Aikaisemminkin olen todennut asian, jonka taas kerran jouduin kohtaamaan. Kun on ollut tapahtumarikas ja kaikinpuolin hieno viikonloppu rakkaiden ihmisten kanssa, on arkeen palaaminen aina vain hankalampaa. Huone käy ahtaaksi, seinat kaatuu päälle, raskasta hengittää... Yksinäisyys lyö vasten kasvoja kovempaa kuin koskaan. Kerran rikkoutunut sydän ei kai koskaan toivu täysin. Olin taas itsevarmempi, sosiaalisempi, ja sain uusia tuttavia matkan varrella. Nyt ei tunnu silti että olisin sen vahvempi kuin aikaisemminkaan. Huhhuh, ompa taas tekstiä..kunnon vuodatusta.. taidan vain lähteä Vanajan varrelle käveleskeskelemään ja istuksimaan, on pakko hetkeksi päästä pois..
Hyvät ihmiset, vika ei ole teissä, syy on minussa, olen tällainen kuin olen. Ei se silti tarkoita ettenkö välittäisi..
välitän, ja ajattelen asioita joista vaikenen, enemmän kuin ehkä pitäisi.
Uusimmat blogimerkinnät
- Moporetkellä.. 14.07.
- Lilja 20.04.
- sukellusta.. 22.03.
- Mopoilua.. 19.03.
- Beach... 18.03.
- pe 13 14.03.
- Torstai.. 12.03.
- Thaimaa.. 11.03.
- Les Tours 05.02.
- Chamonix 04.02.
Selaa blogimerkintöjä
- ▶ 2009 (27)
- ▶ 2008 (57)
- ▶ 2007 (331)
-
▼
2006 (164)
- ▶ joulukuu 2006 (16)
- ▶ marraskuu 2006 (18)
- ▶ lokakuu 2006 (8)
- ▶ syyskuu 2006 (8)
- ▶ elokuu 2006 (16)
- ▶ heinäkuu 2006 (20)
- ▶ kesäkuu 2006 (19)
- ▶ toukokuu 2006 (19)
- ▶ huhtikuu 2006 (6)
- ▶ maaliskuu 2006 (6)
- ▶ helmikuu 2006 (15)
- ▶ tammikuu 2006 (13)
- ▶ 2005 (28)