IRC-Galleria

Kaikkivoipa Jumala luo kiven, jota Hän ei itse jaksa nostaa

Elämässä on tietty rytmi
meidän täytyy pysyä siinä
tai keksiä oma tahtimme

On oma valintansa
tanssiiko muiden ihmisten pillin mukaan
taputtaako käsiään yhtä lujaa kun muutkin

Tänään päästin irti tahdista
tunsin hetken onnea
Liikuin juuri niin kuin
minä itse halusin

Hetken hengitin
Sitten soivat todellisuuden torvet
Täytyi palata tuttuun
elämän rytmiin
Unohtaa että olemme olemassa

Joskus sitä päättää perjantain ja lauantain välisenä yönä baarissa about kello 02.30, että aamulla mie kyllä nukun niin pitkään ku jaksan. Lauantaiaamuna herää hieman yli 11.00 maailman onnellisimpana siitä, että on saanu nukkua rauhassa pitkään ja hartaasti. Keittelee aamukahvit, aurinko paistaa.. pitkän vetkuttelun jälkeen päättää, että nyt mie meen suihkuun. Avaa oven ja tuntee jalkoihin valahtavan kosteuden. Kynnyksen yli lainehtii ruskeaa paskavettä, koko vessa/suihkutila lainehtii. Se siitä onnistuneesta aamusta.


(Kuvan ottamishetkellä talkkari on käynyt jo huhkimassa ja puhkimassa about 2 tuntia)

Kirjassa sanottiin, että isä kertoo lapselleen "miksi linnut pysyvät ilmassa" Ei minun iskä oo kertonu. No sitten kirjassa myös väitettiin että isähahmon puuttuminen on poikalapsille haitallista. Just tiistaina oon paasannu et kyllä kahen naisen kasvattama poika kasvaa ihan normaaliksi mieheksi ja sillä siisti. Kumpikin kannanotto perustuu tutkimuksiin.. et mitä tässä nyt pitäis uskoa?
Nyt se kirja väittää että tutkimusten mukaan äidin pitkä koulutus takaa lapselle myönteisen kehityksen - no meiä äiti on jättäny lukionki kesken ja mie oon kuitenki näin priimatavaraa (paska tutkimus). Äitien kielenkäyttö muuttuu kuulemma monimutkaisemmaksi, mitä vanhemmaksi lapsi tulee - no shit sherlock, mie ku oon luullu et heti ku vauva syntyy niin äiti alkaa sille selittään latinaksi matemaattisia kaavoja ja sitten ku lapsi täyttää 20 niin puhutaan lässyn-lässyn-kieltä. Seuraavaksi tulleeki sitten lapsityrannit-telkkariohjelmasta tuttua psykologiaa "ei ole olemassa häiriintyneitä lapsia, vaan häiriintyneitä lapsi-aikuinensuhteita. "Vanhempien tulisi sallia lapsen osallistuminen perheen päätöksentekoon jo pienestä pitäen" - niin Liiselotte 3-vuotta, päätäppä sie et lähdetäänkö lomalle Egyptiin vai Naantaliin. Kirjan mukaan Karennikin on vielä nuori. Tosin myöhäisnuori, mutta kuitenkin. Enää ei voi vittuilla sille vanhuksellekaan.

kuten parkkipaikat...

Wenja:
hei Annukka kuule
Mie:
no hei wensku kuulen, mikäs mielessä pienessä
Wenja:
mie kuulin huhun et Jeesus on ollu oikeesti olemassa
Mie:
juu-u, kyllähän se Jeesus on oikeesti ollu olemassa
Wenja:
no tiiätkö mitä muuta kuulin
Mie:
noh, mitä muuta :D
Wenja:
et sois niinku kuollu meiän muien syntien takia
Mie:
mistä sie oot tuommosia kuullu
Wenja:
eikö oo uskomaton juttu. kyllä se mieki oon kans miettiny tässä et johan on jätkällä ollu pokkaa
Mie:
voi wenja :D

Yksi teistä on rakastunut.
Toinen teistä on onnellinen kokoajan.
Kolmas liian vaikeasti ymmärrettävä.
Neljäs seisoo reunalla ja mietin, pitäisikö tönäistä vai vetäistä.
Viides on liian helppo.
Kuudellannella ei ole kaikki hyvin.
Seitsemäs ei tajua kuuluvansa teihin.
Kahdeksas istuu ja toivoo, että Jumala ajattelisi häntä, vaikka hänen tulisi ajatella Jumalaa.
Yhdeksännelle minulla ei ole paljoa sanottavaa, tiedät että rakastan sinua.
Kymmenes on vielä vaatekaapissa piilossa.

Pieksämäen poliisi pelästytti minut puolikuoliaaksi. Et Vittu jee sanon jo minäkin! *?v/i&tt%¤""

Yks yö en nukkunut sekuntiakaan. Minä vain rukoilin sinun puolestasi - koko yön. Pyysin että Taivaan Isä antaisi taakkasi minun harteilleni, edes hetkeksi, jotta voisit hengähtää. Rukoilin sinulle kaikkea hyvää, sillä mikään muu tässä maailmassa ei tee minua niin onnelliseksi kuin se, että näen sinun olevan onnellinen. Heti aamulla huomasin, että Jumala on ns. toiminnanmies. Oma aamuni oli täynnä sekamelskaa ja mikään ei oikeen tuntunut onnistuvan. Jo silloin kävi mielessä, että näinkö nopeasti sainkin vastauksen rukoukseeni, mutta en uskonut sitä vielä siinä vaiheessa todeksi. Kun sitten miljoonien mutkien, mäkien ja kuoppien jälkeen saavuin viimeinkin OIKEAAN aikaan OIKEAAN paikkaan, näin sinut ja sinä hymyilit. Voi kuinka se lämmittikään sydäntäni. Voit vain kuvitella kuinka tulinkaan tänään sitten onnelliseksi kun kuulin, että elämäsi alkaa hymyillä vielä vähän lisää. Toivottavasti kaikki järjestyy ja elämä voittaa taas. Sain ainakin muistutuksen rukouksen voimasta.