IRC-Galleria

En nää enkä jaksa nähdä vaivaa. Turha asia, mikä parantaisi mielen päiväkausiksi. mutta mitä tehdä kun taito eikä tieto riitä. Tai vielä pahempaa, aika ei riitä? Olin huolimaton ja nyt minulla on kymmenen senttiä pitkä haava jalassa. Ja ei, ei johtunut siitä että meni ohi jostakin(esim. kädestä)

Ei syntejä oo tunnolla,
en voi katua
Elänyt oon kunnolla,
ne ovat satua
[uaar<3, np. Eppu normaali - pissaa ja kakkaa (sanomallinen laulu)]

Tänään taas oli täyteinen päivä, heti heräämisen jälkeen alkoi tapahtua. Elokuvaa poikaseurassa (tommi :D ) sitten emmi kaipasi ja tapasimme, ja tapaaminen jatkui meille asti pomppimaan. kävin siinä pesulla ja emmi yhä paikalla. sitten kävely jonnekkin. KUMMIA NÄKYJÄ!, raaka väittely pienen lapsen elävyydestä. Emmi väitti että se oli elävä. ....minä voitin. Siitä pari minuuttia niin näin parin tunnin ajan oikeasti eläviä lapsia. Ja ensimmäinen päivä kun ne kaikki oli ihania<3 Jos olisin kymmenen vuotta nuorempi tietäisin kehen rakastuisin. Kotona tervehdin kaukaisia vieraita ja harjoittelin ja opetin. Sen jälkeen verta hikeä ja propagandaa. Kirjaimellisesti jokainen.

Hän on on pettymykseni suuri
sanon autoradiolle minut petettiin juuri
ja mä katson enkä tiedä mitä teen
toisillensa puhuu kautta jonkun hiton NMT:n
näin kaatui haavekuvani mutkaan
matkassani
kuinka saatoin rakastua tuollaiseen lutkaan
kun en koskaan häntä tavannutkaan
näin hänet radiossa kerran
hetken verran

Kauniita lauluja jotka tarinoi asioita, ne pitävät paikkansa tai sitten eivät. Paikoittain. Kokonaan. Vanha ja rumien tarinoiden täytteinen elämäkertani. Tällä kertaa eppunormaalin sanoituksin. Ei se oikeastaan ala alusta eikä kulje järjestyksessä. tahdon vain selkeyttää mieltäni. Ja mikäli Irc-galleria ei rajoita jutteluani, niin en minäkään anna sen häiritä. Toivon tarjoavani jotain tarpeellista tietoa jollekkin jota ei voisi vähempää kiinnostaa, koska kiinnostus kohoaa juuri nyt.


Talo paloi, vaimo lähti ja auto räjähti
pienehkö pyrstötähti koiraani mäjähti
Tähän ystäväni sanoi: "enhän pilaa iltaasi,
jos kaadan itsellenikin ja liityn kiltaasi

Mikä talo, toistaiseksi ei vielä tuhkana. Vaimokin pysyisi paikallaan jos sellainen olisi, ja mitään vastaavuuksiakaan ei taida olla, mutta eipä se lähtö kamalasti haittaisi. Auto puuttuu, toivottavasti se ei kuitenkaan ensi töikseen räjähdä, ainakaan jos satun olemaan lähellä. Koiran mäjähtämäminen vituttaisi kyllä sitten oikein olan takaa. Ikävä kyllä sekin puuttuu. Kaatakaa kaikki vaan itsellenne, mikäli hyvä tuuli on niin voi kaataa muillekkin. Sitten voi olla iloinen ja surra pientä kuoppaa maassa, siinä kohtaa jossa vielä hetki sitten oli Musti.

Hurmaa kriitikonkin,
mutta hänhän onkin
viihteen kuninkaan rakkain lelu,
ei loukkaa häntä arvostelu.

Missä on Rosvo-Roope, missä on Jack Sparrow? Missä ne on silloin kun niitä tarvitaan. Meidän naperojoukkueessa on poika joka on kuin Dave. Beckis siis. Tajusin sen vasta tänään, nimi ei täsmää, mutta pieneen maailmaan mahtuu kasa epäselviä suhteita ja suhteettomuuksia. Joinain hetkinä mikään ei ärsytä enenpää kuin vääräntyylinen kävely, kun taas toisinaan on ihan ookoo tehdä ruumiinavausta lehmälle sirkkelillä samalla kun itse yrittää katsoa Salattuja Elämiä (okei, tuskin koskaan menee ihan noin pitkälle). Mutta nyt kun olen vanhentunut ja viisaantunut huomaan, että ei tarvitse ottaa mitään niin kuolemanvakavasti. Tai surra kahta päivää/viikkoa tai yhtään hetkeä mitään sellaista, mikä ei oikeasti enää parin kuukauden kuluttua hetkauta pätkääkään. Moraali on ihan jees, toisinaan. Mutta mitkään muskettisotureiden jalot piirteet ei päde enää meille. Sillä uskollisuuden nimissä en tietoisesti tapattaisi itseäni sen takia, että jotakuta sattuu vähän vituttamaan.

En voi sietää tuota lasta
eikse koskaan lakkaa huutamasta?
Kun mulla on krapula
työnnä sen suuhun kapula

Kuolleet kakarat ei huuda yöllä
tehdään siitä selvää nahkavyöllä
se ei oo rikollista
eks oo kuullu jälkiabortista?

Tuo kirkuva pikku paskiainen
on sun kakarasi, nainen!
ei minua miellytä tuo perheenlisä,
lienenkö edes sen isä?

Tuskin minusta isää koskaan tulee. Syynä esimerkiksi vaikka se, että olen nainen. Vaikka eihän sitä koskaan tiedä mihin tie vie. En kuitenkaan koskaan tappaisi syntynyttä lasta, paitsi vahingossa ja poikkeustapauksessa. Toivottavasti ei koskaan tarvitse olla niin kauaa sellaisen kanssa tekemisissä että vahinko ja poikkeustapaus kävisi. Taino, kyllähän ne ihan kivoja on, niin kauan kun juttelu pysyy järkevänä ja vähäisenä ja eritteet sisällä. Lapsen sisällä. Miksei ihmiset halua mieluummin koiria? Ne on suloisia aina, eikä vain 2-5 vuotiaina, jos silloinkaan. Ne ei kinua rahaa typeriin asioihin, ja ne sanoo mikä on hätänä eikä vaan itke kurkku suorana. Niiden asuntolainoja ei tarvitse takailla eikä maksella myötäjäisiä. Niillä ei kestä kuutta vuotta oppia sisäsiisteiksi, niistä näkee etukäteen onko ne kauniita vai rumia. Ja kaikenlisäksi voi valita itse millaisen haluaa. Ei tarvitse tyytyä juuri siihen mikä pimpistä putkahtaa.