IRC-Galleria

Joskus sitä miettii, mitä kaikkea rahalla oletetaan saavan ja toisaalta, kuinka paljon sen eteen ollaan valmiita tekemään yhtä sun toista. Olen nyt viime aikoina kuin sattumalta törmännyt tilanteisiin, joissa olen saanut pohtia omassa pienessä mielessäni rahan merkitystä minulle.

Ensireaktio on tietysti: paskat rahasta, sillä ei saa mitään oikeasti tärkeää, kuten ystävyyttä, rakkautta, hiljaisia hetkiä, muistoja ja kauniita unia.

Kun nyt asiaa sitten ajattelee tissejään pidemmälle, niin raha merkitsee todellisuudessa valtavasti ja sillä saa lähes kaikkea - ei nyt tule mieleen yhtään asiaa, minkä saavuttamiseksi rahaa ei ois palanu. Asenne rahan käyttämiseen "hyvän asian puolesta" on päässyt käsistäni ja tässä on tulos.

Nykyaikana kaikki ovat valmiita maksamaan ihan kaikesta ja nimenomaan rahalla. Kaikella on nykyään hintansa. Vastapalvelus on fossiilinen sana, eivätkä alle 15-vuotiaat taida edes tietää sanan merkitystä ilman, että Mr. Google ja Mrs. Wikipedia asiaa valaisevat. Julma totuus on se, että maailma on myyty, kaikella on omistajansa sekä ostajansa.

Minun olisi helppo todeta tähän angstauksen päätteeksi et "perkele, minun elämäni ei ainakaan pyöri rahan ympärillä, ei nyt, eikä koskaan!" , mutta sitä en aio kuitenkaan todeta. Se olisi valetta. Päivittäin otan vastaan rahaa mitä ihmeellisimmistä syistä ja hymyilen vaan onnessani. Toisaalta kulutan myös vaihtelevan määrän kolikoita, jotta varmistuisin siitä, että saan tasan tarkkaan sen mitä haluan. Sillä saaminenhan on kaikista tärkeintä - eikö?