IRC-Galleria

Tätä ei ole tapahtunut sitten kevään 2005; tätä inhottavaa mitäänsanomattomuuden tunnetta, tätä kertakaikkisen sekavaa käsittämätöntä tarpeettomuutta kirjoittaa yhtään mitään yhtään minnekään.

Viime yönä me palasimme sinun opiskeluasuntosi ovelle ehkä viisitoista yli neljä. Minä en muista, oliko silloin vielä täysin pimeää. Länsitie ei ollut jäässä; minä ohjasin sinistä focustani yhden käden kahdella sormella, sinä selitit illan tapahtumia, ja minä kuuntelin, ja pikkuveli painoi tulomatkalla päänsä takapenkin selkänojan ylätaipeeseen ja sulki silmänsä ja pyysi sinua hiljenemään. Minä olin kuski, ja minun poikaystäväni ja minun pikkuveljeni painuivat yökerhoon juhlimaan kahdestaan. Tänään isän luona väsymyksestä ja yli koulupäivän velloneesta näennäisestä krapulasta huolimatta pikkuveljeni hymyili ja sanoi, että eilinen oli hyvä ilta ja että se täytyy tehdä joskus uudelleen.

Aamuyöstä neljän jälkeen sinä halasit minua ja pidit minusta kiinni, ja me juttelimme kuiskaten hämärässä huoneessa kauan ennen kuin kumpikaan meistä nukahti toisensa syliin niille sijoilleen. Tänään minä olen viettänyt päiväni sinun painautuneena kiinni sinun syliisi, ja me ollaan selattu sanomalehtiä ja höpötetty ja tuijotettu televisiota ja lojuttu vierekkäin laiskoina vuoteen päällä lakanoiden rutussa jossakin.

Maanantaina minä palaan sijaistamaan historianlehtoria vielä ainakin päiväksi. Kotona on hiljaista, vaikka eilen mummo kävi ihmettelemässä, miksi minun huoneeni ikkunassa on valot päällä arkipäivisin. Astianpesukone oli sairaana muutaman päivän, mutta tänään siitä on tullut terve taas. Ensimmäistä kertaa pariin viikkoon minun ei tee mieli tupakoida, ei oikeastaan ollenkaan.

Hämärässä hiljaisuudessa aamuyön suloinen väsymys ja sinun lämpösi ja sinun suukkosi ja minä, ja sinun läheltäsi minä en tahdo lähteä minnekään. Sinä halaat minua ja kuiskaat, ja minä kuuntelen, kun sinä pehmoisesti suutelet minun poskeani ja minun niskaani ja minun takkuista päätäni ja kuiskaat minun korvaani hiljaa varovasti jotakin.

-Suuse-