IRC-Galleria

Alan pikkuhiljaa väsyä vastaanpistämiseen ja ikuisiin tehdyn tekemättömäksi tekemisyrityksiin. On niin paljon asioita, joita muuttaisin jos siihen annettaisiin mahdollisuus ja haluaisin unohtaakkin erään asian, jos sen unohtamiseen vain mahdollisuus annettaisiin. Toisaalta jos mielestäni pyyhitään ykis websivusto, sen mukana menee myös paljon hyvää. En tiedä onko kärsimykseni suurempi kuin ilo, onni ja toivo, joita olen saanut kyseiseltä sivustolta.

Voisikin sen suuren surun pyyhkiä pois mielestäni. Voisinkin unohtaa sen yhden ihmisen lämmön ja minulle antaman toivon.

Etsit jotakuta, joka ei pettäisi, hylkäisi ja nauraisi. Löydät kemian, löydät rakkaasi. Rakastat hetken koko sydämelläsi. Maailmassa on valo ja toivo.
"Halusin olla parempi." Sydämeen, jo ennestään suureen arpeen tulee uusi repeämä ja uusi, entistäkin suurempi arpi, joka peittää hiljalleen koko sydämen alleen. Kuristaa sen. Sinä kuristat hänet. Omistat. Rakennat kaiken yhden kortin varaan ja sitten kaikki sortuukin.
Aika tuntuu melkein hidastuneelta kun kuulee kliseen kliseen perään.
"Sun on parempi ilman mua." Haluat itkeä lasia ja särkeä terästä. Haluat repiä kätesi ja viiltää kaulasi. Haluat niellä pikkurillin kynnen suuruisia rauhoittavia ja hypätä sillalta. Haluat vain sanoa jollekulle kuinka hyvältä kosketus tuntuu. Itket junassa yhden ihmismielen hyvyyttä. Hänen, joka koskettaa hiuksiasi eikä vaadi sinulta mitään.
"Elämä on." DNA on vastaus useaan asiaan. Käytökseen, ulkonäköön sekä särkyneeseen sydämeen.
Ihminen nauraa tuskalle, kunnes kokee saman itse.

Sitä päivää odottaen.

"Halusin olla parempi." Niin minäkin kultaseni, niin minäkin.