IRC-Galleria

Why is this so strange.. what I'm doing..? What you feel and thinking over there, how I can't feel you anymore. Am I letting you go now.. Hand in hand, heart with heart, nomore.. not anymore.. ever again.. I'm losing you, it feel so frustrating. We could have everything, we could've do that together. Now that all is gone, and why.. I can't say.. maybe you don't either, maybe I don't ever get the answer. I saw something, I heard something, something which made my mind quite peaceful. I don't have to be in my thoughts anymore.. I can go forward, leave all this behind, live my life, my own life with myself, alone.

Mitä silmät ei nää
sen sydän ymmärtää
totuutta etsii kestävää
Ehkä tänään, ehkä tänään
tähän kaikkeen vaivaan
Mitä silmät ei nää
sen sydän ymmärtää
jossakin kaipaus hellittää
Ehkä tänään, ehkä tänään
joku löytää taivaan

Humaus niinkuin tuulispää
jostain saapuu yllättää
ja sen sanattoman kaipuun
se hellästi tyynnyttää

Tämä huomattavan lämmin päivä (eli eilinen) meni moottoripyöräillessä jossain tuolla keskisuomessa.. Valokuviakin tuli napsittua matkanvarrella.

klo 1.09 näin tähdenlennon vanhan kotipihan tähtitaivaalla

sEXHIBITION messuilla tuli käytyä. Sitten syömään ABC:lle

Epätodellinen olo.. pitkä päivä takana. Vois jo herätä tästä unesta..

Kävin tänään mopoilemassa kun kotiuduin pääkaupunkiseudulta (viidettä sataa taitaa olla kilometrejä jo..) ja samalla syömässä oikein ravintolassa oikeata pihviruokaa.. ihan pääsiäisen kunniaksi (ja sen että olen kai jotain joskus itellekin velkaa).. Joo.. salillakin ennätin käydä

Istuin saaren kallioilla, aurinko alkoi lämmittää, meri kohisi, mahtavat näkymät edessäni. Kohta kaksi kaverusta tuli moikkaamaan yksinäistä vaeltajaa..

---

Merinäkymää.. Kävin aamutuimaan nakkaamassa broidin lentoasemalle. Ajattelin, kun täällä olen, käydä ajelemassa tsadin vielä niin hiljaisia katuja. Päädyin merenrantaan ja jalkauduin käveleskeskelemään.. On niin rauhallista, vain muutama satunnainen lenkkeilijä ja koiranulkoiluttaja liikenteessä..

Eräs tuttavallinen mummeli oli ulkoiluttamassa koiraansa ja pysähtyi juttelemaan. Mukava ihminen! Hän neuvoi minulle nämä paikat ja mihin kannattaa mennä, missä käydä.

"rantakivissä, tammen oksissa
kuiskivan kuulen sen
tuulen viimeisen lempeän
ennen viimoja pakkasen

jos matkustat, tuuli, kaupunkiin
jossa tyttöni asustaa
mekko ruskea yllään
ja sadepisarat hiuksillaan

kerro että häntä odotan
unohtaa et saa
kerro että kerran vielä tie
yhteen meidät vie
yhteen meidät vie

jos myötä syystuulten vieraisille
nyt saapuu tuo neitonen
teen mä hänelle syksyn lehdistä
seppeleen kultaisen

jos kevään aurinko hiuksillansa
taas tulevan hänet nään
silloin vuoteelle kukkien
kanssain painakoon tyttö pään

kerro että häntä odotan...

vaan jos kultansa on hän unohtanut
ja toisen luona jo on
mun kerro taivaaseen lähteneen
minut kuolema korjatkoon

kerro että siellä odotan..."

Taivas alkaa punertaa kun ajan kohti pohjoista.
Mä aion kai ajaa koko yön.
Mä nautin polttaa ketjussa kun radiosta soi
ne laulut joita messissä hoilataan.

En katso peileihin,
(tahdon sut unohtaa)
sut taakse jättäisin.
Kaupunki on täynnä muistoja,
(mun pakko päästä pois)
en tahdo niitä nyt kohdata.
(mun pakko päästä pois)
Ja mä tiedän, tää on typerää.
(mun pakko päästä pois)
Mä en jää.

En perääs jäänyt katsomaan kun poistuit jälkeen
suudelman, sen parhaan, sen viimeisen.
Mä koitin olla niin pirun vahva, leuka pystyssä niellä tuskan,
mut kato mua, koiraa uitettua.

Mailit taakse jää
(kone alkaa nakuttaa)
kaipuu hellittää.
Kaupunki on täynnä muistoja,
(mun pakko päästä pois)
en tahdo niitä nyt kohdata.
(mun pakko päästä pois)
Ja vaikka huomenna on iisimpää,
(mun pakko päästä pois)
mä en jää..

ja kun aamulla aurinko nousee, sun edestäsi herään taas.
Vaikka kaupunkis on taakse jäänyt, en pysty sua unohtamaan.

Kaupunki on täynnä muistoja,
(mun pakko päästä pois)
en tahdo niitä nyt kohdata.
(mun pakko päästä pois)
Ja mä tiedän, tää on typerää.
(mun pakko päästä pois)
Mä en jää.
Mä en jää.

Mopokausi alkoi tänään vajaan 300km siirtymällä. Hiukka viileä päivä aloitella, mutta se ei juurikaan menoa haitannut, kun laskettelin kohden auringonlaskua. Vinha tunne kun oli kuitenkin hiukan lunta ja järvet jäässä. Loppumatkasta kirkkaana loistava jupiter osoitti suuntaa muun tähtitaivaan säestellessä. Aika matkan olen tänään kulkenut ..vajaa tuhat kilomeetriä tuli taivalta taitettua kaikenkaikkiaan.