IRC-Galleria

Vapailla..Sunnuntai 26.10.2008 13:55

Mitäs.. Perjantaina oli muistotilaisuus vantaan Sokos-hotellin Tulisuudelmassa jossa lauteille nousi uudistunut Popeda. Kaverin näköiset iltamat, ja varmaan hän oli läsnä ainakin muistoissa. Viimeksi näin Popedan juuri Hämeenlinnassa kun kamu oli oikeasti läsnä.

Hauska sattuma oli erään nähdä pitkästä aikaa yhden vanhan kaverini vaimo hotellin aulassa aivan yllättäin. Ihmateltiin puolin ja toisin että sinä täällä. Pian saapui tämä kaverinikin paikalle ja yllättyi myöskin. He olivat tulleet Kuopiosta viettämään hotelli-viikonloppua ja katsomaan Popedaa. Viimeksi näin T:n vuosi sitten kun oli vanhan gängin kokoontuminen vanhalla kotipaikkakunnallamme. Oli jännä nähdä tämä vanhan bändimme basisti senkin vuoksi että juuri samana viikonloppuna on sovittu telakalla olevan bändimme treenit vuosien jälkeen.. harmi vain että ilman tätä alkuperäistä basistia.

Tänään bänditreenit mun luona iltasella (kuten aiemmin jo tulikin ilmi), katsotaan mitä saadaan aikaiseksi.. Bändiin tulee ensi kertaa uusi basisti Treelta ja odotukset on kaikilla kovat, paineet tosin eivät, sillä kaikki ollaan enemmän tai vähemmän tuttuja ja sukulaisia keskenämme.. Basistilla on meistä eniten kokemusta ja suhteita monien bändikuvioiden ja lukuisten keikkojen muodossa. Pidetään hauskaa ja jamitelllaan!

Eikö elämässä riitä mikään..Keskiviikko 01.10.2008 22:35

"Pitäkää huoli toisistanne ja vaalikaa parisuhteitanne. Älkää pitäkö toisianne itsestäänselvyytenä. Huomioikaa toinen toistanne ja tehkää töitä parisuhteen eteen..!!"

Nämä olivat lainauksia viimeisestä puhelustamme.

Hän oli aina iloinen ja positiivinen, sanavalmis huuliveikko, joka tuli aina toimeen kaikkien kanssa ja oli, kuten itsekin viime näkemällä sanoi, kaveri jonka oli helppo tutustua uusiin ihmisiin. "Se ihminen jonka juuri kuvailit Jani, se ihminen on nyt kyllä h##vetin kaukana tällä hetkellä.." Sen jo toki olinkin huomannut, puhe tuli kuin maan alta, positiivisuudesta ei ollut tietoakaan. Ihminen oli muuttunut, kasvot olivat samat, mutta tuntui kuin en tuntisi tätä miestä ollenkaan.
Miksi sitten mennyt aikamuoto..? Sen varmaan jokainen voi rivien välistä päätellä, tapahtui se mitä kukaan ei olisi odottanut, eikä arvannut. Kaikki tämä tuli täysin yllätyksenä ja iski vasten kasvoja ja lamaannutti samalla hetkellä. Mulla on tunne että mulla olisi ollut paljon annettavaa tälle ihmiselle, jokainen tekee loppukädessä omat ratkaisunsa, mutta teinkö minä kaikkeni..? Vastaan omaan kysymykseeni etten lähimainkaan, oisin voinut olla läsnä enkä aina vain suunnitella ja jahkailla. Luuri on kädessä, mutten saa painettua soitto-nappia. Pelkäsinkö ettei minusta ole siihen, ajattelinko ettei kiirettä eikä hätää ollutkaan. Luulin että pahin olisi kenties jo ohi, en ottanut asiaa tarpeeksi tosissani. Hyviä tekosyitä on aina viljellä, se ikuinen kiire, se joka on nykyään kaikilla, ettei ehdi keskustella saati tavata lähimmäisiään. Nyt ei ole enää kiire, ei ole hätää.. jäi vain paljon kysymyksiä, asioita joista piti jutella, paljon sanoja jotka jäivät sanomatta.. Mitä tästä opimme, emme luultavasti mitään. Sama kiire tulee luultavasti jatkumaan kun järkytyksestä toipuu. Sinun osaltasi ystävä, kiireet loppuivat tähän, toivottavasti myöskin murheet ja toivonkin sydämestäni, että sinun on nyt hyvä olla.

S.y.o.t.o.s my friend, when the time comes.. (see you on the other side)


******
Täs on minä moi, mitä jätkälle nykyään kuuluu? Sori et mä soitan näin myöhään,
mut nyt sä et saa mulle suuttuu. Mul on viime päivinä ollut aika vaikee keskittyy
yhtään mihinkään. Me löydettiin just tää kämppä ja nyt muijaki lähti kiitään.
Mä oon nyt tääl yksin ja mä oon ehkä juonut vähän liikaa. En tiennyt
kelle voisin soittaa, en mä sua kuitenkaan usein piinaa. Ehkä tän jälkeen sä
näät mitä mä oikeesti kelaan. Sori jos herätin sut, mut puhelun jälkeen
mä delaan.


Kaipaan kasvojasi, tuttua ääntä vuosien takaa
kaipaan nauruasi, leikkivää lasta, kotiin jo palaa

******
Pidä silmät kiinni
kun kaasu pohjassa lähdetään
Takapenkillä lapset nukkuu
ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään
Meidät mutkaan viimeiseen vien
Jäädä saat julma maa
kun emme enää nyt jaksaneet
meidät saa unohtaa
jos emme tarpeeksi maksaneet
Me teimme kaiken väärin
tai ehkä oikeaa ei ollutkaan
Jokin seinät vain sai kaatumaan
Jää vain tyhjä tunne
kun elämässä häviää

******

Eikö elämässä riitä mikään
Eikö hellittäisi hetkeksikään jatkuva paine
Kuinka usein täällä turpiin saakaan
Kuinka nopeasti kaikkoaakaan rahat ja maine

-----Maanantai 25.08.2008 02:33

Vanajanlinna..Sunnuntai 24.08.2008 04:49

Yö Vanajanlinnassa

Bike..Lauantai 16.08.2008 03:00

Tänään (eli pe) kävin viimein katsomassa sen Bike-lehden kaupan hyllyssä. Pakkohan se oli napata mukaan kun olin siihen päässyt..(vaikka lehti on tulossa toimituksesta, ei malttanut odottaa)

serpentiiniä..Maanantai 21.07.2008 02:53

eilen peikonpolulla raumalla

raumaSunnuntai 20.07.2008 02:33

jeh

3. päivä.. Alta, NorjaLauantai 12.07.2008 05:22

Takana upeita maisemia ja mutkapätkiä. Piipahdettiin määränpäässämme Altassa ja jatkoimme n. 20km eteenpäin joen rannalle, johon sitten leiriydyimme. Teltan pystyttäminen oli haaste kun 'apuna' oli 100 000 inisijää.

2. lomapäiväPerjantai 11.07.2008 03:33

inari

Joskus..Tiistai 03.06.2008 16:13

Know Me Broken By My Master
Teach Thee On Child Of Love Hereafter

Into The Flood Again
Same Old Trip It Was Back Then
So I Made A Big Mistake
Try To See It Once My Way

Drifting Body Its Sole Desertion
Flying Not Yet Quite The Notion

Am I Wrong?
Have I Run Too Far To Get Home?
Am I Gone?
And Left You Here Alone
If I Would Could You?