IRC-Galleria

Vittujoo. Läksinpä sitte eilen Roomasta Tivolia kohti tsekkailemaan keisari Hadrianuksen villan raunioita. Kalliiksi tuli, Rooman keskustassa lipuntarkastajia nousi bussiin, mukanaan semmoinen vitun pinkkipaitainen runkku käppänä, joka oli ilmeisesti porukan esimies. No, olin pukeutunut vaihteeksi suht. siististi, valkoinen kauluspaita ja pitkät housut, ni tää mulkero selkeesti päätti ottaa päivän provikat multa. Mulla oli opiskelijalippu, jonka saadakseen täytyy a) olla alle 26v, b) olla opiskelija ja c) asua Roomassa. No, tää ruttunaama tulee siihen ja alkaa valittaan, että olen liian vanha. Näytän sitte ajokorttia, että ooppany. Rutkutus jatkuu, jolloin sanon italiaksi, että olen tällä hetkellä vielä 25v., joten annappa olla. Mies näyttää myrtyneeltä, ja keksii sitten kysyä, että olenko opiskelija. Kyllä, Oulun yliopiston arkeologian opiskelija, töissä Roomassa. Sitte se jatkoi tivaamista, jotta asunko Roomassa. Edelleen kyllä, kerroin Villa Lanten editse menevän tien nimen ja sitten livahti se sammakko suusta: sanoin asuvani siinä töiden ajan eli 2 kk. Jampan naamalle levis semmonen hymy ku se ois löytäny kirsikoita paskakasaa tonkiessaan, ja vinkkasi että tuuppa ulos bussista.

Siinä vaiheessa ajattelin että voi vittu. Kun pääsen ulos, niin rupean sitten ihan tosissaan vääntämään tuon käppänän kans, sehän ei mua kuse silimään. Väärin meni, ruttunaama tais huomata mun aatokset mun naamalta, jolloin siihen hilautu 4 lipuntarkastajaa meidän ympärille. 50 euron sakko ja uuden (kalliimman tottakai) lipun lunastus. Eipä siinä auttanut sitten muuta kuin kaivaa kuvetta. Jotain semmoista se muka siinä sitten vielä vikisi, että mun olis pitänyt asua Roomassa vuodenvaihteeseen asti tai jotain vastaavaa paskaa, jotta olisin ollut oikeutettu opiskelijalippuun. Vitun posket, koskaan ei ole aikaisemminkaan syynätty mun lippua tohon malliin, se että mulla on ollut yleensäkin lippu, on aina riittänyt. Pinkkipaitainen ruttunaama oli päättänyt ottaa multa rahat pois, se syy sakkoon olis varmasti löytynyt, vaikka olisinkin älynnyt valehdella sille asuvani maailman tappiin asti Roomassa.

Sanomattakin lienee selvää, että Rooman julkinen liikenne pääsi nyt mun mustalle listalle. Potut maksetaan pottuina tilaisuuden tullen. Käppänää olisin voinut vääntää saman tien nenästä, mutta siitä olisi saattanut tulla sitten poliisiasia.

Muita matkustajiahan oli sitten turha tarkistaa, massit oli saatu ja koko kööri siirtyi seuraavaan bussiin mun rahastamisen jälkeen. Että semmosta toimintaa.

Noh, Hadrianuksen villa oli muutoin ihan messevä paikka, ja iltasella kävin syömässä Monte Verden kaupunginosassa Il Vascello -nimisessä ravintolassa. Valinta osoittautui loistavaksi, ikinä en oo ennen syönyt missään raflassa lautasenkokoista (kyllä!) ja täydellisen mureaa häränpihviä, joka vielä maistui aivan jumalaiselle. Siihen kylmä olut ja uppopaistetut perunat kylkeen, niin oli se hymy perseessä asti viimein mullakin. Ja kun nyt sielläpäin satuin olemaan, niin pitihän se poiketa vielä Finns go to Helliin, eli Finn MacCumhal -irkkupubiin tuopposelle. Ilta aamua parempi, viisaudesta en tiedä.

Semmoset seikkailut tällä kertaa, työaika vähenee ja kiireet kasvaa. Katsotaan milloin seuraavan kerran tapahtuu jotain mainitsemisen arvoista (tosin oliko tämäkään nyt niin erikoista).

Palaillaan,

--RoomaTurri