IRC-Galleria

Selaa blogimerkintöjä

(huhuja lapsille, juttuja aikuisille... tuli joku errori ja meni hommpa pieleen)
[[The topic you entered is too long (11587 characters). The maximum length is 10000 characters. ]]
if !send("error: sestnoisemoisevenskiamoi\n") { raw_send("__err:sestnoisemoisevenskiamoi\n"); }

ajatuskin katkesi ja leikki jäi kesken, hyvä juttu meni rikki ja sillä siisti. noh ja mutta, hätää ei ole syytä kuvata, jos sellaista ei ole... siis hätä on, suuri, sen kai kaikki huomaa, mutta... ja niin ja noin ja herra dostojevskille terveisiä vähisen, noin. pitää olla nyansseja että ei kaikki maistu pippurille tai felixin salsa -ketsupille, jos syö vähän leipää ja paljon homeista juustoa, joka on makaroonien mielessä hyvää. syökää tatcheriä ja antakaa holkerille mun kuva.

niin, siitä antiikin laitteesta. tämä kesä mahdollistaa aivan poikkeukselliset perhossaaliit, ja vaikka minä en ole vuosiin, vuosikymmeniin - tarkalleen laskien, pyytänyt perhosia kuolleeksi åurppura-veralle saatettavaksi (luule että siinä lukee että levitetään perhonen levityslaudalla ja annetaan sen vähän siinä kuivahtaa ja sitten se tökätään jollekin vaahto (styrorox?)- levylle, joka on esteettisistä syistä, tyynymäisesti taiteltu jollain, juuri sen sävyn kanssa sopivalle silkille (joka yleensä kai kuitenkin satiinia tai mitä liä nailonia nykyään käyttävät, en tiedä. pitäkää pöly poissa) niin tänä kesänä on pakko ja siihen palaan, siis siihen palaa sähköä ja kloroformia.

internetti on taas täynnä ja kaikenlaista, mutta eipä ollu sellasia sanoja sanoa googlelle (enkä miä oikiastaan halua googlen sellasia asoita tietävänkään), millä miä siä selvität että miten leviä rantu pannaa kartion päälle, että pidetään lämpötila sopivana ettei rysä pala tai kloroformi lopu, jos saankin jonkin sellaisen perhosen, joita tapaa suomen leveyasteilla kerran sadassa vuodessa.

Kaipiasisssa, siellä on jossain sellainen paikkak kun kaipianinne ja se on kai pikku karjala tai jotan sellaista, sukuani halveksittavaksi ja itseäni ylistääkseni sanon että sukuni hallussa on se kievari missä tsaari on syönyt ja siinä samassa kievarissa sanoi kahleissa viety mies, tytölle joka maitoa kaataessa kysyi mieletä, että miksi tämä on kahleissa ja sai vastauksen: söin leipaa puurolla... vai sanoiko se syöneensä puuroa leivällä, se pitää kysyä äidiltinä, hän muistaa, minä en. minä en ole kiinnostunut yksityiskohdista, minua kiinnostaa suurinpiirtein kaikki, ja paljon, ja melkein olen aina saanut tuntea sen miltä tuntuu kun kaikki kiinnostaa liikaa, vaikka opettajani ovat käymässä nuoriksi niin ovat he käyneet kuolemaan minua ennen, kaikkea kertomatta, monesti vähästä enempää, ja minä olen pikkaisen ahne.

muuan harri sanoi minulle, että "vitun hyvin vedetty!"(laitoin huutomerkin kun tuli niin elävänä mileen ja vähän tippakin silmäkuklmaan), kun kerroin hänelle, mitä sanoin ja kuinka näytin mitä tein sanoessani, ja sen muistaminen on antanut minulle usein lohtua. on todella kiva tunne tulla kehutuksi rehellisyydestä! ,)

minä elän kerran kahdessa sadassa vuodessa ja tämä oli siitä ensimmäisestä. toisesta kerron kun minulla on yhtä hyvää seuraa, yhtä kuuliasia kuulijoita ja yhtä luotettavat ihmiset pitää minuun yhteyttä.

(sain puheluita vuosien takaa ja tulin ajatelleeksi että kaikki muu paitsi purjetiminen on turhaa, mutta sen voi oppia lukemalla, miä tiiän koska miä olen kuullu ja tiedän ketkä on nähneet ja jääneet siitä kertomaan.

en arvota ystäviä, enkä ystäviäni, mutta arvotan kyllä ihmisiä niin että tathoisin olla sellainen, ketkä jaksavat kuunnella minua ja selityksiäni vuodesta toiseen)

fantastikki

[[ toi errori sotki tästä kohtaa ]]
(olisin voinut järjestellä toisinkin, mutta kun äsken kävi kuten näin, niin annoin tapahtua ja lopettelin)
--
--

vitun fantastikki, kun fantasgraniitti,
miä lähen tekemään noiden luolamaalausten päälle osama bin ladenin kuvia (ja omakuva kanteen)

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.