IRC-Galleria

Eilen paatin olla kunnon kansalainen aamusta iltaan. Herasin JA nousin sangysta ennen kymmenta, sain hoidettua triljoona juttua jotka mun piti kasitella jo ajat sitten: veropaperit, tyopaperit, facebook, duunivaatteet ja -tarvikkeet. Olin tosi reipas!
Illalla ihmettelin etta mitenkohan saisin unen paasta kiinni ennen kolmea kun oon tallanen yoihminen ja satuin kavelee hierontalafkan ohi kun sain idean :)
2 pikkusta thaityttoa teki mulle lahes kokovartalohieronnan ja taistelin itteni siita jotenkin hostellille johon paastyani vaan rysahdin sankyyn! Kiitti thaitiput (i've had better, but it was ok.. puol tuntia noin 10e).
Sit tanaan menin (aamulla AJOISSA!!!) mun ihan ekaan aamuvuoroon (johon mut vei duunipaikan hieno minibussi pitkin mutkaista viidakon reunustamaa tieta yhen vuoren huipulle) nayttaen niin ammattilaiselta kuin vaan mahdollista mun mustavalkosessa upouudessa tyoasussa ja paiva meni hienosti! En rikkonut yhtaan mitaan! Yhta asiakasta kylla kopautin lautasella paahan, mutta se oli kylla ihan sen oma vika :D Mitas pyori ku puolukka..
Tunnin paasta alkaa iltavuoro intialaisessa ravintolassa, janskattaa taas ja on kovat vapinat paalla kun paniikissa kumosin pari kuppia kahvia ja ison kokiksen. Pärinää!!
Etta nain. Ainiin ja yks paikallinen halus viia mut sunnuntaina brunssille. Ajattelin, etta mikas siina, syominen on kivaa. Kapusin aamulla sen autoon ja ajattelin etta se vie mut jonnekki lahimaaston ravintolaan, mut silla oli yllatys: se vei mut Port Douglasiin!! :D:D:D
Oli kylla niin makeita biitseja ja nakymia etta OHHOH! Kiva saada matkaopas kun en ma osaa taalta mihinkaan itse liikkua. Torstaina olis ohjelmassa VESIHIIHTOA ja skyrailia! COOL!
Ja ma loysin kartingradan ja kuntouima-altaan seka poytatennisklubin. Ei tuu tylsaa.
Uih, nyt pitaa juosta, wish me luck!

Sunnuntai
02.12.2007, on the road

The new era!
Tasta alkaa uusi aikakausi. Puolen tunnin paasta olen Cairnsissa ja voin tehda just sita mita haluan. Shlomi, Gal ja Katrin jatkaa matkaa Cape Tribulationiin ja mina jaan omilleni. Soitin tosin asken Riikalle joka oli meidan mangoporukassa pari viikkoa ja kavi ilmi etta sekin on Cairnsissa, loistavaa! En ole aivan taysin ypoyksin :)
Aikaisemmin lahes kaikki joet joiden ohi ajettiin oli rutikuivia kuoppia, viimeset 2 tuntia joet on ilosesti virranneet ja ihmiset molski niissa naamat hymyssa. Punaiset eramaat kitukasvusine pusikoineen on vaihtuneet vihreiksi metsiksi ja vuorijonoiksi ja mua jannittaa perillepaasy niin etta tippuu ninjatossut jalasta. Edes ajatus siita etta joka ikinen sekunti ajaudun kauemmaksi Riinasta ja Ullasta ei voi nyt masentaa mua. Ollin sanoja lainaten: The world is my oyster! Mulla on uusi motto: "Mina menen".
Because I can.

Maanantai
03.12.2007, Cairns

Taalla ollaan! Maksoin itteni Shenannigans hostelliin seitsemaksi yoksi ja sain kahdeksannen kaupan paalle, joten yhden yon hinnaksi tulee 15,75 dollaria, kun muissa paikoissa hinta oli kahdenkympin ylapuolella. Hieno diili! Kavin eilen tepastelemassa kaupungilla ja eksyin koko ajan. Oon unohtanut paljon ja taalla on remontoitu oikein urakalla, ihanku olis ihan vieraassa kaupungissa!
Tanaan lounastin italialaisessa pastapaikassa Riikan kanssa, sitten tormasin kadulla saksalaisiin poikiin jotka kans oli meidan farmilla yhden paivan toissa ja ne opasti mut noutamaan yhesta matkatoimistopaikasta Peter Pan- rannekkeen, jolla saa ilmasen ravintolasafkan joka paiva, sweet!
Ja ne sano etta voisin ehka muuttaa niiden kamppikseksi ja maksasin puolet vahemman kuin mita nyt hostellissa + saisin oman huoneen! Mun nykysessa huoneessa on 8 sankya joissa bunkkaa englantilainen Ed, saksalainen ihana pariskunta joiden nimia en kylla muista ja japanilainen Ritsuko-tipu, lisaa on tulossa...
Hoh niin ja taalla on baari jossa on Goldfish race ja wet t-shirt kisa samana iltana! Kaloja on tarjolla eri maista ja niilla on hassut nimet, esim The Raging Dyke Of Holland, George W. Fish... Miksei tallasta oo Suomessa?? Ihan sikapaljon ohjelmaa joka suunnassa joka ilta! Party on!

Maanantai
10.12.2007, Shenannigans backpackers

Viikko on kulunut nopeasti bileissa ja tuyonhaussa. Huomenna mulla on tyoharjottelu neljalta Esplanadin kahvilassa, toivottavasti menee hyvin, koska mua on alkanut jo rankasti vituttamaan taa tyhjanpanttina norkoileminen. Ja pelkaan et multa loppuu valuutat kesken :(((
Oon antanut mun CV:n (ja yrittanyt tarjota sita) yli pariinkymmeneen paikkaan ja epaonnistuminen on vasyttavaa.
Ruuanlaitto yhdelle hengelle on osoittautunut hankalammaksi kuin odotin: tuntuu jotenkin turhalta rakennella mitaan herkullista ja ihanaa kun ei ole ketaan kenen kanssa sita jakaa enka ma sitapaitsi osaa kokata pienia annoksia kun oon tallanen "suurtalouskokki"..
Shlomi, Gal ja Katrin tuli viettamaan viikonloppua tanne kaupunkiin ja kun ne eilen lopullisesti lahti niin ma sain ihan kauhean paniikkikohtauksen ja mun hostellin vastaanottovirkailija tuli halaamaan mua (!). Ihana viiskymppinen mamma! Se piti mulle kannustuspuheen ja vakuutteli etta "Kylla sa varmasti loydat duunia, ei mitaan hataa!" Se on mulle niinkuin kummitati :)

MA SAIN TOISEN DUUNIPAIKAN! Ja hommasin paikan Riikalle kanssa!!! Alotan huomenna sen rekryfirman kautta ja tiistaina intialaisessa ravintolassa (kasvismattoo, jeah!) ja Riikka tulee jalkimmaiseen mukaan. Oon niin onnellinen et meikit levii.
<3

Alotan maanantaina rekrytointifirmassa ja tuun koluumaan lapi kaikki Cairnsin ravintolat, hotellit ja urheilutapahtumat sunmuut! SWEE-EET!!
Ne sano et maksimitunnit viikossa on 60, voi ei ;D
Ma oon niin onnellinen et on vaikeeta hengittaa! Ma saan rahaa ja ruokaa ja kohtapuoliin paasen ostaa uusia vaatteita joissa ei ole reikia ja mangotahroja! Musta tulee normaali ihminen!!! Seuraavaksi hankin asunnon/huoneen jostakin kommuunista ja rupeen tekee duunia niin paljon kuin mahdollista. Huomenna pitaa kayda ostaa tarjoilijan tyovaatteet ja kunnon pullonavaaja.
Mulle pidettiin tanaan pikkunen teoriakoe tarjoilusta ja lapasin vaikken tiia siita juurikaan mitaan!
Voi jumankekka!
Thank you Jesus!
Oikein hyvaa perjantaita teille, mina lahden nyt tanssimaan poydille.
Ciao!

Mulla on huomenna tyohaastattelu rekryfirmaan! Noh, edes patkatoita sitten, on se parempi kuin ei mitaan :)
Tassa myos kuva mun matkaporukasta Edith Fallsilla : Katrin, Shlomi, mie ja Gal. Aivan mahtavia tyyppeja!

Sain itteni jotenkin rauhoittumaan eilen enka ole viela kalju.
Mentiin illalla Riikan kanssa osallistumaan alakerran baarin tietokisaan ja uljaasti laukattiin maaliin tokavikana joukkueena. Paras ja huonoin joukkue voitti palkinnot, meilla oli 2 pistetta enemman kuin haviavalla joukkueella... niinpa niin :)
Onneksi voitettiin puolivalissa kilpailua kannullinen olutta niin ei harmittanut niin kovasti. Se mies joka juonsi kilpailua, quizmaster, kavi vahan valia kuiskimassa meille oikeita vastauksia kun me oltiin niin saalittavan onnettomia :D:D (oli vahan sellanen kielimuuri, ymmarrettiin jokatoinen kysymys vaarin..)
Tanaan alotin paivan ottamalla 10 lisakopiota mun ansioluettelosta ja lahden taas sadannen kerran niita levittelemaan. Aion hakea uuteen salaattibaariin ostarille, se oli ihan vegeystavallisen nakonen paikka. JA mulla on illalla tyohaastattelu baaripirkoksi keskustan klubille, uijui!
Anniskelupassi on nyt maksettu ja suoritan sen testin tanaan, sitten on sekin hoidettu.
Siis jos tallasen vaivannaon jalkeen mua ei jo oteta jonnekki toihin ni alkaa paat tippua!
En luovuta.

Olin niin heikko esitys etta ne lahetti mut pois puolen tunnin yrittelyn jalkeen. Kylla on taas hieno paiva olla hengissa. Ja helvetti soikoon mun paassa on taita eika mulla ole ketaan joka ottaisi ne pois. Yritin itse, mutta en ma naa tonne :~(((( Mun pitaa opetella uusia kirosanoja, naa vanhat alkaa tympia. Perkeleen perkeleen perkele.
Meen nyt ajaa paani kaljuksi, moido.

Eilen tuli kauhea koti-ikava kun oli vaan niin pirun tylsaa. Edes pokerin pelaaminen ei enaa kiinnosta kun sitakin on jo pelattu yli 3 kk joka paiva. Eilen meilla oli niin tylsaa etta Sue-Chen paatti opetella polttamaan tupakkaa :D:D
Mina ja Riina leikittiin kivi-sakset-paperia... hohhoijaa.
Taalla on niin sikakuuma ettei jaksa tehda mitaan.
Elliot loysi viereiselta farmilta itelleen tyttoystavan ja lahti sen kanssa Singaporeen. Ruben ja Ozzie katosivat jonnekkin Darwinin keskustaan (ja kuulin etta ne perusti sinne oman yrityksen, wtf??) Olli ja Sue-Chen aikoo haippasta maanantaina Melbournen kautta Tasmaniaan. Saksan tytot Liina ja Vanessa aikoo jatkaa matkaa huomenna, Taiwanin Jess seka Apple myos.
Mina Riina ja Lez ollaan kanssa taysin kypsia tahan paikkaan, pakko paasta pois. Sovittiin etta meidan kolmen suuntana on Cairns ja sen ymparisto, farmiduunia lisaa ja sitten festareita koluamaan, hiphei! Puhetta oli ollut myos Balista, mutta se osoittautuikin monta sataa kalliimmaksi kuin mita sen piti olla...

--- 2 h kuluttua:
Kuulin tossa asken etta Riina ja Lez lahteekin Ullan ja Alexin kanssa West Coastille. Alex ei halua mua mukaan ja yksi mun kavereista sanoi ettei se halua ketaan sellasta mukaan joka "ei tosissaan halua lahtea mukaan". Ei kehdannut katsoa silmiin sen sanoessaan.
Eli ma nyt sitten lahden yksin jonnekkin. Ma en mitenkaan pysty kasittamaan etta miten ma tulen selviimaan tasta.
Mun ei ole koskaan tarvinnut olla yksin ja yhtakkia olenkin jossain hornan tuutissa ilman hajuakaan siita mihin seuraavaksi suuntaisin. Sain tasta surkean vahaisesta tyosta vaan pari tonnia (AUS) saastoon eika mulla ole aavistustakaan siita kuinka pitkalle silla paasen. Oon vaan itkenyt koko illan kun en tieda mita tehda. Ehka pitaisi palata takaisin Suomeen, mut eihan mulla ole siellakaan enaa kotia kun aiti muutti johonkin yksioon..
Yritin vetasta nollauskannit tasottamaan vitutusta, mutta en jaksanut juoda tarpeeksi.
Kaikki sanoo etta "Kylla sa parjaat, sa oot SUSKA! Saat kavereita ihan mista vaan! Et sa yksin jaa." Just niinku juu. Ma yritin hymyilla ja uskoa etta ne olis oikeessa. Tosi kiva laskea kaikki tuntemattomien varaan.
Tassa meidan tiet eroaa, sovittiin etta voitais tavata taas ensivuonna jossakin etelammassa.
Toivottavasti paasen sinne asti, pelottaa enemman kuin Suomesta lahteminen.

Lambells Lagoon
Vina Mango Farm

Mun hieno ruttoihottuma on melkein pelkkaa arpea enaa, punaiset myhkylat on lahes kokonaan poissa ja valkosia paiseita on enaa vaan muutama jaljella. Pian loppuu tohtori Alin pillerit ja voiteet, toivottavasti ei tarvitse hakea silta niita lisaa, koska se oli kuitenkin 100 dollaria pois mun taskusta ja muutaman tyotunnin menetys. Tosin Rick, meidan "kummiseta", tuli mulle toissapaivana kuiskaamaan etta jos annan ne kuitit Rickin kautta David-pomolle, niin saan rahani takaisin. Ja nain kavi! :D
Sain itseasiassa ekstraakin: kuitit oli 101 dollaria ja ma sain 120 doltsua takaisin... Kai se oli viikkorahapaiva! Tsih.
Koskaan en oo muuten mennyt fyysisesti nain masaksi yhden apinaduunin takia. Ekan viikon oli koko kosmos sekaisin huonon (lue= saastuneen) juomaveden takia ja koska unohdin syoda kun oli niin kuuma. Se meni jopa niin pitkalle etta aloin nakemaan asioita joita muut eivat nahneet, hitto et pelotti :F
Tokalla viikolla alko se karmea mangoihottuma, raaputtelin itteni vereslihalle ja paiseet vaan paisu paisumistaan. Vaatteita vaihtaessa tuli vakisinkin itku kun kangas hiveli avohaavoja ja voi sita hoosiannaa mika musta kuulu kun yritin kayda suihkussa (auenneet paiseet + juokseva vesi = NOT COOL).
Toista en kuitenkaan ottanut vapaata, koska oon Väkevä. Nostin vaan kipulaakityksen maaraa ja pistin kolikoita mun paansisaiseen Suomi-jukeboksiin seka kaansin nupit kaakkoon.
Ma tykkaan mun elamasta taalla. Hoen tota koko ajan, se on merkki :)

Ma oon niin yksinainen :(
Melkein kaikki jotka ma tunnen on lahteneet pois. Mulla on enaa 1 tuttu tassa kaupungissa. 5 minuuttia sitten Gal, Shlomi ja Katrin joiden kyydissa tulin Darwinista tanne ajoi pois enka naa niitakaan varmaan enaa koskaan. Toita en oo saanu vaikka kaikki tyonantajat on sanoneet mulle soittavansa mulle. Helvetin masentavaa.
Ja ma nain painajaisunen siita etten loytanyt toita ja lensin ulos hostellistakin.
Alkaa taas pelottaa taa tilanne. Mitas jos kukaan ei oikeesti huolikkaan mua minnekkaan toihin??? Millas hitolla ma paasen taalta suomeen? Tai yhtaan mihinkaan! Mita ma syon?? Vittu sentaan kun ottaa paahan perkele.