IRC-Galleria

[Ei aihetta]Maanantai 20.11.2006 16:49

Jokaisella meillä on jokin taiteilija, joka on sielumme suurin tulkki. Se, joka asettaa näkyville meidän oman sielunmaisemamme. Joillakin se on maalari ja toisella muusikko. Minulla se on kotimainen naisartisti, Maija Vilkkumaa. Hänen biiseissään vain on 'sitä jotain'. Ehkä suurin syy on biisien lyriikoissa, yhdistettynä yleisesti pirtsakkaan melodiaan, jolloin yhdistelmä on hivenen vittuileva.

Älä minusta välitä
mä oon pelkkä
raukka jolla on liikaa aikaa
puhelinluuriin itkeä virhettään
ja liikaa rahaa tuhlata puolimakeaan päärynään

"Sä sanoit älä selitä
kun sä lähdit
sä sanoit et mulle mikään ei riitä
mulle totuus on se joka mulle sattuu sopimaan
sä sanoit mikään ei riitä
ja tilasit taksin ja jätit mut vapisemaan

Vaan älä siitä sä huoli
se oli vaan rakkaus joka kuoli
mä en enää öisin saa unta
Älä minusta välitä
mä oon pelkästään
sekava ja pieni
ja koeta unohtaa mun ikävät soitot ja muu
mä olen sieni ja takerrun sinuun
kun sä olet suuri ja ihana puu

Siis älä mistään sä huoli
se oli vain loinen joka kyljestäs kuoli
mä en enää öisin saa unta"
[Maija Vilkkumaa - Teen mitä vaan]

Pidän etenkin tuosta "mä olen sieni ja takerrun sinuun kun sä olet suuri ja ihana puu. Siis älä mistään sä huoli, se oli vain loinen joka kyljestäs kuoli." -kohdasta.

Sitten asiaan kun nuo tärkeimmät on saatu sanottua. On harvinaisen vittumainen fiilis kun eteen iskevään SWOT-lappunen, eli siis se lipuska jossa kysytään heikkouksia, vahvuuksia, mahdollisuuksia sekä uhkia. Yleinen vitsaus urasuunnittelun kurssilla. Kyllä niitä heikkouksia siihen runoili niin pitkän listan että paperin kääntöpuolenkin sai lähes täyteen. Suurimpia uhkia minulla ovat ylisuorittamisesta johtuva loppuunpalaminen sekä mielenterveyden heikkeneminen.

Sitten olivatkin mahdollisuudet ja vahvuudet. Olen aina ollut kiinnostunut monenlaisesta asiasta ja tekemisestä, en vain koskaan saa mitään loppuun. Aloitan jättääkseni kesken. Heikkous. Kuitenkin tämä suurentaa yleistietämystäni jossain määrin. Vahvuus. Jos vain löydän jotain tarpeeksi kiinnostavaa, mitä rupean sitten opiskelemaan täyspäiväisesti. Mahdollisuus. Olisi kiva erikoistua johonkin asiaan. Kuten ihmisbiologiaan. Johonkin ihmisruumiinosaseen. Tai historiaan. Olen aina halunnut egyptologiksi. Mistään ei vain tunnu saavan kyseisestä hommasta tietoa. Miinus. Yliopistotason hommaa se olisi, mutta siihen tietoni sitten rajoittuvatkin. Iso miinus opiskelumahdollisuuksista tiedottavalle taholle.

En vain ole kovinkaan luottavainen omaa älyäni kohtaan. Olisin mennyt lukioon mikäli siellä ei olisi ollut ruotsia tai matikkaa. En osaa mitään kummassakaan aineessa. Ehkä vielä menenkin joskus lukioon, siis heti kun eräs nimeltämainitsematon puolinero lopettaa itse lukioinnin. Sitä ennen en ole kyseiseen oppilaitokseen astumassa, koska kisaisin itseni hengiltä hänen kanssaan. Outoa.

Etkö vielä ole jäsen?

Liity ilmaiseksi

Rekisteröityneenä käyttäjänä voisit

Lukea ja kirjoittaa kommentteja, kirjoittaa blogia ja keskustella muiden käyttäjien kanssa lukuisissa yhteisöissä.