IRC-Galleria

Khat -huume vai viaton piriste?Keskiviikko 01.12.2010 10:58

TEEMAVIIKON YHTEENVETO

Pidimme teemaviikon yhdessä kahden Diakonia AMK:n terveydenhoitajaopiskelijan kanssa "Khat-huume vai viaton piriste" ja teemaan liittyvät keskustelut 18.11.2010.

Kyselyyn saatiin 18.11 mennessä vain 26 vastausta. Kiinnostuksen vähyys saattoi johtua siitä, että monetkaan nuoret eivät tienneet, mitä khat on. Kyselyyn vastanneista 38% ei tiennyt aiemmin khatista mitään. Kuitenkin reilusti yli puolella eli 62% vastaajista oli ennestään tietoa khatista. Yksi heistä oli kokeillut sitä itsekin ja yksi tiesi jonkun khatinkäyttäjän. Tavallisin khat- tiedonlähde oli erilaiset mediat (42% vastaajista). Yksi vastaaja oli saanut tietoa kaverilta, yksi perheenjäseneltä ja kolme vastaajaa jostain muualta.

Khatinkäytön laittomuutta piti oikeutettuna lähes puolet (46%) vastaajista. Liki viidennes (19%) vastaajista oli sitä mieltä, että khatia ei tarvitsisi kieltää lailla ja 39% vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Vastanneista nuorista reilu puolet (62%) piti khatinkäytön haitoista kertomista nuorille parhaimpana keinona ennaltaehkäistä khatinkäyttöä. Tehokkaimpana keinona ennaltaehkäistä khatinkäyttöä piti rangaistusten koventamista khat-rikoksista 15% vastaajista ja toiset 15% ajatteli varhaisen puuttumisen nuorten khatinkäyttöön olevan paras khatinkäytön ehkäisykeino. 8 % vastanneista nuorista lisäisi lainvalvontaa ehkäistäkseen khatinkäyttöä.

Teemaviikkoa voitaneen pitää hyödyllisenä ainakin kyselyyn osallistuneille, sillä suurin osa (85%) kyselyyn vastanneista vastasi, että oli saanut tietopaketista ainakin jotain uutta tietoa khatista.

Myös chattiin osallistuttiin vaimeasti, sillä vain 13 nuorta otti osaa keskusteluun jollain tavalla. Keskustelusta nousseet tulokset ovat samansuuntaisia kyselyn kanssa. Neljä keskustelijaa kertoi, ettei ole kuullut khatista aiemmin. Viisi keskusteluun osallistunutta nuorta ilmaisi tietävänsä ennestään khatista jotain. Khatista oli saatu tietoa opettajilta, kavereilta, netistä tai lehdistä. Eräs myönsi itse kokeilleensa khatia ja kolme nuorta tiesi jonkun käyttäjän. Khatia kuvailtiin turhaksi, roskaksi, laittomaksi ja päihteeksi.


Otteita keskustelusta:

"Khat? Mut enpä oo aiemmin kuullu"

"tieto lähin rajottuu siihen et piristävää se on"

"oikeestaa sen takii tänne tulinki ku näin Khat -sanan"

"Eihän khat kai ole kovin yleistä suomessa? Muualla kuin tietyissä maahanmuuttajapiireissä pääkaupunkiseudulla?"

"Netissä on kuultu sekä koulussa"

"tuttu käytti"

"En itse koske siihen roskaan, mutta nähty on kyllä."



Osallistujat 26

1. Miten tuttu khat-huume on sinulle?
- a) en ole tiennyt aiemmin khatista 10
- b) olen kuullut tai lukenut siitä jo aiemminkin 14
- c) tiedän henkilön, joka käyttää khatia 1
- d) minulle on tarjottu khatia, mutta kieltäydyin 0
- e) olen kokeillut sitä itsekin 1
- f) käytän khatia säännöllisesti 0

2. Mistä sait tietää khatista?
- a) en ole tiennyt aiemmin khatista 10
- b) kaverilta 1
- c) perheenjäseneltä 1
- d) sukulaiselta 0
- e) mediasta (tv, radio, lehdet, internet) 11
- f) päihdekasvatuksen luennolta 0
- g) muualta 3

3. Pitäisikö khatin olla mielestäsi laillista?
- a) kyllä 5
- b) ei 12
- c) en osaa sanoa 9

4. Mikä on mielestäsi paras tapa ehkäistä nuorten khatinkäyttöä?
- a) tiukentaa lain valvontaa (lisää poliiseja ja tullivirkamiehiä) 2
- b) kovemmat rangaistukset khat-huumerikoksista 4
- c) kerrotaan nuorille enemmän khatin haitoista 16
- d) varhainen puuttuminen nuorten khatinkäyttöön 4

5. Miten hyödylliseksi arvioit tämän khat-tietoiskun ja kyselyn?
- a) Sain paljon uutta tietoa 4
- b) Sain jonkin verran uutta tietoa 11
- c) Sain vain vähän uutta tietoa 7
- d) En saanut uutta tietoa 4

Lokakuun teemaTiistai 09.11.2010 12:07

Pärinää ja promilleja

Ajaminen ja alkoholi eivät sovi yhteen, mutta ratsiatutkimusten mukaan joka 600. autoilija liikennevirrassa ylittää rattijuopumusrajan. Rattijuoppo on mukana joka neljännessä liikennekuolemassa. Liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 ihmistä.

Rattijuoppoutta voidaan estää monenlaisilla keinoilla. Yksi tunnetuimmista on alkolukko. Se estää ihmistä ajamasta juopuneena. Muita keinoja ovat valvonta ja tiedottaminen. ”Kerran rattijuoppo, aina rattijuoppo” –lausahdus pätee sinänsä, koska suurin osa ratista kärähtäneistä on jäänyt aiemmin kiinni. Vaikeimpien uusimistapausten estämiseksi ajoneuvon takavarikointi lienee ainoa ratkaisu.

Minkälainen on tyypillinen rattijuoppo? Yhdeksän kymmenestä kiinnijääneestä on miehiä, mutta naisten määrä on lisääntynyt. Iältään rattijuoppo on useimmiten 30 - 39 -vuotias, vaikka suurin riski joutua rattijuoppona henkilövahinko-onnettomuuteen on 18 - 20 -vuotiailla. Alkoholinkulutuksen muutokset vaikuttavat vahvimmin nuoriin kuskeihin, kun kulutus lisääntyy lisääntyvät myös nuorten rattijuopumustapaukset.

Miksi lähdet juopuneena ajamaan? Mitä rattijuopoille voitaisiin tehdä? Onko mopolla kännissä ajaminen hyväksyttävämpää kuin autolla? Tule keskustelemaan ja tarkistamaan kyselyn oikeat vastaukset yhteisöömme 21.10 ja 26.10 klo 18 - 19.30. Muista vastata kyselyyn, voit voittaa leffalippuja!

Pärinää ja promilleja –teemaviikon yhteenveto

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheesta rattijuoppous. Pärinää ja promilleja –viikon aikana oli mahdollisuus vastata tietovisaan aiheesta ja kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja. Voittajien nimimerkit ovat nähtävillä yhteenvedon alareunassa.

Kyselyyn tuli 448 vastausta. Lähes kaikkiin kysymyksiin suurin osa tiesi oikeat vastaukset. Eniten vastaukset jakaantuivat kysymyksen ”mikä on törkeän rattijuopumuksen raja Suomessa” kohdalla. Oikea vastaushan on 1,2 promillea. Rattijuopumuksen raja on Suomessa 0,5 promillea. Eniten rattijuopumustapauksia sattuu kesällä ja alkusyksystä (345 oikeaa vastausta), joka neljännessä liikenneonnettomuudessa on mukana rattijuoppo (252 oikeaa vastausta), vuonna 2008 rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 96 ihmistä (211 oikeaa vastausta) ja kiinnijääneistä rattijuopoista 90 % on miehiä (269 oikeaa vastausta). Eniten väärin vastattiin kysymykseen, kuinka monta ihmistä loukkaantui vuonna 2008 rattijuopumusonnettomuuksissa. Oikea vastaus on 957 henkilöä.

Chateissa keskusteltiin paljon syistä, jotka saavat ihmisen ajamaan humalassa. Onko julkista liikennettä riittävästi yöaikaan? Monet estävät kännisen kaverin rattiin pääsyn, ja usein kaverit aamulla kiittävät. Entä päteekö maaseudulla samat säännöt kuin kaupungissa?

Otteita keskustelusta:

nuoriin kuskeihin tehoaisi mun mielestä parhaiten se, että autokouluilla olisi jotkin yhteiset pelisäännöt, että kaikille näytetään samat kuvat ja/tai videot siitä mitä oikeasti tapahtuu kun ajetaan kolari jossa joku kuolee ja/tai, että joku kolarin ajanut/uhri kävisi niille puhumassa.

me ollaa kaveripoukas päätetty et koskaan ei ykskään aja humalas, otetaa ain kaikkie niklat ja viiää jonnekki jemmaa

Itse en lähde ajamaan vaikka olisin juonut tyyliin pullon, en uskalla eikä himota ajaa kännissä.

Sama rikos tietenkin, mutta jos nyt on aivan helvetin pakko ajamaan lähteä niin mieluummin pikkupaikkakunnalla, jossa vilskettä ei niin paljon ole.

just hyvä että se on vähän korkeempi ruorissa, voi lähtee mökiltä jurrissa menee


jos olis nollatoleranssi niin varmaan pidemmän päälle asenteet ja hönös ajelukin vähenis



Arvonta suosi nimimerkkejä: ZamiR ja [hemuli_ Saatte postin mukana 2 kpl leffalippuja kumpainenkin! ONNEA VOITTAJILLE!

Syyskuun teemaPerjantai 01.10.2010 13:37

Alkoholismi - Kohtalo vai oma valinta?


Alkoholi sekä sairastuttaa että tappaa; alkoholi on sekä miehillä että naisilla suurimpia ennenaikaisen kuoleman aiheuttavia tekijöitä. Alkoholi on lisäksi mukana suuressa osassa onnettomuuksia ja rikoksia. Suomessa arvioidaan olevan 300 000 – 500 000 ihmistä joille alkoholinkulutus on terveysriski. Alkoholilla on kuitenkin myös suotuisia vaikutuksia terveyteen; kohtuukäyttö vähentää vaaraa sairastua esimerkiksi dementiaan ja aikuistyypin diabetekseen. On hankalaa vetää rajaa alkoholin kohtuukäytön ja liiallisen alkoholinkäytön välille ja toisille alkoholin kohtuukäyttäminen on lähes mahdotonta. Suotuisten vaikutustenkaan metsästäminen ei aina ole helppoa, ja usein alkoholin haittavaikutukset lopulta kumoavat ne.

Terveydenhuolto määrittelee alkoholismin sairaudeksi, joka syntyy ja kehittyy hitaasti. On kuitenkin olemassa tiettyjä seikkoja, jotka edesauttavat sairauden puhkeamista. Syyt voidaan jakaa henkilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin.

Henkilökohtaiset syyt:
- perinnölliset tekijät (geenit?)
- hyvä alkoholin sietokyky
- vaikeus tunnistaa humaltumisensa astetta
- tupakointi

Yhteiskunnalliset syyt:
- alkoholin saatavuus
- alkoholin hinta
- juopumista suosivat asenteet

Vaikka omaisi monta riskitekijää, se ei silti tarkoita että olisi ”tuomittu alkoholistiksi”. Alkoholiriippuvuuteen altistavia tekijöitä voi oppia tunnistamaan ja niihin voi vaikuttaa. Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöön 23.9 ja 28.9 klo 18-19.30!

Yhteenveto teemaviikosta

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheesta alkoholismi. Aihe on monelle tuttu, kyselyyn vastasi noin 100 henkilöä. Kyselyyn vastanneiden mielestä suurin syy alkoholismin syntyyn on kotona opittu malli (39 %). Alkoholismia piti sairautena 62 % vastanneista. Hyvin moni koki, että voi itse vaikuttaa alkoholismin syntyyn, peräti 95 % vastasi näin.

Chateissa keskusteltiin aiheesta hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta. Alkoholismi koskettaa monia, se näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheessä. Paljon keskusteltiin myös mielenterveysongelmista ja niiden yhteydestä alkoholismiin, syytä ja seurausta voi olla vaikea erottaa. Keskusteluissa korostui oma rooli juomisensa hallitsemisessa, toisaalta pois yhteiskunnan roolia pidettiin merkittävänä. Suomalaiseen kulttuuriin juominen tuntuu kuuluvan, mutta voisiko tulevaisuudessa esimerkiksi opiskelijoiden bileet olla alkoholivapaita?

Otteita keskustelusta:

”alkoholistit ovat mieleltään heikkoja ihmisiä jos haluavat lopettaa, mutta eivät pysty”

”Jos kotona on vanhemmat ryypänny eivätkä peitelleet sitä millään tavalla ja laiminlyönneet lapsiaan niin lapsesta tulee joko (hyvin todennäköisesti) alkoholin suurkuluttaja tai (pienemmällä todennäköisyydellä) absolutisti”

”ilman yllyttämistäkin sosiaalinen paine ajaa ottamaan”

”Sairaus.. Ei sitä kukaan itelleen varmasti ehdointahdoin ole valinnut..”

”Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkilla kavereilla paukkuu toi raja känni-iltoina.”

Kyselyn tulokset

79 vastausta:


1. Mikä on mielestäsi suurin syy alkoholismiin?

a) perinnölliset tekijät, geenit 9 %
b) kotona opittu malli 39 %
c) alkoholia on helposti jokaisen saatavilla 13 %
d) alkoholi on niin halpaa 3 %
e) kulttuuri, Suomessa juodaan paljon 25 %
f) ei mikään edellä olevista 11 %

2. Onko alkoholismi mielestäsi sairaus?

a) On 63 %
b) Ei ole 15 %
c) En osaa sanoa 22 %

3. Voiko alkoholismista mielestäsi parantua?

a) Kyllä, tunnen jonkun joka on parantunut 33 %
b) Kyllä, vaikka en tunnekaan ketään joka olisi parantunut 46 %
c) Ei voi 5 %
d) Ehkä? 16 %

4. Miten alkoholistia mielestäsi autetaan parhaiten?

a) Päihdehoidon avulla, esim. A-klinikat 34 %
b) Pitkällä terapialla 9 %
c) Lääkkeillä 1 %
d) Riippuu ihmisestä 54 %
e) Ei mikään auta! 1 %

5. Voitko itse vaikuttaa, tuleeko sinusta alkoholisti?

a) en voi, on "huonot" geenit 3 %
b) en voi, tykkään juomisesta liikaa 3 %
c) toki voin, ja olenkin vähentänyt juomista 42 %
d) voin, sitten kun huvittaa 53 %
Kaveri juo liikaa – mitä sitten?

Viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana nuorten asenneilmasto on muuttunut selvästi alkoholimyönteisemmäksi. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon.
Tutkimustieto kertoo karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin: liiallisen alkoholinkäytön on todettu olevan yhteydessä muun muassa oppimisvaikeuksiin sekä heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä aikuisiällä.
Varhain aloitettu alkoholinkäyttö liittyy alkoholin ongelmakäyttöön sekä riippuvuusongelmiin aikuisuudessa. Nuorten humalahakuinen juominen liittyy voimakkaasti alkoholihaittojen kokemiseen. Fysiologiset haitat ovat yhteydessä erityisesti humalahakuiseen kertajuomiseen, kun taas mm. seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja laittomuudet ovat lisäksi yhteydessä toistuvaan alkoholin juomiseen.

Kaveri on joka viikonloppu kännissä. Mitä pitäisi tehdä? Vai pitääkö tehdä mitään? Onko juominen jokaisen oma asia? Voiko nuori itse puuttua asiaan vai vaaditaanko puuttumiseen aikuinen?

Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöömme torstaina 19.8.10 klo 18:00–19:30 ja tiistaina 24.8.10 klo 18:00–19:30.

Yhteenveto teemaviikosta ”Kaveri juo – mitä sitten?”

Pidimme IRC-gallerian yhteisössämme chatit aiheesta ”Kaveri juo – mitä sitten?” to 19.8.2010 ja ti 24.8.2010. Tarkoitus oli keskustella siitä kuinka puuttua kaverin liialliseen juomiseen ja kenen asia puuttua jos kaveri juo liikaa. Yleinen mielipide asiasta tuntui olevan, että jokaisella on oikeus tehdä mitä haluaa, mutta myös ystävän ja vanhempien puuttumista asiaan kannatettiin jonkin verran. Keskustelut olivat melko hiljaisia ja toisena iltana keskustelu ajautuikin enemmän keskusteluun tupakoin nista, erityisesti uudesta tupakkalaista joka astuu voimaan 1.10.2010.

Otteita keskusteluista:

”Siis pieni maistelu ja hiprakka ei ole paha mut kunnon kännäämiset ,,, nou thanks”

”On jokaisen oma asia, mut jos alkaa mennä ihan överiks niin pakko siihen on koittaa vähän puuttua”

”Ei todellakaan ole huono idea kertoa vanhemmille jos kyseessä on alaikäinen :)”

”Mä oon viistoista ja juon kyllä aika paljon. Kuinka paljon yleisesti ottaen mun ikäiset juo?”

”Se on sen kaverin oma asia juoko vaiko ei :D:D:D


”Tyhmäähän tuo tupakointi ja muu alkoholisointi on mutta mielestäni ihmisellä pitäisi olla vapaus valita mitä tekee”

Heinäkuun teemaPerjantai 06.08.2010 13:17

Sekakäyttö


Usean psykoaktiivisen aineen yhtäaikaista päihdekäyttöä kutsutaan päihteiden sekakäytöksi. Päihtymystä pyritään joko voimistamaan tai sitten kontrolloimaan sekakäytöllä. Ongelmakäyttäjä pyrkii säätelemään olotilaansa vuorottelemalla keskushermostoa kiihdyttävien ja lamaavien aineiden käyttöä. Tavoite voi olla myös saada pää sekaisin hinnalla millä hyvänsä. Yleisin sekakäytön muoto on alkoholin sekä rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden päihdekäyttö. Alkoholin vaikutusta pyritään voimistamaan lääkkeillä. Eri päihteiden samanaikainen käyttö on myös sekakäyttöä. Yleisesti puhutaan märästä pilvestä, joka tarkoittaa alkoholin ja kannabiksen käyttöä.

Kuinka estää sekakäyttöä tai vähentää haittoja mahdollisissa kokeiluissa nuorilla? Kokeilut päätyvät usein pahaan oloon kuin hyvään pöhnään. Uteliaisuus, sosiaaliset ongelmat, halu kokeilla tai kaverien yllytys voivat olla syitä, mutta eikö itsehillintä mahdollisten vaarojen vuoksi ole järkevää?


Yhteenveto


Yhteisössä pidettiin teemaviikko sekakäytöstä. Chatit pidettiin 14.7 ja 19.7. Keskustelua käytiin muun muassa sekakäytön syistä, seurauksista ja vaaroista. Puhuttiin lääkkeiden saatavuudesta ja lääkkeiden käytöstä yleensä. Kannabiksen ja alkoholin sekakäyttö sekä hoitomahdollisuudet suomessa herätti myös pohdintoja.

Yhteisössä olleeseen kyselyyn tuli yhteensä 115 vastausta.
Suurin osa, 46% ei näe sekakäytössä glamouria ja 26% taasen liittivät sekakäyttöön glamouria. 31% ei osannut sanoa. Lähipiirissä 49% on ja 42% ei ole havainnut sekakäyttöä. 9% ei osannut sanoa.
65% ei ole käyttänyt alkoholia tai lääkkeitä sekaisin, 23% on käyttänyt, 5% on käyttänyt vahiongossa.

Suomessa käytetään enemmän alkoholia ja lääkkeitä sekaisin kuin muualla Euroopassa. Mistä luulet tämän johtuvan?

11% Yhteiskunta medikalisoituu, kaikki syö jotain lääkettä
12% Alkoholia käytetään runsaasti
47% Suomalaisilla on tarve saada päänsä sekaisin keinolla millä hyvänsä
29% Ei tunnisteta sekakäytön vaaroja riittävän tehokkaasti

Miten sekakäyttöä voisi mielestäsi ehkäistä?

34% Tiedottamalla riskeistä enemmän
33% Muuttamalla asenteita; ei lääkkeitä tarvita joka vaivaan
8% Lisäämällä valvontaa, esim. lakeja
10% Jollain muulla tavalla
16% Sekakäyttöä ei tarvitse ehkäistä


Poimintoja keskustelusta


”Ja sitten unohdetaan potilas, annetaan vain lisää lääkkeitä, kun ei ammattitaitoa ole”

”Sekakäyttö on siitäkin huolestuttavaa, että se on niin kovin helppoa ja samalla vaarallista. Helpompaa ja tyhmempää on korkeintaan imppaaminen.”

”Eiköhän kuitenkin meillä jokaisella ole kuitenkin oikeus päättää kehostamme.”

”Kyllä se kuitenki on näin että se 90% ei sitä apua ota kuitenkaan vastaan, olis se laillista tai ei”

”Sekakäytön seurauksena voi syntyä riippuvuus moneen aineeseen, jolloin lopettaminen on vaikeaa. Suurimpana ongelmana on lääkeaineiden vaarallisuus, kun niitä yhdistellään keskenään, ja niiden vaikutusta voimistetaan alkoholin kanssa. Vakavimmillaan sekakäyttö aiheuttaa kuoleman (hengitys- että sydänpysähdyksiä) tai vakavia myrkytystiloja.”

”no tolet kasvaa aina tietenki, jos usein käyttää”

”Jokaisessa aineessa on vaaransa jos rupee liikaa käyttämään”

”Eihän siis epäterveellinen asia muutu terveelliseksi sillä, että se ei ole yhtä epäterveellistä kuin joku toinen asia. Vai mitä mieltä olette?”

”Tietenki siihen vaikuttaa sekin ku on jaksettu saarnata kaikille huumeiden vaarallisuudesta jo monta vuotta ja asenteet on just semmosia että jos joku vähänki käyttää sitä nii heti leimataan nistiks”

Kesäkuun teemaTorstai 24.06.2010 14:14

Ilo ilman viinaa on teeskentelyä?

Alkoholinkäytöstä on tullut niin tavallista, että raitis joutuu jo puolustelemaan ja perustelemaan, miksi ei juo. Alkoholin tehtävänä on ensisijaisesti ollut tarjota suomalaisille matka selvistä päivistä kohti uuttaja arjesta selvästi poikkeavaa humalan maailmaa.

Suuri osa suomalaisnuorista aloittaa alkoholin käytön ja humalakokeilut yläasteikäisenä
eli 13–15-vuotiaana. Kolme neljäsosaa 15–16-vuotiaista eli yhdeksäsluokkalaisista puolestaan on jo kokenut humalan. Juhlinta tarjoaa mahdollisuuden irrottautua arkielämästä ja erityisesti koulun paineista. Juhlimiseen liitetään nuorten keskuudessa lähes saumattomasti alkoholin käyttö. Päihteetön juhliminen on mahdollista, mutta harvinaista. Nuorten juhlimisella pyritään myös arjen auktoriteettien uhmaamiseen. Juhliminen ja alkoholi voi myös toimia tapana purkaa pahaa oloa. Alkoholin tarjoama lisärohkeus helpottaa tutustumista rohkeasti ja estottomasti uusiin ihmisiin, erityisesti vastakkaisen sukupuolen edustajiin.

Nuorten aikuisten elämään kuuluvat vahvasti ravintolat ja humaltuminen. Entä mitä kuuluu nuorempien, yläkoulussa olevien juhlimiskulttuuriin? Voiko hauskaa pitää ilman viinaa? Onko raittius in vai out? Tule keskustelemaan aiheesta torstaina 17.6 ja tiistaina 22.6 kello 18:30-19:30 ja 20:00-21:00.


Yhteenveto teemaviikosta ”Onko ilo ilman viinaa teeskentelyä”?

Kesäkuun teemamme nuorten juhlimisesta herätti kohtalaista kiinnostusta yhteisössämme. Molempien iltojen (17.6 ja 22.6) ensimmäiset chatit olivat vilkkaampia kuin myöhäisemmät. Kyselyymme saimme 336 vastausta. Otsikkokysymykseemme ”Onko ilo ilman viinaa teeskentelyä”? Vastanneista 51 % oli sitä mieltä että ei ole. 65 % vastaajista oli sitä mieltä että hauskaa voi pitää selvin päin. Keskustelut sivusivat myös suomalaisia juomatapoja sekä täysraittiutta vaihtoehtona viikonloppu/juhlakännäilylle.


Otteita chatista:

”Jussin jälkeen koitan ainakin vähentää dokaamista. Vähä mopo keulinu liikaa lähiaikoina”

”Itte en tarvii sitä alkoholia mihinkään ja haluun osata pitää hauskaa ilman sitä”

”Ei se teeskentelyä oo mut kivempaa”

”Joo, me ollaan mun kaverin kanssa mietitty, että miksi alaikäiset juo alkoholia? Esim. sillo, kun loppu koulu..”

”Meil ainakin päättäreissä 4/5 porukasta dokasi”


Kysely ja tulokset:

1. Juhlitko alkoholin voimalla?
Tulokset, 336 vastausta:
a) Hyvin usein 32 %
b) Harvoin 40 5
c) En juo 28 %

2. Voiko hauskaa pitää selvin päin?
Tulokset, 336 vastausta:
a) Totta kai! 65 %
b) Ei oikeastaan 6 %
c) Riippuu ihan tilanteesta 27 %
d) En osaa sanoa 1 %

3. Kuuluuko suomalaiseen juhlintakulttuuriin aina alkoholi?
Tulokset, 335 vastausta:
a) Kuuluu 28 %
b) Ei tietenkään kuulu 18 %
c) Riippuu ihan juhlasta, esim. vappuna kuuluu juoda 41 %
d) Ennen enemmän, nykyään asenteet ovat muuttumassa 13 %

4. Mistä alle 18-vuotiaat saavat alkoholia?
Tulokset, 336 vastausta:
a) Vanhemmat ostavat 2 %

b) Vanhemmat sisarukset/kaverit ostavat 68 %
c) Tuntematon ostaa 27 %
d) Varastamalla 3 %

5. Onko ilo ilman viinaa teeskentelyä?
Tulokset, 336 vastausta:
a) On! 10 %
b) Ei! 51 %
c) Riippuu tilanteesta 32 %
d) En osaa sanoa 7 %

Toukokuun teemana PelaaminenMaanantai 14.06.2010 12:19

Mikä on sopivasti pelaamista?


Pelaamisesta on tehty syyllinen moniin lasten ja nuorten ongelmiin. Mielikuva yksin tietokoneen ääressä istuvasta pelaajasta on vanhentunut. Suuri osa pelaajista pelaa yhdessä kavereiden kanssa, joko samassa huoneessa tai internetissä. Internetpelejä pelataan yhdessä tosielämän tuttujen kanssa. Peleissä opittavia taitoja ovat mm. oppiminen työskentelemään tiiminä sekä yhteisöllisyys. Rahapelit ja muut pelit ovat lähentyneet toisiaan, erityisesti internetissä rahapelaamisen ja viihdepelaamisen raja on hämärtynyt.

Suomessa yli 90 % koululaisista pelaa pelejä ainakin satunnaisesti. Pojat pelaavat enemmän ja pidempiä aikoja kuin tytöt. 12–17-vuotiaista nuorista yli puolet on pelannut jotakin rahapeliä viime vuoden aikana. Pojista kaksi kolmasosaa ja tytöistä kolmasosa ilmoitti pelanneensa rahapelejä viimeisen vuoden aikana. Viidennes kaikista viime vuonna aikana rahapelejä pelanneista, pelasi ainakin yhtä rahapeliä useita kertoja viikossa.

Missä menee liikapelaamisen ja sopivasti pelaamisen raja ja voiko pelaamattomuudesta olla haittaa?

Yhteenveto teemaviikosta Mikä on sopivasti pelaamista?


Pidimme 25.5 ja 3.6 chatit aiheesta Mikä on sopivasti pelaamista. Keskustelut alkoivat rauhallisesti vilkastuen loppua kohden. Yhtä selkeää näkökulmaa ei noussut esiin. Keskustelu oli monipuolista ja aihetta käsiteltiin eri näkökulmista, aina pelien ominaisuuksista rahapelaamisen problematiikkaan.

Kyselyyn tuli 138 vastausta. Suurin osa vastanneista (54 %) oli sitä mieltä, että alle viisi euroa voi mennä viikossa pelikoneeseen. Kysymykseen kuinka paljon on sinulle sopivasti olla koneella päivässä vastaukset jakaantuivat tasaisesti. Pienen 1 % äänienemmistön sai vastausvaihtoehto 2-3 tuntia päivässä. Kyselyyn vastanneista 49 % on ollut koneella joskus kauemmin kuin oli suunnitellut ja 46 % vastanneista on joskus kaunistellut totuutta läheisille omasta pelaamisesta.

Otteita keskustelusta:


Riippuu vähän tulotasosta tuo ongelmallinen pelaaminen jokuhan voi tienata kymppitonnin kuussa, niin ei tuo yli 30€ viikossakaan varmaan vahinkoa tekisi.

Pelaan noin 3h päivässä, silti mulle jää aikaa paljon muuhunki, laneilla saattaa mennä semmosia 14h peliputkia kerralla

tiedän monia itse pelin pelaajia jotkut on pelannu koko YÖN ja vieläpä yli 30vuotiaista huh huh

nettiroolipelit varmaan pahimpia riippuvuuden aiheuttajia helppo korvata tylsä elämä olin aikoinaan kovastikiin riippuvainen niihin

kaikki jotka onnistuvat laukaisemaan fiilisteleviä tunnetiloja tai kehittävät strategista ajattelua ja tilannetajua

Kyl silloi nuorempana joo tuli välil koko yö pelattuu, kesälomilla. Nyt ei enää voi kun on laps :/ kerran kahessa viikossa kerkee vähän veljen luona pelaan ff13sta


Jos pelaamisen määrän tiedostaa, eikä jätä tärkeitä "oikeen elämän" asioita tekemättä, ni ei siinä oo mitään ongelmaa vielä, vaikka pelais kuinka monta tuntia päi
vässä.

Itse pelaan sen 2-4h päivässä... Se on se aika maksimi mitä jaksaa. Pelejä joita pelaan on L4D2 ja Killing Floor


Se on musta nykysin aika vanhentunut, käsite että se on nörttien hommaa toi pelaaminen...

Huhtikuun teemaTorstai 20.05.2010 16:18

Tekeekö tupakka cooliksi?

Kovat tyypit polttavat, kaikkihan sen tietävät. Vaikka tupakointia pyritään kieltämään yhä useammassa paikassa, on tupakointi edelleen vahvassa roolissa kun haetaan katu-uskottavuutta. Vai ovatko ajat jo muuttuneet tai muuttumassa?

Koko väestön tupakointi vähenee koko ajan, säännöllisesti tupakoi vuonna 2008 20 % väestöstä. Nuorten tupakointi on vähentynyt muiden mukana. Kenties tupakointi ei olekaan enää erottautumisen väline, jolla kapinoidaan ja pyritään näyttämään paremmilta, kovemmilta tai kapinallisemmilta.

Onko näin, vai onko toisin?

Yhteenveto teemasta

Keskustelua käytiin muun muassa tupakka-asenteiden muutoksista, passiivisesta tupakoinnista, tupakoinnin rajoittamisesta, median mielikuvat tupakoinnista, terveysvaikutuksista, sikarin polttamisesta, nuuskaamisesta, tupakoinnin lopettamisesta, tupakoinnin aloittamisesta ja valinnanvapaudesta.
Yhteisössä olleeseen kyselyyn tuli yhteensä 251 vastausta. 58% vastaajista oli sitä mieltä, että tupakointi ei tee coolimman näköiseksi. 10% mielestä tekee ja 31 % vastaajan mielestä tupakoinnin coolius riippuu ihmisestä.

Rock-elämään ja uskottavuuteen rokkarina tupakointi oli myös pohdinnan aiheena. Se, että kuuluuko rock-elämään tupakointi, jakautui vastaajien mukaan seuraavasti:

21% Kyllä
36% Ei
34% Joskus
9% En tiedä

Se, että rajoitetaanko tupakointia liikaa, jakautui vastaajien kesken seuraavasti:

35% Kyllä
56% Ei
9% En tiedä


Vain 11% vastaajista on huomannut ja 44% ei ole huomannut tupakoinnin vähenemistä. 34% vastaajan mielestä tupakointi on lisääntynyt.

Otteita keskusteluista:

”Tupakointi on kyl suurelta osalta itselläkin seuratapa, eli useita juttuja, taukoja tai kavereita ei näkis jos ei "menis kessulle”

”No onhan se alus coolii ku aloittaa tupakoinnin mut sit siinä menee esim. sen 2 vuotta nii ei se si oo coolii eikä siit si enää pääse irti”

”Joidenkin mielestä, tekee joidenkin ei. Keskustelu tuntuu iduttomalta. "Sä haiset sit pahalle, ei se oo COOL"

”Itse olen saanut enemmän "rispektiä" siitä kun en ole koskaan edes maistanut tupakkaa vaikka liikun sellaisessa porukassa, jossa kaikki muut polttavat paitsi minä.”
”Miten ulkonäön takia voi polttaa?”


mut enemmänki se on sitä "oon niin coolprkl, ette uskalla tulla ryppyileen ja kaikki on ihan in love meikään ku röökaan"

Maaliskuun teemaPerjantai 09.04.2010 15:02

Tultiinko tänne juomaan vai puhumaan?


No jos puhuttaisiin ensin. Myytin mukaan, kun suomalainen mies juo, niin silloin tanner tärisee ja petäjät huojuvat. Väitetään suomalaisen miehen olevan ylivoimainen viinan juoja. Tästä väitteestä voidaan ylpeillä tai olla häpeissään, sitä ylläpidetään tai siitä pyritään eroon. Onko sinun mielestä suuren alkoholimäärän juominen yhdellä kertaa sammumatta sankarillista?

Alkoholin nauttiminen on useimmiten osa sosiaalista tapahtumaa. Sen avulla voidaan osoittaa kuuluvansa johonkin ryhmään ja korostaa esimerkiksi omaa miehisyyttään valitsemalla machomaisen brändin omaavan alkoholijuoman. Ryhmään kuuluminen on tärkeää ja joihinkin miesten ystäväpiireihin alkoholin käyttö voi kuulua oleellisena osana sosiaalista kanssakäymistä.

Kanssakäyminen helpottuu, koska alkoholin estoja poistava vaikutus antaa syyn jutella ystävien kanssa aiheista, joista ei normaalisti uskaltaisi keskustella ja tämä voi olla hyvinkin terapeuttista. Pystytäänkö miesten kesken puhumaan asiat halki vasta kun on päihdytty riittävästi?

Sosiaalisia hyötyjä ja haittoja on hyvä punnita. Tapaturmat, väkivalta, terveysvaikutukset ja alkoholikuolemat ovat juomisen synkkiä puolia, mutta stereotypisoidaanko suomalainen mies liian helposti humalahakuiseksi ja aggressiiviseksi häjyksi, eikä sivistyneeksi ja ystävälliseksi ryyppykaveriksi?

Usein kritisoidaan nuorten juomista, vaikka aikuinen itse on pahempi sieni. Aikuinen mies luo käytöksellään roolimallia lapsille ja nuorille. Millaisena pojat näkevät juopottelevien isiensä miehisyyden ja isyyden ja ovatko poikien ajattelutavat alkoholista muuttumassa parempaan suuntaan?

Yhteenveto teemaviikosta miehinen juominen

Yhteisössä pidettiin teemaviikko miehisestä juomiskulttuurista. Chatit pidettiin 25.3 ja 30.3. Keskustelut olivat melko hiljaisia. Keskustelua käytiin muun muassa nollaamisesta, mokailuista, alkoholismista ja sen tunnistamisesta, raittiudesta sekä miesten ja naisten juomiseen suhtautumisen eroista ja yhtäläisyyksistä.

Yhteisössä olleeseen kyselyyn tuli 182 vastausta. Vastaajista 22 % mielestä muuttuu ajattelutapa alkoholin käytöstä alkoholinkulutusta vähenevään suuntaan. Vastaajista 34 % miehet tulevat ryyppäämään entistä enemmän. Vastaajista 26 % oli sitä mieltä, että ajattelutavoissa ei tule tapahtumaan muutoksia. 18 % ei tiennyt mitä tuleman pitää.

Miehen juomisen malli tuli kyselyn vaihtoehdoista vastaajien mukaan seuraavasti:
28 % Perinteistä ja historiasta
27 % mielestä sitä luodaan ihan itse
24 % mielestä malli tulee kavereilta
13 % Isiltä
8 % ei tiennyt
Kenenkään mielestä malli ei tule äidiltä.

Vastanneista 15 % mielestä miesten runsas juominen on myytti ja nykyiset miehet eivät sitä enää noudata. Vastanneista 56 % mielestä asia on päinvastoin.

Otteita keskustelusta

”Alkoholi ei tee kaikista aggressiivisia, eikä noin muutenkaan "anna" tunnetiloja, se vain vahvistaa jo ennestään olevia tunnetiloja.”

” Kyllä taitaa tuo viininsiemailu ruuan ja juustojen kanssa olla vähän liian hienoa perussuomijuntille :)”


"Juomisperinteet" juurtuvat varhaisnuoruudessa vanhempien ja heidän tuttaviensa esimerkistä?”

”Juomisperinteitä harvoin imetään vanhemmista.”


”Ällöttää kaikki jeesustelijat ton alkoholin suhteen, mutta loput aikuisista asennoituu ihan oikein.”

”Riippuu siitä minkä osan alkoholistin elämästä näkee. Jos seuraa koko raadollista elämää, ei sitä varmasti tahdo sitä samaa itselleen. Mutta jos näkee vain sitä humaltumis vaihdetta (ei känniputkia) niin voihan se silloin olla tavoiteltavaa/ihannoitua.”


”Mitä sillä nollaamisella haetaan? Että unohtaa raskaan viikon/tapahtuman? Unohtuuko se kokonaan? Tuleeko kännissä tehtyä jotain joka taas vaatii uuden nollaamisen?”

Helmikuun teema KannabisKeskiviikko 03.03.2010 12:08

Keskustelu kannabiksesta

Hamppu, kannabis, marihuana, hasis, pilvi. Esimerkiksi näitä nimiä käytetään puhuttaessa Cannabis Sativa - nimisen kasvin eri osista saatavasta huumausaineesta. Kannabiksen huumaava vaikutus perustuu kasvin erittämässä hartsissa olevaan tetrahydrokannabinoliin (THC) ja muihin niin sanottuihin kannabinoideihin.


Kannabis on maailman ylivoimaisesti käytetyin laiton päihde. YK arvioi vuonna 2009 että maailmassa on 190 miljoonaa kannabiksen käyttäjää. Suomalaisista 15–64 vuotiaista 12,4 % on kokeillut kannabista ainakin kerran elämässään.
Suomessa kannabis luokitellaan miedoksi huumausaineeksi, jonka käyttö, myynti, hallussapito ja kasvatus (tietyin rajoituksin) ovat kriminalisoitu. Lääkekäyttö on sallittu vain erityisluvalla (1.10.2008 alkaen).


Kannabiksen haitoista ja hyödyistä on käyty paljon keskustelua mediassa. Kannabiksen laillistaminen puhuttaa erityisesti.
Mikä kannabiksessa puhuttaa? Mitä sinä haluaisit sanoa aiheesta? Oletko laillistusta vastaan vai puolesta? Mitkä olisivat kannabiksen laillistamisen hyödyt ja haitat? Pitäisikö ainakin lääkekäyttö vapauttaa?


Yhteenveto teemaviikosta


Yhteisössä pidettiin teemaviikko kannabiksesta. Kannabis on aiheena ollut paljon esillä yhteisön keskustelussa. Chatit pidettiin18.2. ja 23.2. Molemmat chat-illat olivat vilkkaita ja keskustelijoita oli runsaasti. Keskusteluissa nousi esille kannabiksen haitat ja hyödyt, laillinen asema sekä käytön dekriminalisointi. Pohdittiin myös sitä mitä laillistaminen käytännössä tarkoittaa. Kuka sitä kasvattaisi ja myisi? Mikä olisi ikäraja?


Yhteisössä olleeseen kyselyyn tuli 406 vastausta. Suurin osa vastanneista, 62 % kannatti kannabiksen laillistamista. Noin 2/3 osaa uskoi kannabiksen olevan hyvä vaihtoehto lääkekäytössä kivun lievitykseen. Vastaajista 44 % uskoi lääkekannabiksen vapautumisen lisäävän kannabiksen muuta käyttöä. Kannabiksen terveyshaittoihin uskoi 58 % vastanneista ja 33 % vastanneista oli sitä mieltä, ettei terveyshaittoja ole. Vastaajista 64 % tunsi jonkun, joka käytti säännöllisesti kannabista.

Otteita keskustelusta:

Kannabiksen laillistamisella ja rajoitetulla myynnillä kitkettäisiin osa rikollisuustta pois, näin myös verorahoja tulis enemmän valtiolle. En ole kannabiksen puolesta puhuja, mutta todennäköisesti laillistamisella kitkettäisiin pois rikollisuutta..


Kaikki huumeet on järkevintä laillistaa, asettaa veronalaisiksi tuotteiksi ja panostaa päihderiippuvaisten hoitoon näiden rankaisemisen sijaan.

Ok. Kannabiksen laillistaminen rikollisuuden kitkemisen ja tuotevalvonnan ohella kannabis siirtyisi veronalaiseksi tuotteeksi josta valtio saa profittia, huumepoliisilta säästyy resursseja kun ei tarvitse juosta hippien perässä, myynti siirtyisi valvotuksi ja lääkekäytön helpottuminen sitä tarvitsivilla.


K 18 kannabis ois jees... Ei kai ny lapset tupakkaakaan saa polttaa... Notta kannabis lailliseksi ja k-18

musta on naurettavaa et alaikäset juo ees alkoholia / polttaa tupakkaa, niin en puolla niiden osalta kannabistakaan

Päihteet kuuluu ihmisen ympäristöön aina ja se ei muutu koskaan, voidaan vain puhua siitä miten niitä parhaiten käsitellään ja laittomana edelleen ne on vaarallisimmillaan lapsille tyrkyllä

laillistamista ei tule koska kaikki jotka ovat sitä vastaan on aika enemmistö ja sitte ne jotka sitä myy ei halua laillistaa koska niilä menis duuni

niin kauan ku suomen turhamaiseen mediaan jaksetaan luottaa ja uskoa,kannabiksella ei ole mitään vaikutusvaltaa tulla lailliseksi