IRC-Galleria

Ei tarvinnut kuin mennä vessaan Helsingissä niin sai jo osakseen huonoa palvelua. Rasittaa jo ne kolikkoautomaatilla varustetut käymälät mutta kärttyisä rahastajamummo on vielä vähemmän minun mieleeni. Mummeli ei voinut edes kertoa alkuun että siihen piti maksaa vessamaksu vaan ärähti "hei!!" ja odotti jotakin tapahtuvan. Kahdelta tytöltä se kustansi tietysti kaksi euroa että sai rakkonsa tyhjentää. Tervetuloa Helsinkiin saakelin landepaukut!

Löytyihän sieltä vaikka mitä. Monta H&M:ää ja Mango, jota ei löydy edes JiikooÄllästä. En sieltä tosin mitään ostanut, mutta nättejä vaatteita oli. Fazerin Kahvilaa/lounasravintolaa pitää ylistää huikeasta salaattiannoksesta johon sai itse valita lisukkeita ja ja vielä muhkean leivän kaupan päälle. Ei ollut sadistisen kallis kun ilmaista vettäkään ei saa joka paikasta. Eikä ne jälkiruoatkaan pahoilta näyttäneet, ja mitä eskolta sain pähkinätorttua maistaa, oli makukin taivaallinen. Harmi että siinä vaiheessa omaan massuuni ei mahtunut jälkiruoan muruakaan, vaan päätin säästää makeanhimoni ylistettyyn laatukahvilaan Ekbergiin.

Kondiittoriopettajani on suorastaan ylistänyt tätä Suomen vanhinta kahvilaa Ekbergiä, huikeista leivoksista ja palvelusta, joten päättelin että se ei voi olla huono satsaus. Astuimme sisään ja katselimme esille pantuja leivoksia ja pullia. Mikään ei varsinaisesti houkutellut. Valikoima oli suppea ja leivoksista puolet sisälsi marenkia jota arvostan konditoriatuotteena yhtä paljon kuin hattaraa. Siistiä työtä kondiittorimestarit olivat tehneet, mutta mitään erikoisen upeaa en nähnyt, jos koristelua lainkaan. Kaikki oli hyvin simppeliä. Opettajani oli käskenyt ehdottomasti kuvata näitä "luomuksia", jos kahvilaan astuu, sillä näistä saisi hienoja ideoita omiin tuotteisiin. En kuitenkaan nähnyt mitään syytä nolata itseäni kameran kanssa, kahvilassa istuvien elitistiporhojen edessä, sillä näky ei ollut Prisman herkkuhyllyjä mainittavampi. Istuimme yllättävän rahvaanomaisesti kalustettuun pöytään. Tarjoilija saapui vaivaantuneen näköisenä palvelemaan meitä. Tuntui kuin pukukoodimme olisi ollut väärä tai meissä olisi ollut jotakin muuta epämiellyttävää minkä vuoksi meidät olisi pitänyt heittää pihalle, mutta tarjoilija ei epävarmuuttaan vaan uskaltaisi tehdä meille sitä. No, joka tapauksessa, tilaaminen oli hankalaa kun lista ei ollut täysin ajan tasalla vitriinituotteiden kanssa. Yritin kuitenkin olla nopea kun tyttö siinä odotteli tilaustani, enkä halunnut vaivata häntä kauaa. Päädyin johonkin sitruunatorttupalaan joka oli aivan ylihinnoiteltu, ja kahviin, joka sekin maksoi huikeat 2,90. Morkkis iski heti kun tarjoilija lähti hoitamaan tilausta. Tilaus tuli ja yritimme nauttia siitä ainutkertaisesta tilaisuudesta, sillä se oli varma että tähän paikkaan ei enää koskaan erehdyttäisi. Torttu oli ihan hyvää, mutta ikinä en siitä olisi maksanut paria euroa enempää ilman sosiaalista painetta. Kahvi ei ollut Teboilin Juhlamokkaa mainittavampaa (+maito tuli kermanekassa joka 3:lle jaettuna oli aivan liian vähän). Kaverit hairahtuivat jättimäiseen "Ranskalaiseen"marenkiin joka näytti upelta suklaaraitaiselta pilveltä, mutta joka paljastui juuri siksi mitä marenki on, kova möhkäle sokeria, mauttomilla kaakaoraidoilla. Puolisen tuntia supisimme äimistyneinä siitä kuinka paska paikka tämä kahvila oli ja maksoimme ostoksemme tekohymyissä suin. Kun vihdoin olimme pässeet pihalle, ikävä Jyväskylään oli jo niin kova että hyppäsimme paikallisbussiin.
Kuinka ollakaan bussikuski vaikutti äärimmäisen työhönsä kyllästyneeltä ja oli hyvin vastahakoinen ottamaan rahojamme vastaan kun "lipun vois etukäteenkin ostaa tosta ulkooo(..prkl)". ..öö, aijaa, kiva tietää tuokin. Tervemenoa saakelin landepaukut!

Terve vaan teille Helsinkiläiset. Aina jaksatte yllättää niin positiivisesti kaukaa tulevia. Ja moro.