IRC-Galleria

rakas päiväkirja!

tänään oli aivan erityisen jännittävä päivä. no oikeastaan se oli jännittävyysasteeltaan melko keskiverto, mutta se ei kuulosta niin hyvältä. ainakin päivä oli tapahtumarikas. taidanpa aloittaa kokonaan alusta.

---


rakas päiväkirja!

tänään oli mitä tapahtumarikkain päivä! olin hämeenlinnassa työpaikkahaastattelussa. päivä oli mitä miellyttävin, joskin myös valitettavan harmaa sekä tihkusateinen.

aivan ensimmäiseksi kaupunkiin saavuttuani jouduin etsimään käsiini pankkini konttorin. oli nimittäin käynyt niin, että hupsuuksissani en ollut suunnitellut henkilökohtaistabudjettiani kyllin tiukalla otteella. toisaalta miten olisinkaan voinut, enhän vielä vuosi sitten kun budjettia laadin olisi osannut aavistaa elämääni sellaisena kuin se nyt avautuu edessäni. joka tapuksessa jouduin siis turvautumaan säästötiliini käteisvaroja saadakseni.

kaikki sujui kuitenkin ongelmitta, ja pankkiseikkailusta selvittyäni lähdin etsimään hämeenlinnan historiallista museota, jossa haastetteluni tultaisiin pitämään. saavuin huomaamattani paikalle aivan liian aikaisin. alkuperäinen suunnitelmani oli ollut etsiä jokin pieni ja suloinen kahvila haastattelupaikan tuntumasta, ja istahtaa kaikessa rauhassa aamukupposelle, jota ilman olin alkujaan jäänyt miltei aivan liian aikaisen lähdön vuoksi. pian museoalueelle saavuttuani huomasin kuitenkin, ettei siellä ollut kahvilaa tai virvokkeiden myyntipistettä, ainakaan näin sesonkiajanulkopuolella.

hetken ulkona seiskeltuani suunnaton tarve käyttää naistenhuonetta yltyi sietämättömäksi, ja jouduin nöyrtyneenä hakeutumaan sisätiloihin. olin miltei tunnin etuajassa, ja äärimmäisen nolostunut. odotus olisi voinut tuntua pitkältä, jolleivat ystävälliset museovirkailijattaret olisi päästäneet minua tutustumaan museon näyttelyihin - ilmaiseksi!

lopulta tuli hastatteluni aika. kaikki sujui hyvin, ja uskon että onnistuin antamaan hyvän vaikutelman itsestäni. he lupasivat ilmoittaa heti huomenissa ketkä tehtävään on valittu. suhtautumiseni mahdolliseen valintaani tai valitsematta jäämiseeni on kumman ristiriitainen. olen vilpittömän kiinnostunut ja innostunut mahdollisista työtehtävistäni kotimuseossa, samalla kuitenkin minua arveluttaa vieras kaupunki ja lyhyet viikkotuntimäärät. missä asuisin? joutuisinko hankkimaan toisen työpaikan turvatakseni (talvisen) toimeentuloni? nämä ja monet muut kysymykset pyörivät päässäni villiä piirileikkiä, ja jollei se pian lopu, alkaa minua pian jo vallan pyörryttää! no, sitä on enää turha murehtia, huominen näyttää mitä tuleman pitää.

haastattelun jälkeen menin kaupungille etsimään uutta matkapäiväkirjaa. kuten ehkä olen jo maininnut, olen parin viikon kuluttua suuntaamassa taas uudelle ulkomaan matkalle. olen niin jännittynyt! tohkeissani olen jo miettinyt mitä mekkoja ja kenkiä pakkaan mukaan. suunnittelu lienee puoliruokaa, vai miten se sanonta sitten menikään. uusi matkakirjani on kansiltaan kultainen, ja siina on mustia kiinalaisia kirjaimia. sisäsivut ovat valkoisia, mattapintaisia toiselta puolelta, kiiltäviä toiselta. valitsin sen, koska se oli myymälän kaunein, ja vaikka sen orientalistinen kuviointi on kaukana skottiruuduista, sai se minut silti parhaimmalle tuulelle, ja se lienee päiväkirjassa tärkeintä (heti koon ja sivujen materiaalin jälkeen).

ostokset tehtyäni huomasin kellon lähenevän jo puoli kahta. siihen kellon lyömään olin sopinut lounastapaamisen kummitätini kanssa. emme olleet tavanneet vuosiin, koska molemmilla on ollut niin paljon kiireitä elämässään. lounas oli mitä mielyttävin, söimme molemmat lohta, ja minä lisäksi myös jälkiruokaa, sillä vain kummitätini ruokavalio ei salli sokeria.

lounaan jälkeen kummitätini opasti minut rautatieasemalle, lähdin seuraavalla vuorolla espooseen. pasilan asemalla junaa vaihtaessani huomasin paljon tyylikkäästi pukeutuneita ihmisiä, sekä maailman suloisimman koiran. (myöskään sitä ulkoiluttanut nuorehko mies harmaakuviollisessa pusakassa ei ollut siitä rumimmasta päästä - päin vastoin.) (paikalliset tavat tuntevana en kuitenkaan rohjennut sanoa mitään, vaikka mieleni olisikin tehnyt rapsuttaa korvantakaa kumpaa vain nappisilmää.) espoon asemalla äitini oli minua vastassa, menimme yhdessä kauppaan ja ostimme aineksia uuniperunoihin ja kahteen täytteeseen, luvassa olisi myöhemmin illalla sekä fetaa että savulohta! olin innoissani, sillä opiskelijan ruokapöydässä harvoin on useampaa kuin yhtä sorttia tai särvintä tarjolla.

nyt kello on jo paljon, ja menen pian nukkumaan. uskon että myös huomisesta tulee jännittävä ja tapahtumarikas päivä.

hyvää yötä päiväkirja.

ai niin, illalla opin myös lukuisia rumia kaksinkertaisia yhdyssanoja siskoltani. suosikkejani olivat esimerkiksi kuukautisveripalttoo, lapsivesisäiliö, väkisinmakuupussi ja erektiotukihenkilö.