ne ovatkin niitä kahdestaan toisiaan kiertäviä laavaputkia... kai... vai ovatko ne laavalevyjä... jotka viuhottavat omituisissa asennoissa... tai laava-nelikulmio-pötköjä... jotka näyttävät sinisessä kuvassa järven pohjalla kiertyneiltä venytetyiksi jyrätyiltä narumaisilta kasvien kaksois-varsilta ... eikun ne näyttävät oikeiden läpinäkyvien lehtien kaksoisnyöri-varsilta ...
Otin tähän hiukan mallia tekemästäni Pahkakosken ufot-kuvasta.
Taulun salaisuus ... (EI ole sel-
lainen, että joku katsoo Kaanperään. :)
Mut ufot viittasivat tähän tauluunKIN ja "kaanperään" katsominen toistuu tässä nurkassa.
... katseen toistaa. Venheeni vartoaa, siihen nyt astukaa. Soi iltakellot, soi iltakellot.Tämän taulun rinnalla Millet:n toinen tunnettu teos on Iltakellot. Aika sekava tämä... joku voisi luulla vähän pimahtaneeksi... jotahan minä en ("selvästikään") ole. Minä vain seuraan lankoja. Ei olisi pakko (= 'ehkä ei pitäii') kaikkea tänne kirjoittaa.
(Tutkin yhtä aikaa Marsia, ufoja, ja Maata.)
Joskus aikaisemmin jahtasin lehtien aaveita tästä "lisää vain vesi" -järvestä (jonka kuvaa hallitsee - ei tässä kohtaa - suurten harmaiden rivi).
