Responsiivinen IRC-Galleria testissä osoitteessa m.irc-galleria.net. Käy kokeilemassa ja jätä palautetta

IRC-Galleria

Even my bones can feel it's coldKeskiviikko 05.12.2007 13:43

Yksi merkki näennäisestä kotoisuudentunteesta on se, että kaikki liikutettavissa olevat tavarat (mikäli unohdetaan väkivallankäyttö ja kaikki Harry Potterin ylihienot taikakeinot) huoneessa ovat levällään. Susannan elämään perehtynyt tutkija voisi tehdä sotkustani kaksi päätelmää: minä olen viimein kotiutunut tai sitten minun käsitykseni vaatekaapin käyttötarkoituksesta on pahemman kerran virheellinen.

Minä olen tehnyt havainnon: tässä asunnossa on kylmä talvisin. Kämppikseni on itseasiassa päiväkirjamerkintöjensä rivinvälitekstitarkoituksista päätellen havainnut minun kanssani täsmälleen identtisesti, vaikka saattaahan olla, että kämppikseni on tehnyt havaintonsa jo sata vuotta sitten, ja minä vasta tällä viikolla, mikä osaltaan tekee minusta kopiokoneen tai matkijan eli siis kykenemättömän tekemään omia persoonallisia havaintoja siitä, millainen tämä asunto on talvisin. Toisaalta voisi ajatella, että ehkä minulta ja minun kämppikseltäni molemmilta puuttuu talviturkki, mistä voi päätellä, että me emme ole eskimoita emmekä karhuja emmekä me ole tottuneet kylmään asuntoon. Tästä kaikesta voisi rakentaa sillan Niilin ylitse ja vastarannalla typerästi hymyillen todeta, että "we think alike". Se, joka tietää, mistä leffasta tuo fraasi on, saa minulta yhden leffapojon.

Onko lämpöpatterissa mitään järkeä, jos se ei tee oloa huoneessa yhtään euforisemmaksi? Iltaisin yhden peiton alla kulta sanoo, että minä olen patteri, koska minä olen kuuma ja minä kietoudun ja lämmitän ja niin no, kaikki tietävät mitä patterin tulisi tehdä, joten ihan sama minä kuitenkin vain höpisen. Pohjalainen kopsahti juuri postiluukusta eteiseen. Ehkä talvisen kylmyyden sisään tuovat nuo samperin isot lattiasta kattoon ulottuvat ikkuvat. Onko niissä tiivisteitä? En minä tiedä, en minä ole katsonut. Ehkä eteisen avonainen ovi tuo sisään kylmää ilmaa tai ehkä meidän asuntomme vain on yksinkertaisesti liian suuri ja täynnä liian vähän tavaraa säilyttääkseen lämpöä talvisin. Mitä se sitten kertoo minusta? Olenko minä täynnä liian paljon tavaraa vai olenko minä lämminverinen vai johtuisiko minun lämpöni juuri siitä, että minä olen kietoutuneena yhteen älyttömän kiinnostavaan ja ihanaan ihmiseen? Minun huoneeni lämpöpatteri kaipaa poikaystävää. Siitä se on. Nyt minä sen tajusin. Heli, meidän pattereilla ei ole miestä. Mitenkäs nyt toimitaan?

Minä olen ajatellut ostaa kasan tiiliskiviä ja rakentaa takan keskelle keittiö-olohuone-yhdistelmää. Eilen minä ostin jo ultralämpöiseksi luvatun torkkupeiton, mutta koska euforinen olo on yhä hukassa, ja koska takka on listallani seuraava selviytymiskeino autiolla saarella oleskeluun...ei kun siis, nyt kädessä on väärä ohjekirja...siis torkkupeiton jälkeen takka on seuraava selviytymiskeino kylmässä asunnossa asumiseen, minä ajattelin unohtaa ultralämpöisen torkkuni (ja sen, että ultrasta mieleeni tulee huuhteluaine tai kuukautisside riippuen siitä, miten flunssainen mielikuvitukseni milloinkin on) ja rakentaa takan ja sytyttää sen palamaan.

Vaasassa kevyen liikenteen käyttäjät osaavat olla erityisen nenäkästä porukkaa (isonenäisiä, haha).

-Suuse-

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.