IRC-Galleria

ärrr.. tänään oli eka työpäivä sitten sulun kiinteistöhuollossa porrassiivoojana. ensinnäkin se alkoi erittäin hyvin, kun herättiin klo. 6.52 ja 7.00 piti meidän molempien olla töissä. oli kiva myöhästyä ekana työpäivänä, vaikka olinkin jo 7.05 paikan päällä. sen olin näkönenkin, että olin viidessä minuutissa päässy sängystä ulos. enkä sitten millään meinaa päästä yli siitä, että myöhästyin. se kun ei ole ollenkaan tapaistani.
no, ei tuo työpaikkakaan mikään unelma ole. voitte vain kuvitella mitä on siivota kerrostaloja kahdeksan tuntia päivässä. ja toisekseen, joudun tekee sitä tämän viikon jälkeen ihan yksikseni kaikki päivät.
ja muutenkin mä vähä järkytyin, kun ketään ei kiinnostanu yhtään kuka mä oon. ei kukaan esitellyt itseään eikä kysyny kuka mä oon.. en vaan ole tottunut sellaiseen. Nevolassa oli paljon kivempaa, ja jotenkin fiksumpia ihmisiä. nuo kaikki vaikuttavat sellaisilta... viinaa ja tupakkaa käyttäviltä keski-ikäisiltä ämmiltä. ei millään pahalla. ja ne nuoret tytöt mun lisäksi on siellä vaan kun ei ole muutakaan.. paskat. kyllä minäkin olen itseni työhön laittanut. mutta pakkohan sitä on aikuisen ihmisen itsensä jollakin elättää! ei Vesan rahat yksistään riitä. ja muutenkin vihaan sitä, jos mies joutuu minut elättämään ja antamaan rahaa joka lähtöön.. niin kun Vesa on nyt joutunut todella paljon tekemään. on ihanaa, kun saa omaa rahaa, jolla voin jopa osallistua vuokran maksuun ja ruokaostoksiin!
Minulla kun ei ole vanhempia, jotka elättäisivät aikuisen lapsensa. rahaa tulee vaan, jos pyydän ja silloinkin vasta sitten, kun on pakko. ei sillä, että olisin pahemmin pyytänytkään. en minä edes halua pyytää. enkä minä halua, että mun vanhemmat antaiskaan rahaa. mulle vaan tulisi siitä entistä uusavuttomampi olo, enkä mä halua sellaista. ja muutenkin olen sitä mieltä, ettei mun vanhempien tarvitse antaa rahaa mulle, koska asun omassa huushollissa ja olen 20v. ja sitä paitsi, vaikka asuisin kotona, saisin maksaa vuokraa ja ruoat iha itse.
tällä sitä oppii elämään ihan itse. vaikka sitten vaikeimman kautta.
anteeksi tämä tilitys. alkoi ärsyttää, kun tietää, että maailmassa on paljon ihmisiä, jotka saavat kaiken valmiina. niistä ei koskaan kasva itsenäisiä aikuisia.
onneksi on kuitenkin kohta perjantai ja pääsee lähtemään Espooseen :) Ollaan siellä rakkaan kanssa iha kahdestaan (tai no kolme kissaa seurana) ja tehdään jotain kivaa. sit pakataan Tiinan kisut mukaan Cassun kaveriks meille kahdeks viikoks ja sit taas takas Espooseen viikonlopuksi, kun palautetaan ne katit. ellen mä rakastu niihin ja pidän itelläni <3

sellainen pieni sivuseikka on tämän kaiken hömpötyksen keskellä unohtunut kuin että meillä oli Vesan kanssa kihlajaispäivä 18. päivä perjantaina! <3 Nyt ollaa sit vuoden ajan pidetty tuota ihanaista sormusta sormessa<3 Mukavaa on ollut<3 että ei haittaa vaikka tuollaiset sivuseikat pääsee unohtumaankin :D
Vielä saan odotella kosintaa... ;) millon minusta tulee rouva. Rouva Jenna Stolt. :D häätki on jo tässä pienessä päässä suunniteltu. prinsessahäät<3 prinsessamekko, pieniä morsiusneitoprinsessoja, kukkia ja hieno hääauto, joku sellainen vanha ihana romanttinen <3 tai toisaalta oon kyl miettinyt myös hevosia, mut autoon todennäköisesti päädytään. Häämekon haluan sellaisen oikean prinsessamekon, sellaisen ison, pitsiä ja kaikkea.. häävalssia en tiedä vielä, mut marssi on Erkki Melartin häämarssi Prinsessa Ruususesta <3
sit haluan ne häät johonkin sellaiseen jumalaisen kauniiseen vanhaan kirkkoon. Luhangan puukirkko olisi hyvä, mutta siellä ei enää ole mitään kivaa paikkaa viettää itse häitä... Haluan kuitenkin häät jonnekin ravintolaan tms. Me tarjoamme sitten sampanjat ja viinit, mutta muuten saa sitten ihmiset käydä ihan itte ostamassa viinansa jos tahtoo... enkä mä tiedä, minne kummaan me hääyötä mennää viettää. jonnekin luksushotelliin<3 ;)) ja sit ajattelin, että hääyön jälkeen olisi kiva lähteä suoraan häämatkalle, jonnekin kauas...
Sit kaaso ja bestman on järjestänyt kaikkee ihanaa ohjelmaa sinne ja muutkin pitää puheita ja kaikkee. :D oioioioioioioioiiiii <3

Kunhan se Vesa kosis :D

En mä olekaan niin surkea kuin luulin. Eilen tuli tosiaan kirje, ettei minua ole valittu mihinkään. Mutta tänään tuli kirje, että tervetuloa opiskelemaan Jyväskylän ammattiopistoon lähihoitajaksi! :D mitäs helvettiä... no ihan jees. ainakin jonnekin kelpaan.
mutta en mä tiedä olenko mä ilonen vai en. Vesa pääsi Heinolaan, minä Jyväskylään. Perkele, jos en pääse Lahteen! kerta kaikkiaan en halua muuttaa erilleen Vesasta!
mut mä juttelin jo äidin kanssa siitä, et jos mä en pääse Lahteen, niin Vesa sit anoo vaan yksinkertaisesti mahdollisuutta siirtyä Jyväskylään. Mut toisaalta taas, kun ei sitten millään haluais jäädä Jyväskylään. ja sitä paitsi, jos mä sit taas ens keväänä haen Lahteen ja pääsen sisään, niin sit taas Vesa jää Jyväskylään.
Kai se on sit pakko yrittää selvitä etäsuhteessa.
ähhh, haluan vaan nyt uskoa, että pääsen Lahteen. Vaikka ne pääsykokeet menikin iha vituiks...
hittolainen, kun ei jaksa elää tässä epätietoisuudessa ja jännityksessä!

Kuinka surkeaksi itsensä tunteekaan, kun ei edes amikseen lähihoitajaksi kelpuuttaneet...
No, kädet illalla ristiin ja toivomaan, että paikka aukeaisi paremmasta paikasta, Lahdesta. :)
Onnittelut rakkaalle, ihanaiselle mussukalleni puspuspus, joka pääsi Heinolaan opiskelemaan audiovisuaalista. <3<3 eli juuri sinne, minne halusikin. :) ja jos tästä koko tilanteesta haluaa positiivista ajatella, niin superpositiivista on nyt siis se, ettei meidän tarvitse erillään asua <3 jos mä en pääse Lahteen, niin muutan sitten Vesan kanssa Heinolaan. :) Jos mä pääsen Lahteen, niin muutamme sitten sinne. Vesa kulkee sitten Heinolan väliä. mutta siis oikeasti... Mitä minäkään millään yo-todistuksilla teen perhana! Mukamas on niin helvetin hienoa, kun käy lukion, ja sitten pääsee ihan minne vaan! Paskat. Vesa ei ole yläasteella mitään kymppejä vetänyt kokeista. Hän on käynyt kymppiluokan ja sen jälkeen amiksen ja saanut painotuotantoassistentin ammatin, eikä sitäkään millään huipputodistuksella. Ja niin vaan se rakas pääsee minne se haluaa! :) mä en oikeasti välillä voi muuta kuin ihailla Vesan asennetta suhtautua asioihin. Keväällä Vesa vain sanoi minulle että kyllä hän pääsee. piste. ja niin kävi. Mä oon muutenkin pitkään ajatellu sitä ja huomannut sen, että Vesasta ei voi olla pitämättä. Sen persoonallisuudessa ja luonteessa on jotain sellaista, että Vesasta vaan pidetään. Eikä Vesan tarvitse sen eteen edes tehdä mitään. Vesa on niin aito ja niin oma itsensä kuin vain olla ja voi, vieraidenkin ihmisten kanssa. En minä kehtais kertoa läheskään kaikista asioista ihmisille, mistä Vesa kertoo tuosta noin vain... yhtään sen enempää miettimättä, mitä muut ajattelee jos hän puhuu jostain noloistakin jutuista. aivan uskomatonta. että mä rakastan sitä ihmistä yli kaiken! <3
ehkä mun pitäis yrittää oppia jotain Vesalta ja sen jälkeen mutkin valittais kouluihin...

Piu. Eilen oli ne pääsykokeet Lahdessa. Ja kuukautiseni päättivät alkaa juuri eilen aamulla viiden aikaan, heti kun nousin ylös. Puoli seitsemältä, kun olis piti lähteä kohti Lahtea, olo oli sellainen, et olisin vain halunnut mennä sänkyyn sikiöasentoon nukkumaan ja vetää pään täyteen särkylääkettä. Oli niin hirveät kivut.
Mutta onneksi ne hieman helpottivat päivän kuluessa ja pystyin keskittymään kokeisiin. Ei sillä, että ne täydellisesti olisivat menneet. Hemmetin psykologisia testejä! Kirjallinen osuus olisi voinut mennä paremmin. Varsinkin se matikkaosuus. samoin, kun piti laittaa sarjakuvia oikeaan järjestykseen niin, että siinä on järkevä juoni.. en ehtinyt 10 min täyttämään kuin noin 20 sarjakuvaa 30:stä.. sitten ne piirustusjutut, jatka lauseita, mikä ei kuulu joukkoon systeemit, eihän niistä tiedä miten ne nyt on menneet.. ja se ohjeiden noudattamis juttu.. "jos saippuakauppias on pidempi sana kuin lottovoittaja kirjoita aakkosten kahdeksas kirjain neliön päälle" Huom! Päälle, ei neliön yläpuolelle!!! tai "jos tämän ohjeen neljännessä sanassa on enemmän kuin kaksi s-kirjainta alleviivaa oikealta puolelta laskettuna kolmas numero" Huom! alleviivaa, älä ympyröi! Huom! oikealta puolelta kolmas NUMERO! (rivissä on siis numeroita ja kirjaimia)
nuo on kyllä sinänsä ihan hauskoja, mutta kun aikaa on vartti, tehtäviä miljoona ja sitten ohjeet tuollaisia, jotka muuttuu vaan vaikeimmiksi koko ajan niin ei sitä vaan pysty...
no, sitten oli ryhmätilanne. se oli ihan kiva. meidän piti olla se raati, joka päättää ketkä otetaan opiskelemaan terveydenhoitajan alaa. me emme ole nähneet opiskelijoita, eikä pääsykokeita ole ollut. meillä on vaan paperit nenän edessä. sitten meidän piti keskustella siitä, mitkä on ne kriteerit, millä sinne kouluun pääsee.
sitten oli psykologian haastattelu. ja sen naamalta ei kyllä tasan näe yhtään mitään siitä, ootko sä vastaillut hyvin vai et. ja nyt muuten aloin miettimään, että kun se kysy mun terveydestä, niin olikohan niissä piirustuksissa tai lauseenjatkamistehtävissä jotain, mikä kertoi jostai huonosta mielenterveydestä....
ja minä olin hienosti valmistautunut kaikkiin sellaisiin kysymyksiin mitä yleensä kuvittelis että kysytään. "kerro viisi hyvää ja huonoa puolta itsestäsi" "miksi juuri terveydenhoitaja eikä sairaanhoitaja?" "minkälainen tämän alan tulevaisuus on?" "mitä sinun mielestäsi terveydenhoitajalla pitää olla, jotta hän olisi hyvä ammatissaan?" "mitä tulevaisuuden haasteita tällä alalla on?" ja ennen kaikkea oletin että multa kysytään "Miksi juuri sinut pitäisi valita tähän kouluun?" Mutta ei! minä olin keksinyt vaikka mitä hienoja juttuja ja vastauksia, joitä en sit saanut käyttää. sen sijaan se kysy "mitä sä harrastat?" "miten sun perhe ja avopuoliso suhtautuu Lahteen muuttoon?" "Koetko olevasi terve?" "mitkä on sun vahvuutesi tällä alalla?" "mistä lähti kiinnostus tätä alaa kohtaan?" ja sit musta tuntu, että olin samantien pihalla siitä luokasta kun olin sinne päässytkin...

eli en sano yhtään mitään. jäi vähä typerä olo koko kokeesta. rasitti tehdä niitä jotai samoja piirustustehtäviä, mitä oon jo aikasemminkin muissa valintakokeissa tehnyt.. mutta nyt odotellaan... jäi sellainen olo, että ensi vuonna sitten uudestaan hakupapereita täyttelemään...

1. OIKEA NIMESI
Jenna
2. GANGSTA NIMESI: (nimesi kolme ensimmäistä kirjainta + izzle.)
jenizzle
3. SALAPOLIISI NIMESI: (lempivärisi ja lempieläimesi)
punainen kissa
4 STAR WARS NIMESI: (sukunimesi kolme ensimmäistä kirjainta, nimesi kaksi ensimmäistä kirjainta)
stoje
5. SUPERSANKARINIMESI: (toinen lempivärisi, lempijuomasi).
violetti smirnoff
6. IRAKILAINEN NIMESI: (nimesi toinen kirjain, sukunimesi kolmas kirjain, mikä tahansa kirjain toisesta nimestäsi, äitisi tyttönimen toinen kirjain, isäsi toisen nimen kolmas kirjain, sisaruksesi nimen ensimmäinen kirjain, äitisi tyttönimen viimeinen kirjain):
Eomuhtn
7.TODISTAJANSUOJELU NIMESI: (isäsi toinen nimi)
Johannes
8. GOOTTI NIMESI: (musta + lemmikkisi nimi)
Musta Casmir

hihihihiii! Tänään tulin kotiin ja mua oli vastassa pääsykoekutsu Lahden ammattikorkeaan! Eli vielä on mahdollisuuksia, että tästä naisesta tulee terveydenhoitaja neljän vuoden päästä. :) olin jo niin varma, ettei koko kutsua edes tule. Nyt vaan pitää pääsykokeet mennä nappiin, niin pääsen kouluun. Jännittää jo nyt. Sovittiin jo äidin kanssa, että menen edellisenä iltana Hämeenlinnaan yöksi ja äiti ja VP heittää mut aamulla Lahteen. sit sieltä illalla kotiin. :) ei tarvii niiiiin aikasin lähtee täältä asti ajelee ja varsinkaan ei tarvitse panikoida auton kanssa.
Täydellistä olisi, jos Vesa pääsisi Heinolaan kouluun, niin pääsisimme yhdessä muuttamaan Lahteen. <3 siinä onkin sit haastetta suhteelle, jos Vesa pääsee Jyväskylään ja mä Lahteen. siinähän yritetään sit riutua etäsuhteessa, joka varmasti ottaa koville, kun ollaan jo reilu vuosi yhdessä asuttu ja sitäkin ennen ollaan nähty parikin kertaa viikossa. Mutta kyllä mä jaksan uskoa, että meillä rakkaus riittää. <3 Harjottelut pitää vaan yrittää järjestää niin, että ollaan samalla paikkakunnalla ja kesät myös. :) mut turha sitä nyt on edes vielä ajatella sellasta. katsotaan sitten, kun tiedetään minne kukakin syksyllä menee. vai pääsekö kumpikaan yhtään mihinkään.
Nyt vaan mun pitää tsempata tosissani noihin pääsykokeisiin! miettii hyvät vastaukset kaikkiin mahdollisiin kysymyksiin etukäteen ja silleen. :) onneksi sainkin koulussa hyviä vinkkejä siihen, mitä siihen ennakkotehtävään kannattaa vastailla. täytyy etsiä se paperi jostain tuolta kansioista ja katella, mitä järkevää kirjoittelisin. olipahan siitäkin alkio-opistosta edes jotain hyötyä!
Nyt onkin sitten hyvä syy lähteä huomenna tai lauantaina vähän baareilemaan Vesan kanssa. <3 taas vaihteeksi.

Kaksi päivää neuvolassa takana. Maanantaina annettiin vaan avain käteen ja kysyttiin löydänkö omaan konttoriini. Pyydettiin itse soittamaan tunnukset koneelle ja sanottiin, et kattele vähä kaappeja, missä on mitäkin. :D siinä mun perehdyttämiset. Ei vaan, kyl sitä aika äkkii näin parissa päivässä on asiat muistuneet mieleen. Tänään pääsin jo niitä ihkuja 1½ vuotiaita mittailemaan, oli siinä yks nelikuinenkin. :) yhden pojan 5v tarkastuksesta ei meinannu tulla mitään, kun jouduin keskeyttämään heidät vähäksi aikaa. Poika oli ollut niin ihastunut minuun. Hän oli henkeään pidätellen kysynyt, kuka tuo kaunis tyttö oikein oli, joka kävi ovella :D
Myös siellä on pyörinyt kaksi nelikymppistä korjausmiestä eilen ja tänään. Eilen ne kattelivat ikkunoita, kun päivystin Eevan puhelinta ja juttelivat härskejä :D tänään ne tuli mulle juttelee, että pitäisi lääkejääkaappi tyhjentää, kun niiden pitää ottaa se vähäksi aikaa pois päältä. no minähän menin tyhjentämään sitä ja he sit siinä mulle sanoivat, että kohta on kaappi täynnä kaljaa ja alkaa hoilaus käymään hetken päästä kun he istuvat siellä ja juovat kaljaa. Mihin ei kuulema sisälly mitään homoeroottista. Tällänen pikkunen tyttö menee aivan pyörryksiin kun tuollaisia työpaikalla jutellaan :D kikattelin vaan :D olis pitänyt sanoa jotain nasevaa takaisin, mutta eihän mulle koskaan tule juuri sillä hetkellä mitään mieleen kun pitäis.
tässä ne viikot sitten kuluvatkin rattoisasti, koko hemmetin kesä. ensin täällä, sitten porrassiivojana. sit kouluun. seuraava loma taitaakin olla syysloma, JOS mä mihinkään kouluun pääsen edes.
Pitäiskö mulle jo ollu tullu pääsykoekutsu ammattikorkeeseen? ei nimittäin ole kuulunut. alkaa masentaa, jos mä en mihinkään pääse. mistä vetoo, amiksestakin tulee 16. päivä kielteinen päätös. "sinua ei ole valittu koulutukseen" saatana. jään ikuiseksi ylioppilaaksi, joka ei ole saanut itselleen mitään oikeaa ammattia. stressaa ihan saatanasti. minä haluan kouluun terveydenhoitajaksi ja ammatin, ja perustaa perheen siinä välissä. ja haluan omakotitalon ja auton ja pihan! saatana. enhän mä mitään saa, jos jään tälle tasolle. ellen voita lotossa.
on se perkele kumma, jos mua ei edes pääsykokeisiin kutsuta! minä vielä muutenkin.. mitään muuta tällä hetkellä elämässäni halua kun opiskelemaan terveydenhoitajaksi!
no, kai me sit jäädään odottelemaan lottovoittoa, tai toivotaan että Vesa pääsee kouluun, ryhtyy yrittäjäksi ja rikastuu sillä. Minä voin jäädä kotiin. Tässä sitten samantien hommataan mut raskaaks, synnytän pari mukulaa ja vietän ah, rattoista elämää kotiäidin roolissa!
no ei kiitos! Lapset voin kyllä hankkia jo piankin. mutta en mä kestäis koko elämääni kotona nyhjöttää, kyllä mun töihin pitää päästä. ja mieluummin muualle kuin kaupan kassalle.
Kouluun pääsyä odotellessa siis...

Rauha kotona vihdoinkin. Kävin eilen illalla luhangassa tuulettumassa, kun alkoi niin paljon raivostuttamaan. Kun tulin kotiin täällä oli Polenov kattomassa leffaa ja ryyppäämässä. ei sillä että olisi haitannut, oli vaan kiva tulla kotiin itkeneenä ja muutenkin kamalan näköisenä. Miehet sit lähtivät heti miten kaupungille ja mä sain vielä viimeiset aggressiot purkaa huutamalla ja itkemällä niin että varmaan naapuritkin kuuli.
Sit katsoinkin sängyssä loppuillan Housea ja nukahdin puoli kahden aikaan.
Herra saapui kotiin kuulema puoli viisi aamulla ja kännissä kuin käki, mikä ei tosiaan ole Vesan tapaista yleensä. Mutta eilen oli vaan viina maittanut. eihän siinä mitään vikaa ole, saahan aikuinen mies välillä ottaa rennosti.
Tänään yritin aamun olla vielä känkkäränkkä, mutta iltapäivällä ei enää jaksanut, kun tuli ikävä halia ja pusuja, joita olenkin saanut koko illan tarpeeksi asti <3
Käytiin katsomassa kissanpentuja taas, ja kyllä ne on kasvanu. enää mahtuu vaan yksi rääpäle kädelle. <3
kävimme sitten siinä samalla vesalla kotona saunomassa.
Huomenna pitäisi sitten mennä neuvolaan kahdeksaan töihin. Ja minä olen vieläkin hereillä! kyllä tulee rankka aamu, ja todennäköisesti rankka koko päivästä. Löysin tuolta kaapin nurkasta vielä vanhan nimikyltinkin, minkä voin sitten huomenna laittaa, niin ei tarvitse uutta tehdä :)
saa nähdä, miten sitä tottuu taas olemaan töissä ma-pe säännöllisesti. no, en mä usko, että se vaikeuksia aiheuttaa. :)
mutta nyt kullan viereen nukkumaan<3

Tänään ei ole hyvä päivä, ei ollut eilinen iltakaan...
Minä haluaisin joskus viettää iltaa Vesan kanssa ihan kahdestaan ja jutella kaikesta.. Niin kun eilenkin olis ollu kiva juoda vähä siiderii, valkkarii ja viettää iltaa kahdestaan niin ei sit millään. Kyllä tänään sit lähdetään kavereiden kanssa ryyppäämään into pinkeenä, jeejee!
Mulla on vaan sellainen olo ollut jo jonkin aikaa, että mun seura on ihan paskaa. Mun kanssa ei voi olla kahdestaan sitten mitenkään. Eilenkin Vesa olis halunnu terassille, mutta se olis halunnu Marin ja Jukan mukaan. ei mun kanssa kahdestaan. saatana!
ei me jutella mistään, paitsi jostain hälläväliä jutuista.. "sellanen ja sellanen leffa tulee, siinä on se ja se näyttelijä, tiedätsä, se on näytelly siinä ja siinä leffassa, muistatko, häh?" tai sit jotain muuta paskaa.. "maito on loppu, mennääks kauppaan?" Vesa sanois tähän, että ei mun kaa voi keskustella mistään, ku mä tiedän kaikesta kaiken ja päden joka asialla.. Paskat.
Aina tarvitaan kavereita meidän seuraks, muuten on ihan tylsää. on se nähty monet kerrat. viimeks vappuna kun ei ollu kavereita, niin ei ollu mitään. No eipähän tarvinnu krapulasta kärsiä, jos siitä pitää jotain positiivista etsiä. Mitään ei Vesa koskaan järjestä. olis järjestäny vappuna jotain, minunko tehtävä se aina on?! tai ylipäätään aina se on minun tehtävä.. sit ku kysyt et mitä sä haluisit tehdä millonkin niin aina sama vastaus "emmä tiiä". mieti siinä nyt sit.
Minä haluisin, että joskus Vesa vaan tulis ja sanois, että nyt mä oon järjestäny tätä ja tätä ja sit tehtäis ja mentäis. enkä mä sano, että pitää järjestää jotai kalliita ravintolaillallisia, koska ei meillä ole rahaa tällä hetkellä sellaseen. Mut vaikka joku piknik johonkin.. tai vaikka.. Vesa vois joskus kutsua vaikka oman perheensä meille syömään. sekin olis musta kauheen kivaa ja ihanaa. Mä aina kutsun mun äitiä ja vptä ja tiinaa ja ym. meille syömään, ja vesankin perhettä oon kutsunu. nekin mä oon saanu yksin järjestää aina. miettiä mitä mä laittaisin ruokaa ja muutenkin, sit ku kysyn vesalta, että mitä laittettais ruokaa, niin en saa vastausta. ei mitään.
Ongelma on siis nyt vaan se, et musta tuntuu, ettei me tehdä koskaan mitään yhdessä. me ei jutella koskaan mistään. ja mä saan aina yksin järjestää kaiken, jos mä haluisin jotakin.
äiti kerran sano mulle, et automatkathan ovat aivan ihania, kun saa jutella ja keskustella kahdestaan kaikesta, kun ei kumpikaan pääse tekemään mitään muuta. no, jos mä ajan, Vesa yleensä vain nukkuu vieressä. jos se ajaa, me ollaan yleensä vaan hiljaa. jokatapauksessa ollaan vaan hiljaa oikeestaan koko matka. tosi antoisaa.

en mä sano, etteikö Vesassa olis mitään hyviäkin puolia. on niitä paljonkin. Kyllä Vesa täällä siivoo ja tiskaa ( mut ei pese pyykkiä, puhuu vaan siitä, et pitäis pestä). Vesa käy töissä ja maksaa oikeastaan kaiken. nyt onkin kiva, ku mä pääsen töihin ja pääsen myös osallistumaan taloudellisiin asioihin. Vesa on muutenkin kyllä todella huomaavainen ja kiltti ja ihana. <3
mut joskus vaan vituttaa kaikki negatiiviset puolet toisessa aivan älyttömästi!!

Nytkin se on jossain, en tiedä missä. mä nukuin yöni sohvalla ja heräsin aikasin. Kävin yksin kaupassa ja kun tulin kotiin ja miestä ei näy missään... kaippa se on sit polenovin kanssa pelaamassa korista, kun se siitä eilen puhu.
Hauskaa viikonloppua vaan kaikille!