IRC-Galleria

//Odottelen tässä et Kaunis mieli -leffa latautuu (tiedän se on laitonta, mutta mikäpä tähän maailmanaikaan ei olisi ) ja ajattelin kirjoittaa teille jotain paskaa. Tavoitteeni on saada teidätkin vähän miettimään asioita, jotka ovat minulle tärkeitä.//

Itserakkaus ja omahyväisyys kunniaan!!! Kenelläkään muulla ei tässä maailmassa ole väliä paitsi minulla. Me rikkaat pohjoismaalaiset kersat opimme usein sanomaan ensimmäisenä sanana "äiti"; afrikan lapsille ensimmäinen sana on "ruoka" - miettikääpä miksi.

Tai älkää miettikö, tein sen jo puolestanne: vauvana vietämme suurimman osan ajastamme äitimme kanssa (valinnanvapautta ei tässä vaiheessa suoda) - ensinnäkin äiti puhuttelee itseään kolmannessa persoonassa - vallanosoitus (niin tekivät myös muuan Napoleon, Hitler ja joku venäläinen Katariina, joka kuoli harrastaessaan seksiä hevosen kanssa) - toisekseen äiti puhuu vain kahdesta asiasta: joko itsestään tai sinusta. "Katso kulta, kun äiti osti uudet housut, eikö ole hienot?" , "Oletpa sinä söpö äidin pikku sottapytty, kun sotkit naamasi mustikkasoseella", "Onko äidin peppu alkanu roikkua?", "Äiti käy äkkiä veskissä, äiti tulee ihan kohta takaisin" etc... ei ihmekkään, että "äiti" on se sana, mitä sitten hoetaankin seuraavat 20 vuotta (tämän jälkeen yleensä pahimmatkin peräkammarin pojat vieroitetaan äidin tissistä ja potkaistaan ulos kotoa - poikkeuksiakin tietysti löytyy)

// Nyt yritin, korostan sanaa YRITIN, katsoa leffaa, mutta joudunkin näköjään odottamaan vielä hetken, jotta se latautuu vielä lisää. Tähän väliin voin todeta kaksi asiaa:
1. minulla meinasi tulla oksennus - miksi bulimia tulee niin salakavalasti, vaikka en edes halua sitä?
2. kirjoitustyylini on kuin simpsons-jakson rakenne: haluan kirjoittaa aiheesta X, mutta aloitankin aiheesta Y, josta vien asiaa eteenpäin aiheen Z kautta kohti X-asiaa eli itse pääydintä. (ymmärrätte mitä tarkoitan jos ja kun luette tämän jutun loppuun.) //

Äitimme ovat siis opettaneet meidät jo itsekkäiksi persooniksi puhumalla vain itsestään. Seuraava aihe siis tuskin yllättää teidät: ajattelin puhua omasta nimestäni. Nimeni on siis Anna; vanha ja kansainvälinen nimi, joka on myös käskymuodossa oleva (nykypäivänä usein perverssiksi mielletty) verbi.
Katson tänään päivällä elokuvan, jossa oli onneton rakkaustarina Pariisista - päähenkilöt Pierre ja Lucia. Kun Lucia suuttui Pierrelle, hän juoksi ystävänsä Annan luokse.Anna lohdutti Luciaa, soitti Pierrelle ja lopulta sai rakastavaiset palaamaan yhteen, jonka jälkeen he harrastivat estotonta seksiä. Happy End - loisto työtä Anna!

Hovimäki-sarja on varmasti monelle tuttu - Ihastuttava kartano: Avarat ja isot huoneet, jotka täytyy pitää siistinä. Paljon ihmisiä, jotka pitää ruokkia joka päivä moneen kertaan. Päähenkilöinä kartanon isäntäväki Karl-Magnus ja hänen äitinsä, vaimonsa, siskonsa ja tulevat sukupolvet. Isäntäväen ruokinnasta ja huoneiden siisteydestä huolta pitää, kukas muukaan, talousmamselli Anna. Hovimäki ei pysyisi pystyssä ilman häntä - loisto työtä Anna!

Joku sivistynyt voi kenties tuntea myös Anna-kirjasarjan. Kirjojen päähenkilö on opettajar nimeltään Anna, joka tosin toimii myös pikkukylän psykiatrina, kätilönä, lastenhoitajana, kuuntelijana, riitojen selvittelijänä ja ties mitä muuta (itse en ole lukenut kyseisestä neliosaisesta sarjasta kuin osat 2 ja 3 eli enempää en osaa kertoa) Pikkukylä pelastuttu - loisto työtä Anna!

Voitte toki itsekin keksiä lisää sarjoja, elokuvia, kirjoja, lehtiä, tarinoita ja huhuja, joissa seikkailee Anna, ystävänne. Nomen est omen( = lat. nimi on enne) totesi jo Brita, kun olin 16-vuotias. Anna-nimi juontaa juurensa kreikankielen nimestä Hannah, joka tarkoittaa armoa. Annat ovat siis armollisesti langetettu hoitamaan sekä muiden ihmisten ihmissuhteet että palvelemaan heitä muutenkin auliisti. Annat eivät osaa olla ankaria, vaan antavat kyllä armoa, jos vain sitä heiltä pyydetään - näin olen todennut tutkittuani edellä mainittuja teoksia sekä itseäni.

Olenko tällainen sen vuoksi, että nimeni on Anna? Olenko mielummin vetojuhta kuin raipanheiluttaja nimeni vuoksi? Miksi kaikki elokuvien Anna-nimiset ovat aina niitä hyväsydämisiä sinkkunaisia, joilla ei käy mielessäkään iskeä sitä Jared Letoa itselleen, vaan hyvää hyvyyttään tekee 24/7 töitä, jotta hänen ystävänsä palaisi yhteen exänsä kanssa.

Itse en osaa vastata kysymyksiini, enkä tiedä tarvitseeko minun edes osata. Ehkä sekin jo riittää, että tiedän olevani nimeni veroinen - armollisna aina. Vaikka joskus olisi kiva, että elokuvien Anna olisi se sankari, joka voittaisi kaikki palkinnot ja kermavaahdon kaupan päälle - silti olen iloinen, ettei nimeni ole Katariina - saattaisin olla aikamoinen heppatyttö, enkä ole vielä valmis kuolemaan (minun täytyy pelastaa vielä monen ystäväni parisuhde).

//Kiitos ja hyvää yötä - kaunis mieli ei lautautunut koskaan katselukuntoon, mutta sainpahan kirjoitettua vähän paskaa pois mielestäni. Jos teillä ei ole parempaa tekemistä niin miettikää, täytättekö oman nimelle tuomat velvollisuudet kuten minä. Pahoittelen kirjoitusvirheitä, mutta huomioikaa kellonaika ja antakaa anteeksi - minä ainakin antaisin teille.//