IRC-Galleria

Tämmönen ilta oli tällä kertaa. Pitipä mennä tanssahtelemaan ravinteliin, Join yhden lonkeron yhden long island ice tea:n lasillisen sitruunasoodaa ja pienen jääveden. Tanssittua tuli muutama kappale, mutta oli mielestäni kehno DJ, tai ei voi sanoo kehno DJ vaan huono yleisö. Dj tietenkin soittaa sitä miotä porukka tanssii... Eli radiossakin soitossa olevia miljoonaankuuteensataankahteenkymmeneenkolmeentyhanteen kertaan kuultuja, ja sit oli 95-> kappaleet mixattuina versioina. Ei hyvä.

Nyt nukkuun, aamulla ysiin töihin ja töitten jälkeen hakemaan pyykinpesukonetta helsingistä.

Sanotaan että tieto lisää tuskaa... Mutta ei se tietämättömyyskään ole mitään herkkua. Kun tietäisi sen että kuvitteleeko ja haaveileeko turhia, vai ovatko ne täysin mahdollisia. Sinä ketä tarkoitan tiedät sen kyllä että tarkoitan sinua.

Naiset... Monet jätkät varmasti tietää sen deja vu ilmiön.

Raappanaa lainatakseni: Se on varmaan tottunut kuumotukseen niin kuin minä uunotukseen.. (jotenkin tuohon suuntaan se meni)

näin se on taas perjantai, kai sitä vois mennä käymään jossain. Tosin huomenna on työpäivä... mut se on vaan 9-14 ;) Kattoo nyt sit mitä tulee illalla kirjoteltua.

Tänään en herännyt enne kelloa, tosin kävin kyllä viideltä hereillä. Koskakohan olisin viimeeksi saanut nukuttua koko yön kerralla... Noh ehkä se tässä taas joku yö onnistuu.

Näin se on tämäkin päivä ohi. Pitäisi olla jo nukkumassa, no ehkä sitä kerkee vkl aikana nukkuun eli siis sunnuntaina, kun la on töitä. Saa nähä heräänköhän taas aamulla ennen kelloa.

On muuten erittäin kannustavaa nyppiä ihan uusista nastarenkaista nastoja irti. Edelleenkään meidän firmassa kaikki ei toimi niin kuin pitäisi toimia, mutta eiköhän s siitä parane kun saadaan lisäm² käyttön. Kuhan ne sen hallin vaan saa valmiiksi.

Tuli taas mieleen asioita mitkä häiritsevät pahasti. Kaksi asiaa. Iltaohjelmien mainoskatkolla tulevat ruoka mainokset, varsinkin silloin kun ei ole mitään syötävää. ensimmäisenä mieleen tulevista on Hesburger, McDonald ja kotipizza. Siis mitä helvettiä ne oikeen on miettinyt kun ne on halunnut mainoksensa siihen aikaan esitettäväksi? luuleeko ne oikeesti että porukka lähtee siihen aikaan jostain etsimään kyseisiä tuotteita. Kotipizzalta mä sen vielä ymmärrän niillä on sentään kotiinkuljetus. Se on siltikin väärin, ISOSTI.

Toinen asia mikä toisaalta pitäisi kieltää, tai sitten ainakin pitäisi kehittää telkkareihin suodattimet. Hellyyden ja ei niin hellän hellyyden osoitukset, siis se on suorastaan törkeätä kun semmoisia näytetään telkkarissa. Ei siinä mitään pahaa ollut sillon kun seurusteli, mutta nyt kun on sinkku. Mitäs helvettiä sitä oikein pitäisi tehdä kun tekee mieli päästä toisen viereen, enä tarkoita nyt pelkästään sitä lapsenteonharjoittelua. En missään nimessä kiellä etteikö sitäkin mieli tekisi, mutta lähinnä se kun haluaa osoittaa hellyyttä ja rakkauttaan, jollekkin ja ei ole sitä ketään kenelle sen osoittaisi.
Tämä muuten kuullostaa osittain eiliseen sopivalta tekstiltä, joku voisi tämän tekstin pohjalta väittää että olen katkera. Voi hyvinkin olla että vähän olenkin. Siltikään mielestäni siinä ei ole mitään pahaa jos haluaa vierelleen sen kenelle osoittaa rakkauttaan. Kun sitä ei ole voi iskeä hyvinkin paha sairaus mikä saattaa aiheuttaa harkitsemattomia tekoja, halipula.


Olen kovin otettu siitä että te jaksatte näitä minun kirjoitelmia käydä lukemassa, en todellakaan olisi uskonut että nämä jaksavat näin paljon porukkaa kiinnostaa. Mikäli näistä minun kirjotelmista tulee ajatuksia niin rohkeasti vaan ajatukset julki.

Siinä tämä päivä. Huomiseen.

Työpäivä on taas ohi tältä päivältä, vielä olis pari päivää jäljellä tälle viikolle. Mä en pysty käsittämään miten se oma napa on joillekkin niin helvetin iso asia. Siis kun niillä ei ole olemassa kuin MINÄ ja MUN napa... Juu oli taas kiva päivä töissä.

Ja jällen kerran kello herättää vasta 4 min kuluttua. Toisalta ihan kivaa mutta toisaalta mä haluisin edelleen nukkua.

Näin se tämäkin päivä on saapunut loppupäähän. Enää muutama rivi tekstiä ja nukkumaan.


Aikasemmin mainitsinkin jo sanan/tunteen katkeruus. Kuvittelin töistä kävellessäni että saisin siitä kirjoitettua pitkän pätkän tekstiä. Tässä kun sitä olen illan pyöritellyt mielessä niin huomasin, että minulla ei olekkaan siitä niin paljon ajatuksia mitä luulin.

Kävin jokin aika takaperin rakkaan ystäväni kanssa keskustelua interweb:istä ja siitä kuinka paljon sielä on tarjolla erilaisia kuvasivustoja nykyään. Onhan niitä ollut sielä jo pitkään, mutta siitä ei ole kovinkaan pitkä aika kun ne olivat isosti julkisuudessa. (Olen niitä henkilöitä ketkä tietävät ja myöskin sanovat/oikasevat jos irkkaaminen ja galleriakommentointi jonkun mielestä tarkoittavat samaa.) Harmittelin tosiaan ystävälleni sitä että miksi silloin kun minä olin parhaimmassa iässäni (17-19v) ei ollut ii2.org, kuvake.net ja ties mitä muita. Ystäväni meni väittämään että olen katkera...

MINÄ? KATKERA? No todellakin olen, siis se määrä mikä sitä kautta olisi auennut... HUH HUH ;) Toisalta jos sillon olisi ollut niin kuin on nyt niin en varmasti olisi tässä missä olen nyt. Tarkoitan sekä paikkaa, että elämän tilannetta. En minä oikeasti ole katkera, välillä tosin harmittaa, mutta sitten muistaa että on solminut aikoinaan ihan fyysisesti sosiaalisia yhteyksiä. Joista onnekseni on vielä monia olemassa. Moni on myös kuihtunut jostain syystä olemattomiin ja on monia joita en edes muista, toiset taas muistan oikein hyvin.


Kuva gallerioihin palatakseni niin mietin minkälainen minusta tulee isänä. Siis sitten joskus ja kun ehkä mahdollisesti. Kuinka pahasti kyttään millä sivuilla minun lapseni käyvät ja minne kuviansa laittavat. Minä en ole mikään ekspertti koneiden kanssa (onneksi minulla on niitäkin ystäväpiirissä), mutta tulen sen kanssa toimeen ja osaan sentään jotenkin sitä käyttää. Tosin aivan varmasti minä jossain vaiheessa jään auttamattomasti jälkeen tekniikan ja internetin kehityksestä. Lapsiin palatakseni, jos minä joskus saan tyttären, niin voi sitä poikaparkaa jonka se joskus tuo näytille poikakaverinaan... Se EI tule pääsemään helpolla. Irwiniä lainatakseni

Mitkään Irwinit häntä ei vietellä saa, minä tunnen nuo saakelin retkut,
siksi ohjeet hän painaa saa korvansa taa, tiedän jätkien koukut ja
metkut. Itse nuorena kuljin noilla hurmurin teillä, siksi pojat se ei
onnistu meillä.


Niinpä niin, eiköhän tässä nyt ollut taas tämän päivän epistola. Katkeruudesta ei tullut paljon mutta sentään vähän.

viimeisenä mutta ei vähäisimpänä asiana, kuinkakohan moni vanhempi OIKEASTI tietää minkälaisia kuvai heidän lapsistaan on internetin sivuilla? EPÄILEN suuresti. Pitäisi varmasti järjestää kurssi vanhemmille, näin jäljität lapsesi netissä =D (se on suunnittelu asteella, ideaa saa käyttää kuhan minut mainitsee idean alkuunpaniana).

Hyviä öitä, käsille töitä. Good night, sleep tight, don't let the bedbug bite.

Työpäivä on ohi. Ei mitenkään erikoinen päivä. Aika rauhallinen.

Tuossa töistä kävellessä näin jotain mikä minua kovin kummastutti. Kulkureittini kulkee isohkon automarketin parkkipaikan ja oven edestä, laskeutuessani mäkeä alas parkkipaikalle vastaan tuli rouvas henkilö (sitä en tiedä että oliko hän rouva eli naimisissa, mutta sellainen vähän vanhempi ehkä 35-45v) rattaiden ja lapsen kanssa. Lapsi oli kävelemässä oikeaoppisesti suojatietä pitkin, kun tämä nais immeinen vuorostaan oli oikaisemassa ajoväylän kautta. Kutsui lapsea luokseen ja pyysi tätä ojentamaan kätensä kun autoja voi tulla vastaan, Ja tulikin jolloin tämä nais henkilö siirtyi kärryineen kaikkineen jalkakäytävälle, tosin joutuen ylittämään liikenteenjakajaksi verrattavissa olevan korokkeen. Mikäli he olisivat menneet reittiä jota lapsi olisi ollut kulkemassa heille olisi tullut 0.5m enemmän matkaa, mutta koska he kuitenkaan eivät oikaisseet tien yli niin kuin olivat suunnitelleet niin matka ei lyhentynyt ollenkaan. Lisäksi joutuivat menemään korokkeen yli. Lähinnä minua ihmetyttää tämä että miksi nainen olisi halunnut oikoa, Miksi opettaa lapselle jotain väärin kun lapsi on jo tekemässä sitä oikein.

Tuosta ei varmaan saa mitään selkoa siitä mitä tapahtui, mutta nyt minä olen sen kuitenkin kirjoittanut ja jakanut teidän kanssa.

Päivän lopputekstin aiheeksi tai sanaksi saatta olla muodustumassa katkeruus. No sen näkee sitten aamulla että mitä on illalla tullut kirjoitetuksi.