IRC-Galleria

Alkoholi ja masennus

Tuikku murheeseen! Suomalaisessa kulttuurissa on totuttu helpottamaan tunteita alkoholilla. Mutta mikä yhteys alkoholilla ja masennuksella on? Onko toinen syy ja toinen seuraus? Kumpi on kumpi?

Useimmiten naisilla masennusoireilu alkaa ensin, ja sitä helpotetaan alkoholilla. Miehillä tie kulkee useimmin toiseen suuntaan, runsaasta alkoholinkäytöstä seuraa masennusta. Alkoholitutkimussäätiön tekemän tutkimuksen mukaan erityisesti humalahakuinen juominen lisää masennusta. Syy on ilmeisesti krapulassa, silloin aivojen mielihyvää tuottavan hormonin, serotoniinin, määrä laskee. Masennuksessa serotoniinitaso on aivoissa alhainen. Krapulasta johtuva masennus usein helpottaa viimeistään 4 viikon kuluttua, kun alkoholinkäyttö on lopetettu. Sinä aikana serotoniinitaso ehtii palautua. Kuitenkin, jos juominen jatkuu myös masennusoireilu jatkuu.

Alkoholi aiheuttaa nousuhumalassa keinotekoisen mielialan kohoamisen. Masennusta potevilla se on pikainen apu, mutta vain hetkeksi. Alkoholi on huono itsehoitolääke masennukseen. Se voi myös haitata mahdollisten mielialalääkkeiden vaikutuksia. Millä muilla keinoin voisi saavuttaa mielihyvää? Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöömme tiistaina 22.3 klo 18.-19.30!


Teemaviikon yhteenveto

Yhteisössämme pidettiin teemaviikko aiheesta alkoholi ja masennus. Teemaviikkoon sisältyy aina aiheeseen liittyvä kysely. Saimme kyselyymme upeat 593 vastausta, kyselyä oli myös kommentoitu 26 kertaa ja annettu 8 sydäntä. Kiitos niistä!

357 vastaajan mielestä alkoholi voi joskus helpottaa pahaa oloa, mutta vain hetkellisesti. Silti yli 200 vastaajaa ei ole ikinä helpottanut pahaa oloaan juomalla. Suurimalla osalla kyselyyn vastaajista tuntuu asiat olevan tällä hetkellä hyvin (289 vastausta) ja paras helpotus pahaa oloon tulee sosiaalisista suhteista, kavereilta tai seurustelukumppaneilta.

Aiheesta pidettiin chatti tiistaina 22.3. Melko hiljaisessa chatissa keskusteltiin alkoholista ja masennuksesta yleisesti, miten alkoholi vaikuttaa ja miksi se helpottaa hetkellisesti pahaa oloa. Myös muista pahaa oloa helpottavista tekijöistä keskusteltiin, kuten liikunnasta ja sosiaalisista suhteista. Osalla chattailijöistä oli myös omakohtaisia kokemuksia aiheesta.


Lainauksia chatista:

koska mies ei osaa purkaa tunteitaan ni se juo

en ite ainakaan päissään saa kunnolla nukuttua

Mun mielestä alkoholi ja masennus ovat kummatkin seurauksia jostain.

kaverien poika-tai tyttöystävän tai jonku itelle tärkeen henkilön lähellä olo silloin ku on vaikeeta oikeesti helpottaa että se jaksaa pitää susta huolta


Teemaviikon kysely

Auttaako alkoholi masennukseen tai pahaan mieleen?
Toki 66
No ei 149
Ehkä hetkellisesti 357

Onko alkoholi hyvä unilääke?
Kyllä 93
Ei 315
Joskus 163

Oletko koskaan helpottanut pahaa oloa juomalla?
Usein 103
Joskus 226
En ikinä 242

Onko sinulla mielestäsi asiat tällä hetkellä hyvin?
Kyllä 289
Ei 147
En osaa sanoa 133

Mikä on paras päihteetön helpotus pahaan oloon?
Hyvät ystävät 253
Tyttö- tai poikakaveri 170
Yksinolo 38
Liikunta 56
Ruoka 30
Joku muu, mikä? 24

KOTIVÄKIVALTA – TEEMAVIIKON YHTEENVETO

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheesta kotiväkivalta. Teemaviikkoon sisältyi kysely, johon saimme 465 vastausta. Kyselyyn vastanneista 251 henkilöä oli sitä mieltä, että kotiväkivallasta ei puhuta riittävästi. Väkivallan eri muodot, fyysinen-, henkinen-, taloudellinen- ja seksuaalinen väkivalta ja kaikkien näiden uhka, tunnistettiin melko hyvin. Kotiväkivallan ehkäisystä kysyttäessä vastaajien mielipide jakautui eri vaihtoehtojen välillä. Yksittäisistä keinoista eniten vastattiin, että ihmisten (kuten naapurien) tulisi puuttua herkemmin epäiltäessä kotiväkivaltaa. Vain 34 vastaajaa oli sitä mieltä, että kotiväkivaltaan ei tulisi puuttua lainkaan.

Chatti pidettiin yhteisössä 22.2. Asiantuntijavieraita oli Ensi- ja turvakotien liitosta. Melko hiljaisessa chatissa keskusteltiin seurusteluväkivallasta ja pohdittiin väkivallan eri ilmenemismuotoja.

Lainauksia keskustelusta:

olihan semmonen joku tapaus briteissäkin missä joku nainen fyysisesti pahoinpiteli miestään jatkuvasti ja lopulta puukotti sitä niin ei se mies ikinä kehdannu sanoa siitä mitään

televisiossa ja radiossa voisi olla vaikka mainos jossa varoitetaan kotiväkivallasta : )

Aika vaikee lopettaa sellanen suhde jossa kokee olevansa alakynnessä. Parempi olla vaan hiljaa ja toivoa ettei se nyt kilahda taas jostai

lasketaanko se henkiseksi väkivallaksi parisuhteessa jos vaaditaan hirveästi kaikkea mihin ei kykene suoriutumaan

Jäkättäminen ei oikeuta käyttämään väkivaltaa




Kotiväkivalta tietopaketti


Mistä puhumme, kun puhumme kotiväkivallasta? Kotiväkivaltaa tai lähisuhdeväkivaltaa voi esiintyä perheissä erilaisissa muodoissa. Kotiväkivaltaan kuuluu avo- tai aviopuolisoiden keskinäinen väkivalta, vanhempien lapsiinsa kohdistama väkivalta ja lasten vanhempiinsa ja toisiinsa kohdistama väkivalta. Sitä voi esiintyä eri muodoissa, fyysisenä väkivaltana (potkiminen, lyöminen, töniminen jne.), henkisenä väkivaltana (haukkuminen, mitätöiminen jne.), seksuaalisena tai taloudellisena väkivaltana. Kotiväkivaltaa voi esiintyä vain jossain tietyssä muodossa, mutta useimmiten sitä esiintyy eri muodoissa koko ajan kiihtyen.

Kuka on uhri kotiväkivallassa? Tietenkin itse teon kokija, mutta myös tekijä on uhri. Molempia voidaan auttaa ja apua löytyy useista paikoista. Tärkeintä on tunnistaa teko ja myöntää sen olemassaolo. Apua ja lisää tietoa löydät NETTITURVAKODISTA.

Tule keskustelemaan tästä vaikeasta aiheesta tiistaina 22.2. klo 18-19.30 Vieraana asiantuntija Ensi- ja turvakotien liitosta! Muista vastata myös kyselyyn, voit voittaa leffaliput!


KOTIVÄKIVALTA KYSELY JA TULOKSET

Mikä seuraavista on kotiväkivaltaa?
a) Fyysinen väkivalta (lyöminen, potkiminen, töniminen ym.) (75)
b) Fyysisen väkivallan uhka (5)
c) Henkinen väkivalta tai sen uhka (5)
d) Seksuaalinen väkivalta tai sen uhka (5)
e) Taloudellinen väkivalta (4)
f) Kaikki edellä mainitut (324)

Mikä seuraavista voi auttaa kotiväkivallan uhreja?
a) Poliisi (23)
b) Ensi- ja turvakodit (5)
c) Lastensuojelu / sosiaalityöntekijät (60)
d) Kuraattori tai muu kouluhenkilökunta (5)
e) Kaverit, läheiset, tuttavat (21)
f) Kaikki edellä mainitut voivat auttaa (294)
g) Joku muu taho (7)

Mikä seuraavista voi auttaa kotiväkivallan tekijää?
a) Poliisi (91)
b) Ensi- ja turvakodit (10)
c) Lastensuojelu / sosiaalityöntekijät (41)
d) Kuraattori tai muu kouluhenkilökunta (13)
e) Kaverit, läheiset, tuttavat (18)
f) Kaikki edellä mainitut voivat auttaa (198)
g) Joku muu taho (45)

Miten kotiväkivaltaa tulisi mielestäsi ehkäistä?
a) Kouluttamalla viranomaisia (11)
b) Tiukentamalla lakeja (30)
c) Ihmisten (esim. naapurien) tulisi uskaltaa puuttua herkemmin (80)
d) Tiedottamalla aiheesta enemmän (61)
e) Kaikilla edellä mainituilla keinoilla (180)
f) Ei millään, mikä tapahtuu kotona on jokaisen oma asia (34)

Puhutaanko kotiväkivallasta mielestäsi riittävästi?
Kyllä (32)
Ei (251)
En osaa sanoa (114)

Hyvä paha kannabis


Kannabiksesta keskustellessa ajaudutaan usein väittelyyn, jossa päihteen haittoja ja haitattomuutta vertaillaan keskenään. Tutkittuja, pitkäaikaisia haittoja kannabiksella ei juurikaan ole, mutta täysin haitaton aine ei kuitenkaan ole. Kannabiksen haitat ovat riippuvaisia monesta seikasta ja etenkin henkilöstä, joka ainetta käyttää. Kannabiksen vaikutukset ovat yksilöllisiä, joten aineen haittoja tai hyötyjä ei voida täysin yleistää.

Mitkä asiat sitten vaikuttavat kannabiksen käytön haittoihin? Ainakin henkilön ikä. Minkä tahansa päihteen käyttäminen vahingoittaa nuoruusiän henkistä ja fyysistä kasvua. Elämän rakentaminen jo nuorena päihteiden ympärille, oli sitten kyseessä kannabis tai alkoholi, vaikuttaa koko tulevaisuuteen. Kaikkiin päihteisiin liittyy myös sosiaalinen puoli, kannabiksen laittomuuden takia voidaan ajautua piireihin, jossa liikkuu myös muita vahvempia aineita. Toinen vaikuttava asia on käytön määrä ja tiheys. Runsaina määrinä ja usein käytettynä kannabis aiheuttaa ahdistusoireita, väsymystä, levottomuutta ja masennusta. Myös uusien asioiden oppiminen ja muistaminen heikentyvät.

Kannabiksella on myös hyviä puolia. Itse kasvatettu kannabis on luomutuote, jonka on todettu vaikuttavan esimerkiksi kipuun lievittävästi. Kannabiksesta voidaan tehdä hamppua, josta voi valmistaa esimerkiksi vaatteita.

Miten kannabis vaikuttaa? Mitä tulee huomioida jos käyttää kannabista? Voiko kannabikseen jäädä koukkuun? Tule keskustelemaan kannabiksesta yhteisöön tiistaina ja torstaina 25.1. ja 27.1. klo 18.00-19.30. Mukana keskustelussa Humaania Päihdepolitiikkaa ry:n puheenjohtaja, TV:stäkin tuttu KIMMO WILSKA!

Teemaviikon yhteenveto

Yhteisössä pidettiin teemaviikko Hyvä paha kannabis, ja chatit olivat 25.1. ja 27.1. Vieraina chatissa olivat Kimmo Wilska Humaania Päihdepolitiikkaa ry:stä ja Lauri Kauppila Suomen Kannabisyhdistyksestä.

Chateissa oli mukavasti väkeä, ja keskustelua käytiin muun muassa kieltolaista, kannabiksen haitoista ja hyödyistä sekä nykyisen päihdelain toteutumisesta. Näkökulmana oli haittojen minimoiminen, paljon tuotiin turvallisempia/parempia käyttötapoja esille. Osa keskustelijoista pohti päihteiden käytön tarkoitusta ylipäänsä, toiset taas vertailivat eri päihteiden vaikutuksia ja haittoja.

Kyselyyn vastasi torstaihin 27.1. mennessä 208 henkilöä. Kannabiksen laillistamista tietyin ehdoin (esim. ikärajalla) kannatti 58 % vastaajista. 34 % vastaajan mielestä kannabis ei ole vaaraton aine, 26 % vastaajan mielestä on. 64 % vastaajista on tarjottu kannabista, ja 44 % vastaajista kertoo sitä myös kokeilleen. 43 % vastaajista ei ole kokeillut kannabista. Leffalippu ja EOPH-tuotteita arvottiin, palkinnot lähtevät Vantaalle ja Joutsenoon. Onnea voittajille!

Lainauksia chateista:

Kaikkeen, josta tykkää voi jäädä koukkuun.

Pitäisikö kieltolaki poistaa? Kuten aikoinaan alkoholin kanssa.

Siis onhan se nyt ihan tosiasia, että laillistamalla/dekriminalisoimalla saadaan markkinat valtion hallintaan ja verotukseen. Käyttö ei tule enää vähenemään, joten asia kannattaisi ottaa hallintaan hyvissä ajoin.

Kyllä tapauksia näkee henk.koht kun suunnat risteytyy, toiset pysyy kannabiksessa, toiset lähtee "ison poikien" mukaan kokeilemaan jotain vahvempia

kaikkihan riippuu annoksen koosta, kyllä molemmilla saa ittesä aika jumiin

Jos vituttaa, ja vetää kannabista, niin vituttaa sen jälkeen vielä laajemmalla skaalalla.

Jos hamppua olisi aina saatavilla, en joisi ollenkaan.

pahin haittavaikutus on ehdottomasti "kuumotus"

Kohtuus on se avainsana päihteidenkäytössä yleisestiki

Pitäs jotenki kitkee se propaganda mitä tossa "hyvä paha kannabis" artikkelissa väitetään että kannabis on aine. kannabis on kasvi, siinä on lehdet ja varret!

Minusta kaikkia huumeiden käyttäjiä kohdellaan kaltoin.

Huumausainepolitiikkaa tulisi käsitellä sosiaalipoliittisesta, ei rikosoikeudellisesta näkökulmasta.
 
Kyselyn tulokset

1. Onko kannabis mielestäsi vaaraton aine?
Tulokset, 208 vastausta:
26%
a) Kyllä
34%
b) Ei
12%
c) Minulla ei ole tarpeeksi tietoa voidakseni vastata
28%
d) Tietyille ihmisille on.

2. Tulisiko kannabis mielestäsi laillistaa Suomessa?
Tulokset, 208 vastausta:
17%
a) Ehdottomasti
58%
b) Tietyin ehdoin kyllä (esim. ikärajalla)
19%
c) Ei missään nimessä
6%
d) En osaa sanoa

3. Tulisiko kannabis mielestäsi dekriminalisoida (poistaa rangaistavuus) Suomessa?
Tulokset, 208 vastausta:
31%
a) Ehdottomasti
46%
b) Tietyin ehdoin kyllä (esim. ikärajalla)
16%
c) Ei missään nimessä
7%
d) En osaa sanoa

4. Onko kannabiksen käytöllä mielestäsi haittavaikutuksia?
Tulokset, 208 vastausta:
62%
a) Toki, kaikilla päihteillä on
26%
b) Ei merkittäviä
6%
c) Ei
6%
d) En osaa sanoa

5. Onko sinulle tarjottu kannabista?
Tulokset, 207 vastausta:
64%
a) Kyllä
30%
b) En
6%
c) En osaa sanoa

6. Oletko kokeillut kannabista?
Tulokset, 208 vastausta:
44%
a) Kyllä
43%
b) En
13%
c) En osaa sanoa / en halua kertoa

Alkoholi ja seksi


Alkoholi vaikuttaa aivojen toimintaan niitä lamaavasti. Tämä näkyy ihmisen käyttäytymisessä, mielialassa ja suorituskyvyssä. Humalatila vaikuttaa mm. aivojen sosiaalisia toimintoja ohjaavaan osaan, jolloin ihmisestä voi tulla tavallista rohkeampi ja estottomampi. Tästä ovat syntyneet sanonnat ”rohkaisuryypyistä” ja ”neuvoa antavista”. Mutta mistä kertoo tarve ottaa alkoholihiukka tai kaksi, ennen kuin uskaltaa lähestyä vastapuolta ja osoittaa kiinnostuksensa?

Pieni määrä alkoholia veressä saattaa aiheuttaa seksuaalisen halukkuuden lisääntymistä. Koska humaltuessa myös rohkaistutaan, nämä yhdessä saavat aikana sen, että kynnys seksin harrastamiseen madaltuu. Humalatila vaikuttaa seksin harrastamiseen monella tavalla. Se laskee jossain määrin harkintakykyä ja siten voi johtaa tilanteisiin, joihin selvin päin ei ehkä joutuisi. Yhden yön seksiseikkailuiden taustalla on usein tuntuva humalatila ja seurauksena voi olla morkkis.

Humalassa ei raskauden tai seksitautien ehkäisyä välttämättä tule mieleen ollenkaan. Myös kondomin asettaminen peniksen päälle voi tuottaa ongelmia. Kuitenkin luotettava tautien ja raskauden ehkäisy vaatii ehkäisymenetelmän käyttöä kaikissa yhdynnöissä. Jälkiehkäisypillereitä haetaan eniten maanantaisin, mikä voi kertoa siitä, että viikonloppuna juhliessa raskauden ehkäisy unohtuu useammin.

Vaikka seksuaalinen halukkuus humalassa kasvaa, niin seksuaalinen kyvykkyys aistien turtuessa laskee. Tällöin kiihottumisreaktio häiriintyy, joka ilmenee ”erektiohäiriönä” tai vaikeutena kokea orgasmia niin miehillä kuin naisilla.

Sammunut henkilö on puolustuskyvytön. Jos sammuneelle henkilölle suorittaa jonkin seksuaalisen teon, on kyseessä seksuaalinen kaltoinkohtelu, josta voi seurata rikosoikeudellinen tuomio. Humalatila ei myöskään poista tekijän vastuuta teoistaan, vaikka jälkikäteen ei muistaisikaan juuri mitään siitä, mitä on tullut tehdyksi.



Yhteenveto

Pidimme torstaina 16.12 ja tiistaina 21.12 chatit aiheesta Alkoholi ja seksi. Vierailijoina olivat lääkäri ja seksuaalineuvoja Väestöliitosta. Keskustelua käytiin mm. alkoholin ja seksin yhdistelmän kannattavuudesta sukupuolitauteihin, raskauden ehkäisyyn ja kondomin käytön helppouteen / vaikeuteen. Kaikki eivät kokeneet alkoholin käyttöä ongelmana suhteessa seksin harrastamiseen, päinvastoin alkoholin koettiin helpottavan tutustumista. Toiset olivat sitä mieltä, että päihtyneenä ei kannata harrastaa seksiä, ainakaan tuntemattoman kanssa.

Otteita keskustelusta:

"no mä en mee ainakaan miehen tahdosta sänkyyn minä itse sen ainakin päätän ku miehet on niin nopeita asioissa niin jonkunhan siin on oltava järkevä"

"Jos joku on humalassa ni pitäskö sitä läpsiä kokoajan ja kysellä että "ooksä viel hereil""

"no ei kännissä piä harrastaa seksiä ni sit ei sammu"
"Huonosti sopii todellakin,sitä ei alkoholia ottaneena aina tiiä et mitä on tehnyt"

"Esim. --- ei varmaan edes kattois mua kohti ellei olisi 3 promillen humalassa"

"Jos alkoholi vaikuttaa kerran niin pahasti seksikäyttäytymiseen niin saako kaiken kuitattua sillä "sori, olin kännissä"

"Mä menin tosi rohkeesti vaan kortsut kourassa kassalle kerran ja kassatyttö(joku just valmistunu lukiosta tms) katto naama punasena siinä ku vingutti kortonkei"

"raskaustestii on nolompi ostaa kyllä kun kondomeja, onneks olin niin ihana kaveri et ostin kaverin puolesta"

"se on kyl noloa mennä kassalle kortsujen kaa nimim. kokemusta on"

"Jos ei oo tarpeeks kypsä ostaa kortsui, onko tarpeeksi kypsä harrastamaan seksiä"


"Siis mä aina vähä välin pelkään että joku entinen hoito tulis lapsi sylissä ovelle"

Elämäni Pelit

Tietokone- ja konsolipelaaminen on yleinen harrastus. Suomessa 90 % koululaisista pelaa pelejä ainakin satunnaisesti. Pelaaminen ei ole vain lasten ja nuorten harrastus, sillä tutkimusten mukaan pelaajien keski-ikä on yli 30 vuotta. Pelaajien laaja ikäjakauma näkyy myös peliteollisuudessa ja iso osa peleistä on suunnattu vain aikuisille. Koska kaikki pelit eivät sovellu kaikenikäisille, täytyy myytävissä peleissä olla ikärajamerkintä. Pelien K18-ikäraja tarkoittaa, että pelejä ei saa myydä eikä luovuttaa alaikäisille. Muut peleihin merkityt ikärajat ovat suosituksia.

Monille pelaaminen on hauska vapaa-ajanviete, josta haetaan elämyksiä. Elokuvaan verrattuna pelien maailma on elämyksellisyyden lisäksi myös vuorovaikutteinen ja siinä pystyy seuraamaan omaa tasoaan ja kehittymistään. Peleihin rakennettujen vaikeiden tavoitteiden saavuttaminen tuottaa onnistumisen kokemuksia. Elämysten lisäksi peleistä voi toki oppia monenlaisia hyödyllisiä tietoja ja taitoja, melkein vahingossa.

Yleinen harhakäsitys peleistä on edelleen se, että pelaaminen olisi yksinäisten nörttipoikien puuhastelua. Tosiasiassa pelaaminen on usein nimenomaan sosiaalinen harrastus, joka kokoaa kaverit yhteen. Pelit ovatkin suosittu vapaa-ajanviettotapa kaiken ikäisten ihmisten joukossa, sukupuolesta riippumatta. Yhdessä voidaan pelata samassa tilassa, mutta myös netin verkkopelien kautta löytää pelikavereita vaikka toiselta puolelta maailmaa. Pelaaminen voi olla myös erilaisia ihmisiä yhdistävä harrastus, sillä harvan harrastuksen parissa niin eri-ikäiset henkilöt kohtaavat.

Mitä pelit ja pelaaminen on tuonut sinun elämääsi? Millaisia hyviä asioita tai toisaalta haittoja pelaamisesta voi seurata? Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöömme torstaina 25.11 ja tiistaina 30.11. klo 18-19.30. Muista myös vastata tietovisaan ja osallistua näin leffalippujen arvontaan!


Yhteenveto

Pidimme torstaina 25.11 ja tiistaina 30.11 chatit pelaamisesta otsikolla Elämäni pelit. Keskustelun pääaiheena olivat tietokone-, konsoli- ja verkkopelit, mutta chateissa sivuttiin myös rahapelaamista. Keskustelua käytiin suosikkipeleistä, pelien ikärajoista, pelaamisen rajoittamisesta sekä pelien hyvistä ja huonoista puolista. Aika moni kertoi pelaavansa mieluiten auto- ja räiskintäpelejä, mutta myös muille pelityypeille löytyi kannattajia. Keskustelijoiden mielestä alaikäisten on suhteellisen helppo hankkia K18-pelejä, eivätkä kaikki noudata pelien ikärajasuosituksia. Keskusteluissa pohdittiin mikä on sopiva aika viettää pelien ääressä vuorokaudessa. Jos pelaaminen ei vaikuta muuhun elämään negatiivisesti, nähtiin se hyvänä ajanviettotapana ja harrastuksena, jonka avulla voi pitää yllä myös sosiaalisia suhteita. Suurimmalla osalla oli joku muukin harrastus pelaamisen lisäksi. Monet olivat oppineet tietokonepeleistä englantia ja siitä oli ollut konkreettista hyötyä opiskelussa.

KYSELY


KYSELY
Osallistujat 36

1. Mikä on suosituksen mukaan maksimiaika lapsille ja nuorille viihdemedian käyttöön?
- a) 2 tuntia vuorokaudessa 33
- b) Puolet vuorokaudesta 0
- c) 5 tuntia vuorokaudessa 1
- d) Niin kauan kuin itsestä hyvältä tuntuu 2
________________________________________
2. Mihin konsolipelien ikäsuositukset ja –rajat perustuvat?
- a) Pelien tekniseen vaativuuteen 3
- b) Pelien haitallisuuteen 31
- c) Pelien hahmojen pelottavuuteen 1
- d) Pelien sisältämien kemikaalien vaarallisuuteen 1
________________________________________
3. Kuinka monta prosenttia Suomessa (2010) julkaistuissa digitaalisista peleistä on kielletty alle 18-vuotiailta?
- a) Alle 10% 6
- b) 5 % 2
- c) Puolet 11
- d) 28 % 17
________________________________________
4. Mikä oli Suomen myydyin tietokonepeli vuonna 2009?
- a) GTA: San Andreas 11
- b) SingStar Legendat 7
- c) World of Warcraft 14
- d) Counter-Strike: Source 4
________________________________________
5. Voiko pelaaminen olla hyödyllistä?
- a) Tuskin, sillä pelaaminen häiritsee koulunkäyntiä 0
- b) Ei, koska pelaamisella on vain viihteellinen arvo 9
- c) Tietysti, koska sen avulla oppii monia erilaisia asio... 16
- a) Kyllä, mutta vain opetuspeleistä voi oppia uusia ta... 11

TEEMAVIIKON YHTEENVETO

Pidimme teemaviikon yhdessä kahden Diakonia AMK:n terveydenhoitajaopiskelijan kanssa "Khat-huume vai viaton piriste" ja teemaan liittyvät keskustelut 18.11.2010.

Kyselyyn saatiin 18.11 mennessä vain 26 vastausta. Kiinnostuksen vähyys saattoi johtua siitä, että monetkaan nuoret eivät tienneet, mitä khat on. Kyselyyn vastanneista 38% ei tiennyt aiemmin khatista mitään. Kuitenkin reilusti yli puolella eli 62% vastaajista oli ennestään tietoa khatista. Yksi heistä oli kokeillut sitä itsekin ja yksi tiesi jonkun khatinkäyttäjän. Tavallisin khat- tiedonlähde oli erilaiset mediat (42% vastaajista). Yksi vastaaja oli saanut tietoa kaverilta, yksi perheenjäseneltä ja kolme vastaajaa jostain muualta.

Khatinkäytön laittomuutta piti oikeutettuna lähes puolet (46%) vastaajista. Liki viidennes (19%) vastaajista oli sitä mieltä, että khatia ei tarvitsisi kieltää lailla ja 39% vastaajista ei osannut ilmaista kantaansa. Vastanneista nuorista reilu puolet (62%) piti khatinkäytön haitoista kertomista nuorille parhaimpana keinona ennaltaehkäistä khatinkäyttöä. Tehokkaimpana keinona ennaltaehkäistä khatinkäyttöä piti rangaistusten koventamista khat-rikoksista 15% vastaajista ja toiset 15% ajatteli varhaisen puuttumisen nuorten khatinkäyttöön olevan paras khatinkäytön ehkäisykeino. 8 % vastanneista nuorista lisäisi lainvalvontaa ehkäistäkseen khatinkäyttöä.

Teemaviikkoa voitaneen pitää hyödyllisenä ainakin kyselyyn osallistuneille, sillä suurin osa (85%) kyselyyn vastanneista vastasi, että oli saanut tietopaketista ainakin jotain uutta tietoa khatista.

Myös chattiin osallistuttiin vaimeasti, sillä vain 13 nuorta otti osaa keskusteluun jollain tavalla. Keskustelusta nousseet tulokset ovat samansuuntaisia kyselyn kanssa. Neljä keskustelijaa kertoi, ettei ole kuullut khatista aiemmin. Viisi keskusteluun osallistunutta nuorta ilmaisi tietävänsä ennestään khatista jotain. Khatista oli saatu tietoa opettajilta, kavereilta, netistä tai lehdistä. Eräs myönsi itse kokeilleensa khatia ja kolme nuorta tiesi jonkun käyttäjän. Khatia kuvailtiin turhaksi, roskaksi, laittomaksi ja päihteeksi.


Otteita keskustelusta:

"Khat? Mut enpä oo aiemmin kuullu"

"tieto lähin rajottuu siihen et piristävää se on"

"oikeestaa sen takii tänne tulinki ku näin Khat -sanan"

"Eihän khat kai ole kovin yleistä suomessa? Muualla kuin tietyissä maahanmuuttajapiireissä pääkaupunkiseudulla?"

"Netissä on kuultu sekä koulussa"

"tuttu käytti"

"En itse koske siihen roskaan, mutta nähty on kyllä."


Osallistujat 26

1. Miten tuttu khat-huume on sinulle?
- a) en ole tiennyt aiemmin khatista 10
- b) olen kuullut tai lukenut siitä jo aiemminkin 14
- c) tiedän henkilön, joka käyttää khatia 1
- d) minulle on tarjottu khatia, mutta kieltäydyin 0
- e) olen kokeillut sitä itsekin 1
- f) käytän khatia säännöllisesti 0

2. Mistä sait tietää khatista?
- a) en ole tiennyt aiemmin khatista 10
- b) kaverilta 1
- c) perheenjäseneltä 1
- d) sukulaiselta 0
- e) mediasta (tv, radio, lehdet, internet) 11
- f) päihdekasvatuksen luennolta 0
- g) muualta 3

3. Pitäisikö khatin olla mielestäsi laillista?
- a) kyllä 5
- b) ei 12
- c) en osaa sanoa 9

4. Mikä on mielestäsi paras tapa ehkäistä nuorten khatinkäyttöä?
- a) tiukentaa lain valvontaa (lisää poliiseja ja tullivirkamiehiä) 2
- b) kovemmat rangaistukset khat-huumerikoksista 4
- c) kerrotaan nuorille enemmän khatin haitoista 16
- d) varhainen puuttuminen nuorten khatinkäyttöön 4

5. Miten hyödylliseksi arvioit tämän khat-tietoiskun ja kyselyn?
- a) Sain paljon uutta tietoa 4
- b) Sain jonkin verran uutta tietoa 11
- c) Sain vain vähän uutta tietoa 7
- d) En saanut uutta tietoa 4

Pärinää ja promilleja

Ajaminen ja alkoholi eivät sovi yhteen, mutta ratsiatutkimusten mukaan joka 600. autoilija liikennevirrassa ylittää rattijuopumusrajan. Rattijuoppo on mukana joka neljännessä liikennekuolemassa. Liikenteessä kuolee vuosittain noin 300 ihmistä.

Rattijuoppoutta voidaan estää monenlaisilla keinoilla. Yksi tunnetuimmista on alkolukko. Se estää ihmistä ajamasta juopuneena. Muita keinoja ovat valvonta ja tiedottaminen. ”Kerran rattijuoppo, aina rattijuoppo” –lausahdus pätee sinänsä, koska suurin osa ratista kärähtäneistä on jäänyt aiemmin kiinni. Vaikeimpien uusimistapausten estämiseksi ajoneuvon takavarikointi lienee ainoa ratkaisu.

Minkälainen on tyypillinen rattijuoppo? Yhdeksän kymmenestä kiinnijääneestä on miehiä, mutta naisten määrä on lisääntynyt. Iältään rattijuoppo on useimmiten 30 - 39 -vuotias, vaikka suurin riski joutua rattijuoppona henkilövahinko-onnettomuuteen on 18 - 20 -vuotiailla. Alkoholinkulutuksen muutokset vaikuttavat vahvimmin nuoriin kuskeihin, kun kulutus lisääntyy lisääntyvät myös nuorten rattijuopumustapaukset.

Miksi lähdet juopuneena ajamaan? Mitä rattijuopoille voitaisiin tehdä? Onko mopolla kännissä ajaminen hyväksyttävämpää kuin autolla? Tule keskustelemaan ja tarkistamaan kyselyn oikeat vastaukset yhteisöömme 21.10 ja 26.10 klo 18 - 19.30. Muista vastata kyselyyn, voit voittaa leffalippuja!

Pärinää ja promilleja –teemaviikon yhteenveto

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheesta rattijuoppous. Pärinää ja promilleja –viikon aikana oli mahdollisuus vastata tietovisaan aiheesta ja kaikkien vastanneiden kesken arvottiin leffalippuja. Voittajien nimimerkit ovat nähtävillä yhteenvedon alareunassa.

Kyselyyn tuli 448 vastausta. Lähes kaikkiin kysymyksiin suurin osa tiesi oikeat vastaukset. Eniten vastaukset jakaantuivat kysymyksen ”mikä on törkeän rattijuopumuksen raja Suomessa” kohdalla. Oikea vastaushan on 1,2 promillea. Rattijuopumuksen raja on Suomessa 0,5 promillea. Eniten rattijuopumustapauksia sattuu kesällä ja alkusyksystä (345 oikeaa vastausta), joka neljännessä liikenneonnettomuudessa on mukana rattijuoppo (252 oikeaa vastausta), vuonna 2008 rattijuopumusonnettomuuksissa kuoli 96 ihmistä (211 oikeaa vastausta) ja kiinnijääneistä rattijuopoista 90 % on miehiä (269 oikeaa vastausta). Eniten väärin vastattiin kysymykseen, kuinka monta ihmistä loukkaantui vuonna 2008 rattijuopumusonnettomuuksissa. Oikea vastaus on 957 henkilöä.

Chateissa keskusteltiin paljon syistä, jotka saavat ihmisen ajamaan humalassa. Onko julkista liikennettä riittävästi yöaikaan? Monet estävät kännisen kaverin rattiin pääsyn, ja usein kaverit aamulla kiittävät. Entä päteekö maaseudulla samat säännöt kuin kaupungissa?

Otteita keskustelusta:

nuoriin kuskeihin tehoaisi mun mielestä parhaiten se, että autokouluilla olisi jotkin yhteiset pelisäännöt, että kaikille näytetään samat kuvat ja/tai videot siitä mitä oikeasti tapahtuu kun ajetaan kolari jossa joku kuolee ja/tai, että joku kolarin ajanut/uhri kävisi niille puhumassa.

me ollaa kaveripoukas päätetty et koskaan ei ykskään aja humalas, otetaa ain kaikkie niklat ja viiää jonnekki jemmaa

Itse en lähde ajamaan vaikka olisin juonut tyyliin pullon, en uskalla eikä himota ajaa kännissä.

Sama rikos tietenkin, mutta jos nyt on aivan helvetin pakko ajamaan lähteä niin mieluummin pikkupaikkakunnalla, jossa vilskettä ei niin paljon ole.

just hyvä että se on vähän korkeempi ruorissa, voi lähtee mökiltä jurrissa menee

jos olis nollatoleranssi niin varmaan pidemmän päälle asenteet ja hönös ajelukin vähenis


Arvonta suosi nimimerkkejä: ZamiR ja [hemuli_ Saatte postin mukana 2 kpl leffalippuja kumpainenkin! ONNEA VOITTAJILLE!

Alkoholismi - Kohtalo vai oma valinta?


Alkoholi sekä sairastuttaa että tappaa; alkoholi on sekä miehillä että naisilla suurimpia ennenaikaisen kuoleman aiheuttavia tekijöitä. Alkoholi on lisäksi mukana suuressa osassa onnettomuuksia ja rikoksia. Suomessa arvioidaan olevan 300 000 – 500 000 ihmistä joille alkoholinkulutus on terveysriski. Alkoholilla on kuitenkin myös suotuisia vaikutuksia terveyteen; kohtuukäyttö vähentää vaaraa sairastua esimerkiksi dementiaan ja aikuistyypin diabetekseen. On hankalaa vetää rajaa alkoholin kohtuukäytön ja liiallisen alkoholinkäytön välille ja toisille alkoholin kohtuukäyttäminen on lähes mahdotonta. Suotuisten vaikutustenkaan metsästäminen ei aina ole helppoa, ja usein alkoholin haittavaikutukset lopulta kumoavat ne.

Terveydenhuolto määrittelee alkoholismin sairaudeksi, joka syntyy ja kehittyy hitaasti. On kuitenkin olemassa tiettyjä seikkoja, jotka edesauttavat sairauden puhkeamista. Syyt voidaan jakaa henkilökohtaisiin ja yhteiskunnallisiin.

Henkilökohtaiset syyt:
- perinnölliset tekijät (geenit?)
- hyvä alkoholin sietokyky
- vaikeus tunnistaa humaltumisensa astetta
- tupakointi

Yhteiskunnalliset syyt:
- alkoholin saatavuus
- alkoholin hinta
- juopumista suosivat asenteet

Vaikka omaisi monta riskitekijää, se ei silti tarkoita että olisi ”tuomittu alkoholistiksi”. Alkoholiriippuvuuteen altistavia tekijöitä voi oppia tunnistamaan ja niihin voi vaikuttaa. Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöön 23.9 ja 28.9 klo 18-19.30!

Yhteenveto teemaviikosta

Yhteisössä pidettiin teemaviikko aiheesta alkoholismi. Aihe on monelle tuttu, kyselyyn vastasi noin 100 henkilöä. Kyselyyn vastanneiden mielestä suurin syy alkoholismin syntyyn on kotona opittu malli (39 %). Alkoholismia piti sairautena 62 % vastanneista. Hyvin moni koki, että voi itse vaikuttaa alkoholismin syntyyn, peräti 95 % vastasi näin.

Chateissa keskusteltiin aiheesta hyvin henkilökohtaisesta näkökulmasta. Alkoholismi koskettaa monia, se näkyy suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheessä. Paljon keskusteltiin myös mielenterveysongelmista ja niiden yhteydestä alkoholismiin, syytä ja seurausta voi olla vaikea erottaa. Keskusteluissa korostui oma rooli juomisensa hallitsemisessa, toisaalta pois yhteiskunnan roolia pidettiin merkittävänä. Suomalaiseen kulttuuriin juominen tuntuu kuuluvan, mutta voisiko tulevaisuudessa esimerkiksi opiskelijoiden bileet olla alkoholivapaita?

Otteita keskustelusta:

”alkoholistit ovat mieleltään heikkoja ihmisiä jos haluavat lopettaa, mutta eivät pysty”

”Jos kotona on vanhemmat ryypänny eivätkä peitelleet sitä millään tavalla ja laiminlyönneet lapsiaan niin lapsesta tulee joko (hyvin todennäköisesti) alkoholin suurkuluttaja tai (pienemmällä todennäköisyydellä) absolutisti”

”ilman yllyttämistäkin sosiaalinen paine ajaa ottamaan”

”Sairaus.. Ei sitä kukaan itelleen varmasti ehdointahdoin ole valinnut..”

”Paria poikkeusta lukuunottamatta kaikkilla kavereilla paukkuu toi raja känni-iltoina.”

Kyselyn tulokset

79 vastausta:


1. Mikä on mielestäsi suurin syy alkoholismiin?

a) perinnölliset tekijät, geenit 9 %
b) kotona opittu malli 39 %
c) alkoholia on helposti jokaisen saatavilla 13 %
d) alkoholi on niin halpaa 3 %
e) kulttuuri, Suomessa juodaan paljon 25 %
f) ei mikään edellä olevista 11 %

2. Onko alkoholismi mielestäsi sairaus?

a) On 63 %
b) Ei ole 15 %
c) En osaa sanoa 22 %

3. Voiko alkoholismista mielestäsi parantua?

a) Kyllä, tunnen jonkun joka on parantunut 33 %
b) Kyllä, vaikka en tunnekaan ketään joka olisi parantunut 46 %
c) Ei voi 5 %
d) Ehkä? 16 %

4. Miten alkoholistia mielestäsi autetaan parhaiten?

a) Päihdehoidon avulla, esim. A-klinikat 34 %
b) Pitkällä terapialla 9 %
c) Lääkkeillä 1 %
d) Riippuu ihmisestä 54 %
e) Ei mikään auta! 1 %

5. Voitko itse vaikuttaa, tuleeko sinusta alkoholisti?

a) en voi, on "huonot" geenit 3 %
b) en voi, tykkään juomisesta liikaa 3 %
c) toki voin, ja olenkin vähentänyt juomista 42 %
d) voin, sitten kun huvittaa 53 %

Kaveri juo liikaa – mitä sitten?

Viimeksi kuluneen kahden vuosikymmenen aikana nuorten asenneilmasto on muuttunut selvästi alkoholimyönteisemmäksi. Yhä useampi nuori mieltää alkoholin kuuluvan tavanomaiseen elämänmenoon.
Tutkimustieto kertoo karua kieltä nuorten alkoholinkäytön vaikutuksista yhä kehittyviin aivoihin: liiallisen alkoholinkäytön on todettu olevan yhteydessä muun muassa oppimisvaikeuksiin sekä heikentyneeseen kykyyn tehdä päätöksiä aikuisiällä.
Varhain aloitettu alkoholinkäyttö liittyy alkoholin ongelmakäyttöön sekä riippuvuusongelmiin aikuisuudessa. Nuorten humalahakuinen juominen liittyy voimakkaasti alkoholihaittojen kokemiseen. Fysiologiset haitat ovat yhteydessä erityisesti humalahakuiseen kertajuomiseen, kun taas mm. seksuaalinen riskikäyttäytyminen ja laittomuudet ovat lisäksi yhteydessä toistuvaan alkoholin juomiseen.

Kaveri on joka viikonloppu kännissä. Mitä pitäisi tehdä? Vai pitääkö tehdä mitään? Onko juominen jokaisen oma asia? Voiko nuori itse puuttua asiaan vai vaaditaanko puuttumiseen aikuinen?

Tule keskustelemaan aiheesta yhteisöömme torstaina 19.8.10 klo 18:00–19:30 ja tiistaina 24.8.10 klo 18:00–19:30.

Yhteenveto teemaviikosta ”Kaveri juo – mitä sitten?”

Pidimme IRC-gallerian yhteisössämme chatit aiheesta ”Kaveri juo – mitä sitten?” to 19.8.2010 ja ti 24.8.2010. Tarkoitus oli keskustella siitä kuinka puuttua kaverin liialliseen juomiseen ja kenen asia puuttua jos kaveri juo liikaa. Yleinen mielipide asiasta tuntui olevan, että jokaisella on oikeus tehdä mitä haluaa, mutta myös ystävän ja vanhempien puuttumista asiaan kannatettiin jonkin verran. Keskustelut olivat melko hiljaisia ja toisena iltana keskustelu ajautuikin enemmän keskusteluun tupakoin nista, erityisesti uudesta tupakkalaista joka astuu voimaan 1.10.2010.

Otteita keskusteluista:

”Siis pieni maistelu ja hiprakka ei ole paha mut kunnon kännäämiset ,,, nou thanks”

”On jokaisen oma asia, mut jos alkaa mennä ihan överiks niin pakko siihen on koittaa vähän puuttua”

”Ei todellakaan ole huono idea kertoa vanhemmille jos kyseessä on alaikäinen :)”

”Mä oon viistoista ja juon kyllä aika paljon. Kuinka paljon yleisesti ottaen mun ikäiset juo?”

”Se on sen kaverin oma asia juoko vaiko ei :D:D:D


”Tyhmäähän tuo tupakointi ja muu alkoholisointi on mutta mielestäni ihmisellä pitäisi olla vapaus valita mitä tekee”

Sekakäyttö


Usean psykoaktiivisen aineen yhtäaikaista päihdekäyttöä kutsutaan päihteiden sekakäytöksi. Päihtymystä pyritään joko voimistamaan tai sitten kontrolloimaan sekakäytöllä. Ongelmakäyttäjä pyrkii säätelemään olotilaansa vuorottelemalla keskushermostoa kiihdyttävien ja lamaavien aineiden käyttöä. Tavoite voi olla myös saada pää sekaisin hinnalla millä hyvänsä. Yleisin sekakäytön muoto on alkoholin sekä rauhoittavien lääkkeiden tai unilääkkeiden päihdekäyttö. Alkoholin vaikutusta pyritään voimistamaan lääkkeillä. Eri päihteiden samanaikainen käyttö on myös sekakäyttöä. Yleisesti puhutaan märästä pilvestä, joka tarkoittaa alkoholin ja kannabiksen käyttöä.

Kuinka estää sekakäyttöä tai vähentää haittoja mahdollisissa kokeiluissa nuorilla? Kokeilut päätyvät usein pahaan oloon kuin hyvään pöhnään. Uteliaisuus, sosiaaliset ongelmat, halu kokeilla tai kaverien yllytys voivat olla syitä, mutta eikö itsehillintä mahdollisten vaarojen vuoksi ole järkevää?


Yhteenveto

Yhteisössä pidettiin teemaviikko sekakäytöstä. Chatit pidettiin 14.7 ja 19.7. Keskustelua käytiin muun muassa sekakäytön syistä, seurauksista ja vaaroista. Puhuttiin lääkkeiden saatavuudesta ja lääkkeiden käytöstä yleensä. Kannabiksen ja alkoholin sekakäyttö sekä hoitomahdollisuudet suomessa herätti myös pohdintoja.

Yhteisössä olleeseen kyselyyn tuli yhteensä 115 vastausta.
Suurin osa, 46% ei näe sekakäytössä glamouria ja 26% taasen liittivät sekakäyttöön glamouria. 31% ei osannut sanoa. Lähipiirissä 49% on ja 42% ei ole havainnut sekakäyttöä. 9% ei osannut sanoa.
65% ei ole käyttänyt alkoholia tai lääkkeitä sekaisin, 23% on käyttänyt, 5% on käyttänyt vahiongossa.

Suomessa käytetään enemmän alkoholia ja lääkkeitä sekaisin kuin muualla Euroopassa. Mistä luulet tämän johtuvan?

11% Yhteiskunta medikalisoituu, kaikki syö jotain lääkettä
12% Alkoholia käytetään runsaasti
47% Suomalaisilla on tarve saada päänsä sekaisin keinolla millä hyvänsä
29% Ei tunnisteta sekakäytön vaaroja riittävän tehokkaasti

Miten sekakäyttöä voisi mielestäsi ehkäistä?

34% Tiedottamalla riskeistä enemmän
33% Muuttamalla asenteita; ei lääkkeitä tarvita joka vaivaan
8% Lisäämällä valvontaa, esim. lakeja
10% Jollain muulla tavalla
16% Sekakäyttöä ei tarvitse ehkäistä


Poimintoja keskustelusta

”Ja sitten unohdetaan potilas, annetaan vain lisää lääkkeitä, kun ei ammattitaitoa ole”

”Sekakäyttö on siitäkin huolestuttavaa, että se on niin kovin helppoa ja samalla vaarallista. Helpompaa ja tyhmempää on korkeintaan imppaaminen.”

”Eiköhän kuitenkin meillä jokaisella ole kuitenkin oikeus päättää kehostamme.”

”Kyllä se kuitenki on näin että se 90% ei sitä apua ota kuitenkaan vastaan, olis se laillista tai ei”

”Sekakäytön seurauksena voi syntyä riippuvuus moneen aineeseen, jolloin lopettaminen on vaikeaa. Suurimpana ongelmana on lääkeaineiden vaarallisuus, kun niitä yhdistellään keskenään, ja niiden vaikutusta voimistetaan alkoholin kanssa. Vakavimmillaan sekakäyttö aiheuttaa kuoleman (hengitys- että sydänpysähdyksiä) tai vakavia myrkytystiloja.”

”no tolet kasvaa aina tietenki, jos usein käyttää”

”Jokaisessa aineessa on vaaransa jos rupee liikaa käyttämään”

”Eihän siis epäterveellinen asia muutu terveelliseksi sillä, että se ei ole yhtä epäterveellistä kuin joku toinen asia. Vai mitä mieltä olette?”

”Tietenki siihen vaikuttaa sekin ku on jaksettu saarnata kaikille huumeiden vaarallisuudesta jo monta vuotta ja asenteet on just semmosia että jos joku vähänki käyttää sitä nii heti leimataan nistiks”