela dagen.

Olipas yönaikana pamahtanu kiva migreeni taas päälle. Eipä tullu töihinmenosta mittää.
Ihme juttu. just kun luulin ja oon kehunnu et kohtaukset on vähentyny, niin nyt niitä tulee taas niin että töistäkin pitää olla pois... Täs on muutoin ollutkin hyvä jakso. Ei varmaan helpota sekään et niskat ja hartiat on myös ihan sökönä...äärgh.

Ukkojen saunailta ja miehet istuu pöydän ääressä isolla

kaveriporukalla. Viina virtaa ja kaikki pienessä laitamyötäisessä.
Meteli on kova, musiikki soi ja kaikki yrittää kännissään puhua
kaikille ja yhtä aikaa.
Tunnelma hyvä. Pöydällä oleva kännykkä soi ja mies vastaa siihen:

"Haloo."

"No hei kulta minä täällä. Kauhee mökä siellä. Onks teillä hauskaa?"
kysyy naisääni.

Mies vastaa: "Joo, hauskaa on. Lähetään tästä kohta baariin."

"Okei. Ole sitte kiltisti siellä." sanoo nainen ja jatkaa: "Kuule,
kultapuppeli; kun mä tässä just sattumalta olin kävelyllä ja
huomasin tossa kultakaupan ikkunassa taas ton sormuksen josta mä
olen sulle aina puhunut niin etkö sä nyt vois sen verran antaa mun
törsätä kun sen hintakin on nyt tosi halpa. Vaan vähän yli 15 tonnii
mut siin on ne smaragditkin."

"Ai. Paljoko yli?" kysyy mies.

"No vaan vähän. 22:n tonniin ne sen lupas. Saanhan mä sen ostaa
jooko. Pliiiiiis kultapuppeli."

Mies empii hetken ja sanoo sitten: "No okei. Osta nyt sitten."

Nainen jatkaa "Ai niin. Se mun vanha Mersu on tosi surkee ja ruman
värinen. Mä oon jo pitkään katellu jotain nätimpää ja nyt sitte
tänään mä huomasin et tossa autoliikkeessä oli se IHANAN värinen
Bemu vielä myynnissä. Saanhan mä käydä ostamassa sen. JOOOOKOOO?
Kulta rakaaas? Se
on sen 345 tonnii mut ne jo lupas antaa sen kokonaan sun
kultareunasella kortillas ja ilman käsirahaa. Kulta voinhan mä tämän
kerran vähän törsätä kun se on ihan pakko se Mersu vaihtaa. Jooko?"

Mies tuumii hetken ja painaa sormea toiseen korvaan koska meteli on
kova. Kaverit taustalla huutaa että lopeta jo se jaarittelu ja kaljalle.
"Okei, okei. Osta nyt sitten", mies sanoo vihdoin.

Nainen tajuaa tässä vaiheessa että ukko on tänään aika lepsulla
mielellä ja erittäin suopea. Nainen jatkaa: "Sit kulta mun on ihan
nyt pakko viel kysyy sulta yhtä toista juttuu. Ethän sä suutu?"

Mies: "No en tietenkään. Kysy vaan"

"No kun mä oon jo pitkään katsellu tota naapurin Sakua sillä
silmällä ja mun tekis ihan hirveesti mieli antaa sille. Jos mä vähän
tänään meen sen luo istumaan iltaa sen kanssa hyvän viinipullon kanssa
niin ethän sä suutu? Ethän kulta kun kuitenkin sua mä vaan rakastan."

"No en mä nyt tosta suutu" sanoo mies. "Me vaan. Mut ei sitte ilman
kumia."

"No ei tietenkään. Ai nii ja viel yks pikku juttu kultapuppeli;
saahan mun äiti uuden miesystävänsä kanssa muuttaa meille kun on
ihan turha niitten maksaa vuokraa kun meillä on näin iso talo.
Voihan ne muuttaa jooko?"

"No, voi voi.", vastaa mies. "Oliko sulla muuta?"

"Ei muuta kulta. Kiitti hirveesti. Nähdään aamulla. Pusi pusi."

"Pusi pusi."

Mies pistää puhelimen kiinni ja katselee sitä mielenkiinnolla.
Huutaa sitten mölyävälle kaveriporukalleen:
"Aika näppärän pieni tää uus Ericsson. Kenen tää on?"