IRC-Galleria

Teininä minun synttärini olivat jokseenkin laimeita. Sitä vaan jännitti että miten kaikki kolme viihtyisi. Etukäteen leivoin pizzaa ja toivoin ettei olisi mitään mistä joku ei tykkäisi. Jotain keksejä ja kakkua piti myös olla. Ehkä sulkaakakkua niin kaikki tykkäisivät. Musiikkivalikoimanikin olivat huonot. Pitäisiköhän ostaa levy josta kaikki tykkäisivät vai kehtaisikohan noita kasetteja soittaa johon olen itse äänittänyt kaikenlaista noloa.. oivoi. Kun kaverit tulivat niin istuttiin visusti minun huoneessa, syötiin pizzaa ja suklaakakkua. Juteltiin ja katseltiin ehkä valokuvia. Varmuuden vuoksi olin vuokrannut leffan naapurikaupungista, mutta sekin oli huono. Loppujen lopuksi synttärit olivat ihan kivat, kuten edellisenäkin vuonna, mutta vain kovin samanlaiset.
Sitten kun alkomahooli tuli kuvioihin, ei enää tarvinnut niin paljon miettiä mitä tekisi. Enemmänkin sitä, kuka tulisi. Puolella kutsutuista oli aina jotakin muuta menoa. Se oli pettymys, mutta hauskaa oli sillä pienelläkin porukalla. Vähitellen synttärit alkoivat kuitenkin taas muistuttaa toisiaan. Kukaan ei pääse ja yritetään ottaa ilo irti pienestä porukastamme samalla kaavalla kun edellis vuonna. Ainostaan erillaiset piirakat ja kakut pöydässä.
Onneksi tänä vuonna ei ole kämppää niin ei tarvitse pitää synttäreitä. Haluaisin lähteä vaikka keilaamaan! Eikä sinne edes tarvita isoa porukkaa, jos vain saisi neljä ihmistä lähtemään niin ei tulisi rata turhan kalliiksi. Neljä ihmistä.. sekin vaatii aikamoisia promootiotaitoja minulta, vaatimattomalta nyhveröltä.