IRC-Galleria

Väsyttää:/ Yo-kuultu tnää.. Pitäs nyt koittaa herätä täs eka.. tosin autol ku pöristelen menemää ja popitan koko matkan ni enköhä herää:P Toivottavasti kuultu menis edes hyvin..

Someone like me
With someone like you
How unlikely
Too good to be true

Someone like me
With someone like you
How unlikey
Too good to be true

Something's be trying to hold me down
And leave me no hope on the battleground
I'm knocking on doors, "Come on", let me in
Desperatly craving the feminine
Then you came to me
Genuinely
How could I get lucky like this
What have I done

This type of thing's just a fantasy
The story is laid out so wretchedly
Like out of a film or a magazine
Appeal to the classical masculine
But gradually
It's dawning on me
This isn't like in a dream
This is for real

Being yourself
What does that mean
Seeing yourself is the hardest thing

Someone like me
With someone like you
How unlikely
Too good to be true

Timing your movements so accurately
Hearing you breathing so musically
Unity strengthening rapidly
Knowing you'll always come back to me
You're never to close
Or far away
Perfect somewhere inbetween
Vintage machine

Seeing it's already time to leave
I got to go out, I need space to breathe
Go before everything's caving in
Understand that, oh my heroine
But someone like you
So hard to believe
Sure this is not just a dream
Wake up and see

Being yourself is a lonely thing
If you never pick it up and just let it ring

Someone like me
(It's what i've always dreamed of)
With someone like you
(More than satisfactory)
How unlikely
(It's real you're here beside me)
Too good to be true
(Come on, let's share this moment)

Se on, mutta harva sitä ymmärtää. Ainakaan mun kohdalla. Tiedän toki, että helpottuneisuus on aina mun kohdalla seurauksena jostain, mikä ei ole oikein. Tai niin ne kaikki sanoo ja kyllä ne kai oikeassa ovatkin.

Kahvia ja tupakkaa. Niillä mun päivä lähtee käyntiin ja niillä mä päivän päätänkin. Mun jääkaappissa on vain valo. Se ei ole ongelma, se on vain vapautus piinasta. Kunhan kukaan ei tulisi käymään ja kauhistelemaan. Se on hyvin epäkohteliasta mielestäni. Ei kellään tulisi olla oikeutta tunkeutua mun kotiin ja tutkia paikkoja ja raastaa mun hermojani. Kaiken lisäksi ne tuo aina täytettä jääkaappiin, se ei ole kohteliasta. Mä haluan olla vapaa sellaisesta.

Tupakat on loppu. Se tietää, että pitää käydä kioskilla tai kaupassa. Mieluummin kioskilla, koska siellä on vähemmän ihmisiä ja tavaraa. Tosin kioskilla kaikki on niin vierivieressä ja kovin lähellä, ihan käden ulottuvilla. Olisiko kauppa sittenkin parempi?

Avaan roskiksen ja pudotan tyhjän tupakka-askin muiden askien päälle. Siinä on myös jotain sellaista, joka sai munt nyt ajattelemaan näitä asioita. Jälleen kerran. Keksipaketti, suklaalevyn paperit. Puistatus valtaa mun kehoa ja alan yökätä, vaikka ei ole syytä siihen. Yritän niellä ja rauhoittua, mutta tiedän sen jo nyt olevan turhaa.

Kylmä posliini painautuu rintoja vasten ja hiukset liimautuu ohimoilta kiinni ihoon. Kylmä hiki, oksennus ja kaikki se tärinä. Mä vihaan itseäni. Miksi tämä menee aina tähän? Tiedän kuitenkin, että kohta saan palkintoni, helpotuksen. Kannustan itseäni jatkamaan. Se ensimmäinen on aina ällöttävin ja kipein, mutta loppua kohden voi tuntea itsensä jo helvetin hyväksi. Siksi tätä kai on vaikea lopettaa. Silmät vuotavat. Nostan pääni ylös ja huokaisen. Pelkkää keltaista limaa valuu posliinia pitkin veteen. Hyötyä tai ei, se helpottaa.

Peili tuijottaa mua takaisin päivästä toiseen luvaten, että huomenna on paljon parempi päivä. En mä sitä usko, se valehtelee. Se on jo monta vuotta valehdellut mulle. Mä en luota siihen. Mä en luota kuin siihen, että yön jälkeen tulee aamu ja sateen jälkeen aurinko. Purskutan vettä suussani. Mun hampaat on hyvät, kauniit ja valkeat. Jos ne ei enää huomenna näyttäisivät tuollaisilta, en poistuisi täältä koskaan. Tilaisin kotiinkuljetuksen tupakoilleni ja kahville. Sen ne oisivatkin ansainneet.

Elvis Left the building ;D

on niin semmonen hellyyden kipeä olo.. Haluis et joku pitäis kiinni ja halisi oikein paljon. Mun halinalle vaan on kämpil ja mä kotona.. Mun kyl piti jo tnää mennä Lassel mut sit piti leipoa ja huomen siivota rajusti, joten vasta sit illalla nähdää:)

Niska ja selkä huutaa hoosiannaa.. Mieletön kipu niskassa:/ Täytyy jotai pyytää hieromaan, todellakin!

Nyt mie meen lämpimään suihkuun ja luen sit jotai kivaa ja alan tuutilullaa oikee urakal et sit jaksan aamul herätä aikaisin siivoamaa ja lukemaan (taas vaihteeksi) :DD

Hyvää yötä:)

Vittu mä vihaan teitä kaikkia! Mihin te pyritte, mihin te koskaan edes yrititte pyrkiä mun suhteen? Te vihaatte mua, mut mä voin kertoa, että tunne on molemmin puolinen. Mä en halua vaikuttaa lapselliselta, siksi kai olen tehnyt jo teille kaikille selväksi, että mä olen lapsi. Edelleen!

Ensin kaikki toivovat ja sitten pettyvät. Miksi edes alkaa toivoa, kun jo osaa arvata, että lopuksi sitä vain pettyy ja haluaa kaiken olevan niin kuin ennen. Milloin ennen? En mä tiedä, mutta niin se aina menee. Turhaa on toivoa.

Sitten sitä alkaa odottamaan. Mitä? Parempaa huomista, tulevaa kultaisissa kehyksissä. Ja paskat sanon minä! Mitään ei saa ellei maksa ja hoida hommia. Hommatkin hoitamalla ei pääse välttämättä vielä minnekään. Rahalla saa ja hevosella pääsee. Niin se vaan menee tässä maailmassa tähän aikaan.. Päivästä. Huomenta.

Ja nää toivottomat ihmiset. Kaksinaamaiset paskahousut! Sanat on sanottaviksi, siksi pitää sanoa. Oli se asia hyvää tai pahaa. SANO! Minä rakastan sinua. Just joo.. mitä sekin on? Rakkaus. Heikko kohta ihmisessä. Helpompi vihata kuin rakastaa. Vai onko?

Mä rakastan kuitenkin. Ja haluan, että kaikki tietää myös sen, että mä odotan ja toivon. Mä toivon, että odottaminen kannattaa ja rakkaus voittaa ja toivo luo huomiselle pohjaa, että mä jaksan odottaa, koska mä rakastan sua.

kyllä! Sitä tein ja melko hyvin onnistuin:) Ainakin omasta mielestä..tiedä sit et mitä tuli sählättyy mut ainakin yhen mokan tein ja muistin sen vasta äsken:DD pyydettii kirjottaa "pahin vihollinen" Kirjotin sinne vaan sen pahin mut vihollista en sit tainnut muistaa kirjottaa:DD Mina olla paras!

Sit aineen kirjotin mahtavan mielikuvitukseni turvin ja kyllä!! Mitä soopaa sainkaan aikaiseksi:D
Piti kirjottaa eritavoista ansaita rahaa... Mä sit kirjotin et muka olin joskus pentuna perustanut oman ötökkä eläintarhan ja myöhemmin olin lampaiden hoitajana.. MITAAA??? ;D Ma olla sekasin,se mita haitta, aivo toimi vaikka vajaa ollaki:DD

Mina keitta nut makaronivelli:P se olla helppo ja huva <3

ENkun preli!! KÖÖKÖKÖKÖÖ... Hjälp! Vähä jänskää vaikka ei tää nyt mihkää sinäänsä vaikuta.. mut sii t sit näkee suurinpiirtei et mihin rahkeet riittää... voivoivoi..mahakin sattuu:/ Kämälää!!

Tnää leivon ja paljon koska lauantaina pitäs syöttää sukulaisia ja muutamaa kaveria... Paljon kakkua ja pullaa ja pizzaa ja vaikka sun mitä pitäs tehä:DD JEpajee... :P

Olen lukuaikataulua pvän edellä:P Olen melko ylpeä et yleensäkin olen lukenut:D Sehän se virallinen tarkoitus on vaikka mielellänihän mä menisin jonnekin riehumaan ja hillumaan vaik Moan kans:)

MA HALUTA KAHVI!!

MA keitta se nut...

Eilen olin Lassen luona, vedin tummaa suklaata levyllisen ja sit sekosin ja Lasse parka pelkäs mua:D Olin lievästi sanottuna villi ja vallaton:P


Jeejeee..mä saan pian kohta leipoa paljon kaikkea:D Mun synttärit.. joista tulee ehkä huonot mut ei se mitää kuha saa tahdä iiiiison kakun ja saa hiuman lahjoja ja kaverit ja sukulaiset joista en sit niin kovasti välitäkkään tulevat käymään:D siis sukulaisista.. kaverit on Pro:D

Sanomalehden musteinen tuoksu sekoitettuna vahvaan aamukahviin ja sun hajuveteesi. Se on jokin uusi. Sen verran mä huomaan, en mä muuta osaa sanoa, noista naisten hajuista.
Kaadan kuppiin lisää kahvia. Ojennat omasi ja katsot mua ja hymyilet. Kaadan, sä kiität.

Naureskelet yksiksesi ja katsot välillä alta kulmien mua, kuin tarkastaaksesi, että olen siinä vielä. Mä olen kyllä, todellakin, vaikka hamaan tulevaisuuteen saakka, jos vain annat luvan ja rakastat mua. Niin mä ainakin teen. Hitto! Olet niin kaunis.

Sä tunnut siinä istuessasi niin epätodelliselta. En uskalla koskea, ettet vain haihdu ilmaan. Mua naurattaa kun nostat toista kulmaasi aina välillä ja sun ilmeesi muuttuu niin oudoksi, tyttömäiseksi. Mun Peppi Pitkätossu sä olet. Katsot kysyvästi ja kun en kerro, mitä nauran tulet mun viereen ja painat nenäsi kiinni mun nenään ja sanot, että nenät vaihtuvat. Sun nenä. Se on pieni ja sanan söpö merkitystä täysin palvova. Sun silmät palavat, niihin melkein pelkään uppoutuvani. Ripset hakkaavat kuin perhosen siivet, kun se yrittää pakoon. Sä et yritä. Sä menet, kun haluat. Mä en loppujen lopuksi osaa enkä haluakaan sua kieltää, vaikka joskus olen sen tehnyt.

Sä tanssit. Pyörit ympäri keittiötä ja naurat ja koitat saada munt mukaan. Mä en jaksa. Haluan katsoa sua. Sun elämänilo on valtava, sitä tuskin kukaan pystyy riistämään tai.. en mä tiedä.

Käsket mua. Mä tottelen piru vie sua oikein mielelläni. Sanot, että olen tossusi alla. Voi olla, mutta siitä ei puhuta. Kaverit tietää sen ja sä tiedät sen. Mä hyväksyn sen, koska siellä on kuitenkin hyvä olla. Ja sä annat mun aina mennä ja olla juuri se, joka olen. Sä sanot usein mua usein äijäksi ja kehut, sanot rakastavasi. Mä ehkä purkaan sydäntäni vain, kun olen aamuyöstä niin väsynyt ja juopunut etten näe muuta kuin sunt siinä edessä, alastomana ja niin helvetin haavoittuvan näköisenä. Silloin mä tiedän, että rakastan sua ja olet aina se, jonka viereen nukahdan.