IRC-Galleria

hankala, epäsopiva, sietämätön.

minä.

minä yksin sängyssä, viileä makuuhuone, lämmin peitto. kuumat kyyneleet. miksi en valinnut matematiikkaa, miksi en valinnut jotakin muuta. miksi luen itseäni teologiksi, kun yleissivistykseni on selvästi täysin riittämätön? kuka tahansa pystyy murentamaan tietämykseni ja kumoamaan argumenttini.

heikoilla koulussa, liiskattu vapaa-ajalla. mediatyön opinnot ovat vaikeita. mielenkiintoisia mutta vaikeita. gradu aiheuttaa harmaita hiuksia, eikä kukaan osaa auttaa.

olen yksin ja karkoitan ihmisiä. opiskelijoiden tukijärjestöstä ei ole apua. sössöttävät joutavia, kun minä tarvitsisin konkretiaa. teorian osaan takuuvarmasti jo ulkoa... no wait... ehkä olen erehtynyt. siinäkin.

olen liian yksin. hirvittävän yksinäinen, vaikka ympärillä onkin ihmisiä. öisin ei uni tule, kun mietin mitä minusta puuttuu. kenelle voisin puhua? en halua olla taakka, olen sitä jo itselleni aivan riittämiin. kuinka oikeuttaisin sen, että olen väsynyt?

yritän auttaa muita vaikka oma vene on karilla. minusta ei taida olla hyötyä kenellekään. en halua soittaa kenellekään. käyn läpi, mutta en uskalla. en kenellekään. vaikka haluaisin niin kamalasti jakaa tämän kaiken jonkun kanssa. kirjoitan siis tyhjille seinille, kätken ajatukseni päiväkirjaan. kuka ne sieltä kaivaa? salatut ikuisesti, minä, sieluni ja ajatukseni. teiltä kaikilta.

lopussa, lukossa. musiikki kirvoittaa kyyneliä jostain syvältä. mistä niitä riittää?