Haluan jakaa kanssanne Ateismi-yhteisössä käydyn lyhyen vuoropuhelun syrjinnästä. Puhe kääntyi jossain vaiheessa Raamatun syrjivään olemukseen, jonka eräs uskovainen kielsi. Siitä seurasi seuraava dialogi:
<i>Idhren:</i> Uuden testamentin puolelta löytyy myös useampiakin kohtia, joissa kristittyjä kehoitetaan välttelemään pakanoiden seuraa. (Tit. 3:10-1, 2. Tess. 3:6, 2. Joh. 1:10-11, Room 16:17, 2. Tim. 3:5)
<i>Idhren: </i> ...toisin sanoen syrjimään niitä, jotka eivät ajattele samalla tavalla kuin kristitty.
<i>Njapis:</i> No onko se ongelma? Eikö Raamattu tuo sanoman, joka pitäisi kuulla ja ymmärtää, te itse teette itsestänne Raamatun vastaisia ei Raamattu teistä. ^^
<i>Njapis:</i> Eli se on teidän oma ongelmanne, älkää mussuttako, jos ette ymmärrä, yksinkertainen vastaus. ^^
Minusta tämä logiikka on varsin mielenkiintoinen - on siis syrjityn syy, että häntä syrjitään, on minun syyni, jos joku muu ei hyväksy tapaani ajatella, koulukiusatun syy, että häntä kiusataan? Mitäs tapahtui lähimmäisenrakkaudelle? Te muut uskovaiset, olkaa fiksumpia älkääkä koskaan sortuko tällaiseen ahdasmielisyyteen.