IRC-Galleria

"Pitäkää huoli toisistanne ja vaalikaa parisuhteitanne. Älkää pitäkö toisianne itsestäänselvyytenä. Huomioikaa toinen toistanne ja tehkää töitä parisuhteen eteen..!!"

Nämä olivat lainauksia viimeisestä puhelustamme.

Hän oli aina iloinen ja positiivinen, sanavalmis huuliveikko, joka tuli aina toimeen kaikkien kanssa ja oli, kuten itsekin viime näkemällä sanoi, kaveri jonka oli helppo tutustua uusiin ihmisiin. "Se ihminen jonka juuri kuvailit Jani, se ihminen on nyt kyllä h##vetin kaukana tällä hetkellä.." Sen jo toki olinkin huomannut, puhe tuli kuin maan alta, positiivisuudesta ei ollut tietoakaan. Ihminen oli muuttunut, kasvot olivat samat, mutta tuntui kuin en tuntisi tätä miestä ollenkaan.
Miksi sitten mennyt aikamuoto..? Sen varmaan jokainen voi rivien välistä päätellä, tapahtui se mitä kukaan ei olisi odottanut, eikä arvannut. Kaikki tämä tuli täysin yllätyksenä ja iski vasten kasvoja ja lamaannutti samalla hetkellä. Mulla on tunne että mulla olisi ollut paljon annettavaa tälle ihmiselle, jokainen tekee loppukädessä omat ratkaisunsa, mutta teinkö minä kaikkeni..? Vastaan omaan kysymykseeni etten lähimainkaan, oisin voinut olla läsnä enkä aina vain suunnitella ja jahkailla. Luuri on kädessä, mutten saa painettua soitto-nappia. Pelkäsinkö ettei minusta ole siihen, ajattelinko ettei kiirettä eikä hätää ollutkaan. Luulin että pahin olisi kenties jo ohi, en ottanut asiaa tarpeeksi tosissani. Hyviä tekosyitä on aina viljellä, se ikuinen kiire, se joka on nykyään kaikilla, ettei ehdi keskustella saati tavata lähimmäisiään. Nyt ei ole enää kiire, ei ole hätää.. jäi vain paljon kysymyksiä, asioita joista piti jutella, paljon sanoja jotka jäivät sanomatta.. Mitä tästä opimme, emme luultavasti mitään. Sama kiire tulee luultavasti jatkumaan kun järkytyksestä toipuu. Sinun osaltasi ystävä, kiireet loppuivat tähän, toivottavasti myöskin murheet ja toivonkin sydämestäni, että sinun on nyt hyvä olla.

S.y.o.t.o.s my friend, when the time comes.. (see you on the other side)


******
Täs on minä moi, mitä jätkälle nykyään kuuluu? Sori et mä soitan näin myöhään,
mut nyt sä et saa mulle suuttuu. Mul on viime päivinä ollut aika vaikee keskittyy
yhtään mihinkään. Me löydettiin just tää kämppä ja nyt muijaki lähti kiitään.
Mä oon nyt tääl yksin ja mä oon ehkä juonut vähän liikaa. En tiennyt
kelle voisin soittaa, en mä sua kuitenkaan usein piinaa. Ehkä tän jälkeen sä
näät mitä mä oikeesti kelaan. Sori jos herätin sut, mut puhelun jälkeen
mä delaan.


Kaipaan kasvojasi, tuttua ääntä vuosien takaa
kaipaan nauruasi, leikkivää lasta, kotiin jo palaa

******
Pidä silmät kiinni
kun kaasu pohjassa lähdetään
Takapenkillä lapset nukkuu
ei pimeää tietämme valaise taivaalla tähdetkään
Meidät mutkaan viimeiseen vien
Jäädä saat julma maa
kun emme enää nyt jaksaneet
meidät saa unohtaa
jos emme tarpeeksi maksaneet
Me teimme kaiken väärin
tai ehkä oikeaa ei ollutkaan
Jokin seinät vain sai kaatumaan
Jää vain tyhjä tunne
kun elämässä häviää

******

Eikö elämässä riitä mikään
Eikö hellittäisi hetkeksikään jatkuva paine
Kuinka usein täällä turpiin saakaan
Kuinka nopeasti kaikkoaakaan rahat ja maine

Yö Vanajanlinnassa

Tänään (eli pe) kävin viimein katsomassa sen Bike-lehden kaupan hyllyssä. Pakkohan se oli napata mukaan kun olin siihen päässyt..(vaikka lehti on tulossa toimituksesta, ei malttanut odottaa)

eilen peikonpolulla raumalla

jeh

Takana upeita maisemia ja mutkapätkiä. Piipahdettiin määränpäässämme Altassa ja jatkoimme n. 20km eteenpäin joen rannalle, johon sitten leiriydyimme. Teltan pystyttäminen oli haaste kun 'apuna' oli 100 000 inisijää.

inari

Know Me Broken By My Master
Teach Thee On Child Of Love Hereafter

Into The Flood Again
Same Old Trip It Was Back Then
So I Made A Big Mistake
Try To See It Once My Way

Drifting Body Its Sole Desertion
Flying Not Yet Quite The Notion

Am I Wrong?
Have I Run Too Far To Get Home?
Am I Gone?
And Left You Here Alone
If I Would Could You?

Ostettiin uusi näköradio.. Turhamaisuutta, no tietty, varsinkin näillä katselutunneilla ei moista rakkinetta tarvittaisi, mutta sellainenhan se heikon immeisen mieli on: kaikkea on saatava. Onko se hyvä, vai onko se sitten huono asia, ei sillä liene väliä siinä vaiheessa. On se kuitenkin EKO-tuote (kierrätystuote), ja se on hyvä tekosyy!!

(Vanhaa postikortin kokoista joutui tihrustamaan tilanmuutoksen ja suuremmaksi muuttuneen katseluetäisyyden vuoksi, joten se lienee vielä parempi tekosyy..)